tähtitiede

26 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä Ajan lyhyen historian kaltaisia kirjoja löytyy? Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin yms. Hawkingin kirjoittamat on luettu läpi. 27 30.9.2021 Kosmologian eri kysymyksiä ja kehitystä käsitteleviä yleistajuisia teoksia suomen kielellä: Adams, Fred & McLaughlin, Greg. Maailmankaikkeuden elämäkerta. (Like 2002) Carroll, Sean. Maailmanlopun hiukkanen. (Ursa 2015) Enqvist, Kari. Kosmoksen hahmo (WSOY 2003). Monimutkaisuus (WSOY 2007). Greene, Brian. Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus. (Terra Cognita 2005). Hotakainen, Markus. Kosminen pimeys väistyy: maailmankaikkeuden arvoituksia. (Otava 2019) May, Brian; Moore, Patrick & Lintott, Chris. Bang! Maailmankaikkeuden historia. (Ajatus 2007) Muller, Richard A. Nyt: ajan fysiikka. (Terra Cognita 2017) Oja, Heikki. Universumi. (Ursa 2017) Rosenlund, Marcus. Kohti korkeuksia: ajatusmatkalla avaruudessa. (S&S...
Millä nopeudellä me nyt sitten oikein liikutaan ja minä suhteen. Monasti kuulee sanottavan ettemme suinkaan ole paikallaan vaikka seisoisimme liikkumatta, kun… 33 10.9.2021 Nopeuden määrittäminen edellyttää viitekehystä. Liikettä mitataan suhteessa johonkin paikallaan olevaan pisteeseen. Nämä samat pisteet liikkuvat toisessa kehyksessä suhteessa johonkin muuhun.  Ihminen liikkuu maapallon pyörimisliikkeen mukana noin 1 600 kilometrin tuntinopeudella riippuen siitä, kuinka lähellä päiväntasaajaa seisoo. Planeetta itse kiertää Aurinkoa keskinopeudella 107 000 kilometriä tunnissa. Aurinkokunta taas kiertää Linnunrataa nopeudella 792 000 kilometriä tunnissa. Linnunradan liikenopeus voidaan laskea käyttämällä viitekehyksenä kosmista taustasäteilyä. Taustasäteily on jäänne maailmankaikkeuden alkuajoilta ja täyttää avaruuden. Säteilyn lämpötila ei kuitenkaan ole sama jokaisessa suunnassa, vaan säteily on hieman...
Kuinka voi https://kyyti.finna.fi sivulta hakea kaikki 2015-2020 tähtieteen (52) kirjat. Aikaisemmin pystyi, mutta nyt uudella sivustolla en onnistu. 59 12.5.2020 Valitse Kyyti-Finnan etusivulta tarkennettu haku ja hakutermiksi tähtitiede ja rullaa näyttöä alaspäin ja valitse valmistusvuosiksi 2015 - 2020.
Auringon korkeuden laskeminen 256 9.4.2020 Tarkoitatko sen laskemista, miten korkealla aurinko korkeimmillaan kesäpäivänseisauksena on? Se onnistuu niin, että 90 asteeseen (suora kulma) lisätään auringon deklinaatio eli poikkeama Maan ratatasosta, joka on kesäpäivänseisauksena 23,5 astetta, ja sen jälkeen summasta vähennetään halutun paikkakunnan leveyspiirin asteluku. Tuloksena on auringon korkeus horisontista keskipäivän aikaan. Suntekno Oy:n tietopankki: http://suntekno.bonsait.fi/resources/public/tietopankki/aurinkoenergia…  
Kuinka monta aurinkokuntaa ja planeettaa tiedetään tällä hetkellä olevan? 388 4.12.2019 NASA:n eksoplaneettasivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan tällä hetkellä tunnetaan 4099 oman aurinkokuntamme ulkopuolista planeettaa eli eksoplaneettaa ja 3 045 eksoplaneettajärjestelmää. Lisäksi vahvistusta vailla on 4 729 eksoplaneettahavaintoa. Eksoplaneetat on lähtökohtaisesti nimetty sen tähden mukaan, jota ne kiertävät. Tähtien nimet ovat puolestaan useimmiten kirjain- ja numerosarjoja, joiden osat viittaavat esim. löydön tehneen teleskoopin tai tutkimuksen nimeen ja löydön järjestysnumeroon. Kun tähdeltä löydetään planeetta, nimi muodostetaan lisäämällä tähden nimeen pieni kirjain (b, c, d jne.). Kirjain kertoo yleensä siitä, missä järjestyksessä planeetat on löydetty (b on aina ensimmäinen). Mikäli tähdeltä löydetään...
