Päivän piteneminen ja lyhentyminen kohti seisausta mentäessä on kiihtyvää. Onko nopeutumiseen laskettu jonkinlaista kaavaa? Entä karkausvuotena, jolloin helmikuussa on yksi päivä lisää? Päivän pituuden vaihtelu on kiihtyvää myös kohti napoja mentäessä, päiväntasaajalla yö/päivä on kumpikin 12h ympäri vuoden, navoilla taas päivä ja yö kestävät 6kk. Löytyykö siihen laskukaavaa? Onko valon määrän muutokset säännöllisiä, esim. kahden leveysasteen välillä? Pystyykö näillä kaavoilla laskemaan ennalta, mihin aikaan aurinko nousee ja laskee esim. 1.10.2019 Helsingissä ja Pariisissa?
Vastaus
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan, että " Ilmoittamamme auringon nousu- ja laskuajat perustuvat yleisesti käytössä oleviin tähtitieteellisiin kaavoihin ja niistä johdettuihin laskuohjelmiin." https://ilmatieteenlaitos.fi/aurinko-ja-kuu#1
Ja koska erilaisilla verkkosivuistoilla voi tarkistaa, milloin aurinko nousee ja laskee esim. Helsingissä lokakuun ensimmäisenä päivänä, taustalla täytyy olla laskentakaavoja. Tällainen laskuri löytyy esimerkiksi täältä http://www.moisio.fi/taivas/aurinko.php?paikka=+helsinki&dy=1&mn=10&yr=…
Ilmatieteen laitoksen sivuilla mainitaan myös, että " Auringon nousu- ja laskuaikoja määritteleviä tähtitieteellisiä kaavoja on useita erilaisia." Yksi kaava löytyy teoksesta Tähtitieteen perusteet, Ursa, 2010. Verkkolähteestä tämä sama kaava löytyy mm. täältä: http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/rise.htm
Olet erityisesti kiinnostunut laskukaavasta, joka huomioi kiihtyvyyden siirryttäessä leveysasteilta toiselle. Löytämieni kaavojen yhteydessä ei puhuta tästä vaihtelusta, mutta näin kuitenkin on. Tiedetoimittaja Marko Hamilo avaa ilmiötä tässä Tiede -lehden lyhyessä artikkelissa ja sanoo, että kiihtyvyys noudattaa sinikäyrää. https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/miksi_paiva_pitenee_kii…
Kirjallinen lähde:
Karttunen, Donner, Kröger, Oja ja Poutanen. 2010. Tähtitieteen perusteet. Ursa. s. 42.
Kommentoi vastausta