Sanotaan:
Pallo on punainen.
Pallo on sininen.
jne., mutta:
Pallo on oranssinvärinen.
Pallo on lilanvärinen.
Eli vaikuttaa siltä, että kun väriä kuvaava sana on vierasperäinen, suomen kielessä siihen lisätään 'värinen'?
Pitääkö tämä paikkansa?
Mikä/mitkä kirjat ovat parhaita siinä mielessä, että niissä selostetaan näitä suomenkielen asioita, syitä yms., joita kantasuomalainen ei edes huomaa "koska ovat itsestäänselviä"? Viittaan ylläolevaan.
Entä kirja, joka kertoo yhdyssanoista? 'suomenkielessä' vai 'suomen kielessä'?
Henry
Vastaus
Värien nimet oranssi ja lila eivät vielä 1900-luvun alkupuolella olleet kansankielisiä nimityksiä. Niitä ei edelleenkään käytetä niinkään adjektiivien tapaan vaan substabtiivisesti, eli juuri esimerkkiesi tapaan puhutaan oranssinvärisestä autosta eikä oranssista autosta. Lilalla värillä on myös monia synonyymeja kuten violetti, purppura tai kretliini. Tiedon lähteenä on Mauno Kosken perusteellisesti suomen kielen värien nimityksiä käsittelevä kirja Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä (1983).
Oranssi on 1800-luvulla tarkoittanut suomen kirjakielessä appelsiinia, ja lilan synonyymi violetti taas liittyy ranskan kielen orvokkia tarkoittavaan sanaan violette. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Hyviä lähteitä suomen kielen saloihin on paljon, mutta alla olevista löytyy paljon kiinnostavaa:
- Uusi kieliopas, Terho Itkonen, Sari Maamies (2007)
- Hyvää suomea, Pirkko Leino, 2001
- Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004)
Isoa suomen kielioppia voi käyttää myös verkkoversiona:
Kommentoi vastausta