Päivän pituuden muutoksista kysyttävää. Päivän piteneminen ja lyhentyminen kohti seisausta mentäessä on kiihtyvää. Onko nopeutumiseen laskettu jonkunlaista… 435 8.8.2019 Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan, että " Ilmoittamamme auringon nousu- ja laskuajat perustuvat yleisesti käytössä oleviin tähtitieteellisiin kaavoihin ja niistä johdettuihin laskuohjelmiin." https://ilmatieteenlaitos.fi/aurinko-ja-kuu#1 Ja koska erilaisilla verkkosivuistoilla voi tarkistaa, milloin aurinko nousee ja laskee esim. Helsingissä lokakuun ensimmäisenä päivänä, taustalla täytyy olla laskentakaavoja. Tällainen laskuri löytyy esimerkiksi täältä http://www.moisio.fi/taivas/aurinko.php?paikka=+helsinki&dy=1&mn=10&yr=… Ilmatieteen laitoksen sivuilla mainitaan myös, että " Auringon nousu- ja laskuaikoja määritteleviä tähtitieteellisiä kaavoja on useita erilaisia." Yksi kaava löytyy teoksesta Tähtitieteen perusteet,...
Mitä tarkoitetaan Maan lähiavaruudella? Kuinka kauas se ulottuu? 248 27.2.2019 Samaan tapaan kuin on yksiselitteisesti ratkaisematta se, mistä avaruus alkaa, vaikuttaa pikaisen lähdeaineistoon tutustumisen perusteella olevan melkoista horjuvuutta siinä, mistä puhutaan, kun puhutaan Maan lähiavaruudesta. Maltillisimmat määritelmät eivät havittele juurikaan maapallon magneettista lähiympäristöä laajempaa aluetta (n. 100 000 kilometriä), kun taas suurpiirteisimmät ovat valmiita sisällyttämään siihen koko oman aurinkokuntamme (n. 4500 miljoonaa kilometriä). Donald K. Yeomansin kirjassa Lähiasteroidit ja komeetat (Ursa, 2013) puhutaan "lähiavaruuden kappaleista" (Near Earth object), jotka määritellään Maan ja Auringon välisen keskietäisyyden eli tähtitieteellisen yksikön (Astronomical Unit, AU) avulla seuraavasti: "...
Aurinkokunnat ja niiden planeettojen määrät 281 25.9.2018 NASA:n Exoplanet exploration -sivuston (https://exoplanets.nasa.gov/) mukaan eksoplaneettoja eli oman aurinkokuntamme ulkopuolisia planeettoja tunnetaan tällä hetkellä yhteensä 3 779 kappaletta 2 819:stä eri aurinkokunnasta. Näiden lisäksi on havaittu 2 737 mahdollista planeettaa, joiden olemassaoloa ei ole vielä vahvistettu. Kaukaisten planeettojen havaitseminen on vaikeaa, ja ylivoimaisesti suurin osa niistä on havaittu tarkkailemalla muutoksia, joita ne aiheuttavat emotähtensä kirkkaudessa ja spektrissä. Massiiviset ja lähellä kiertävät planeetat vaikuttavat tähteensä pieniä ja kaukaisempia enemmän, joten tällaisia planeettoja on havaittu eniten. Usean planeetan järjestelmiä tunnetaan paljon, mutta on mahdotonta sanoa, onko mistään...
Taivaalla näkyy tälläkin hetkellä Otava-niminen tähtikuvio. Se on numeron 5 muotoinen ja muodostuu seitsemästä tähdestä. Mistä saan tietää kuinka pitkä matka… 803 8.9.2017 Kysymykseen ei ole helppoa vastausta, sillä tähtien välisten etäisyyksien mittaaminen on hyvin vaikeaa. Lähes samanlaiseen kysymykseen on vastattu Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa myös aiemmin; suosittelen lukemaan vastauksen tästä: http://www.kysy.fi/kysymys/otavan-tahtikuvio-tunnetaan-ympari-maailman. Jos haluat perehtyä tarkemmin taivaankappaleiden välisiin kulmiin perustuvaan mittaustapaan, siihen löytyy ohjeita ainakin englanninkielisiltä sivustoilta: https://www.space.com/8319-measure-distances-night-sky.html https://www.quora.com/How-is-angular-distance-measured-in-astronomy.
Onko joku rakentamassa aikakonetta esim. Ulkomailla? Pisimmällä? 309 12.7.2017 Varmasti monikin vähintään suunnittelee aikakoneen rakentamista. Esimerkiksi Tekniikka & Talous -lehti kertoi vuonna 2015 yhdysvaltalaisen eläkkeellä olevan fyysikon suunnitelmista aikakoneen rakentamiseksi: http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/2015-03-30/El%C3%A4k%C3%B6ity… Tähtitieteellisen seuran Ursan sivuille on koottu pääkohdat aikamatkailua käsittelevästä luennosta, jonka piti tähtitieteen dosentti Leena Tähtinen: https://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/aikakone.htm
Minkä takia planeetat pyörivät? T: lapsi 4v 458 15.6.2017 Pyörimisliikkeen takana on aurinkokuntamme syntyhistoria. Aurinko ja planeetat ovat muodostuneet avaruudessa pyörineestä pölykiekosta. Ne jatkoivat pyörimistä muodostumisensa jälkeen, koska mikään ei jarruttanut niiden liikettä. Niinpä planeetat pyörivät edelleenkin. Aihe on askarruttanut muitakin. Siitä on kysytty mm. Suomen akatemian tietysti.fi-sivulla http://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/miksi-maapallo-pyorii/ sekä Tieteen Kuvalehden sivulla http://tieku.fi/fysiikka/pyorimisliike-miksi-taivaankappaleet-pyorivat. Lähteenä on käytetty myös kirjaa Hannu Karttunen ja Markku Sarimaa: Tähtitiede (Ursa 2002).
Kerrotaan, että vuonna 1948 oli nähtävänä samanlainen 'superkuu' kuin ensi maanantaina. Kiinnostaisi tietää, mikä oli ko. päivämäärä vuonna 1948. 300 14.11.2016 "Superkuu" eli ilmiö, jolloin Kuu on lähellä ratansa sitä pistettä, jossa se on lähinnä Maata, nähtiin viimeksi 26. tammikuuta 1948. http://phys.org/news/2016-11-super-buzz-supermoon.html https://www.timeanddate.com/astronomy/moon/distance.html?year=1948&n=101 https://www.ursa.fi/taivaalla/tahtitaivas-tanaan.html
Mitkä ovat kaikki mahdolliset tekijät jotka vaikuttavat refraktion vahvuuteen meren yllä, eli valon taittumiseen ja siten myös kaukaisten kohteiden näennäiseen… 416 14.9.2016 Refraktiosta eli ilmiöstä, joka liittyy valon taittumiseen ilmakehässä, löytyy lähteitä, joissa sitä ymmärretään paremmin kuin mihin kirjastonhoitaja kykenisi. Alla tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan selvitystä: https://www.ursa.fi/harrastus/harrastusryhmat/ilmakeha/ilmiot/refraktio… Alla kaavoja, jotka ovat peräisin Turun yliopiston Tuorlan observatorion sivuilta: http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/refract.htm Hannu Karttusen, Karl Johan Donnerin, Pekka Krögerin, Heikki Ojan ja, Markku Poutasen toimittamassa kirjassa Tähtitieteen perusteet käsitellään myös aihetta. Kirjan saa lainaan kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%C3%A4htitieteen%20peruste…
Nykyään kuukausi (lue: "kuun kausi") perustuu kuun kiertoaikaan maan ympäri, vaikka se alunperin tarkoitti kahden uudenkuun välistä ajanjaksoa. Milloin ja… 470 21.1.2016 Saimme apua Tähtitieteellinen yhdistys Ursan asiantuntijalta. Hän vastasi näin: ”Kuukausi ei ole missään vaiheessa perustunut kuun tarkkaan kiertoon. Gregoriaaninen kalenteri on paranneltu versio juliaanisesta kalenterista, joka puolestaan on paranneltu versio roomalaisesta kalenterista, joka puolestaan on paranneltu versio jostain antiikin kalenterista, joka puolestaan on perustunut siihen että täysiympyrä on 360 astetta ja se on tasan jaollinen 12sta. Tämä taas juontaa jonnekin Mesopotamiaan. Historioitsija olisi paljon parempi vastaamaan tähän. Mutta siis Kuun kierrolla ei ole tekemistä asian kanssa. Sattuu vain olemaan niin kivasti että vuoden kun jakaa kutakuinkin tasan kahteentoista niin tämä aika lähes Kuun kierron mittainen....
Milloin näkyy uusikuu, pohjoisella yötaivaalla v. 2016 268 28.12.2015 Taulukko kuun vaiheista 2005-2020 löytyy mm. allaolevan linkin kautta. Kellonaika on Greenwichin aikaa, Suomen aika on kaksi tai kolme tuntia (kesäaikana) edellä tätä aikaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Taulukko_Kuun_vaiheista Muualla maapallolla aika vaihtelee kunkin maan ajan mukaan. Esim. Autraliassa kellonajat, ja päivämäärätkin joinakin päivinä, kun vuorokauden vaihde osuu sopivasti, poikkeavat näistä paljonkin, mutta taas Etelä-Afrikassa kellonajat ovat samat kuin Suomessa: http://museumvictoria.com.au/planetarium/discoverycentre/moon-phases/mo… http://www.planetarium.co.za/moon2016.pdf Uusikuu tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin Kuu on samassa suunnassa kuin Aurinko, ja silloin näkymättömissä, eli uusikuu ei siis itse asiassa näy...
Hannu Rajaniemen kirjoissa Kvanttivaras ja Fraktaaliruhtinas (ja oletettavasti myös trilogian komannessa osassa) eletään aurinkokunnassa, jossa ei ole Jupiter… 667 11.4.2013 Aurinkokunnan kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa. Näin ollen Jupiterin katoaminen ja sen painovoiman häviäminen ei vaikuttaisi sanottavasti muiden planeettojen kiertoratoihin, koska Auringon painovoima on määräävin tekijä. Jupiterin kuiden uusien ratojen laskeminen vaatisi huomattavasti matemaattisia kaavoja ja laskutehoa. Jupiterin koko kuujärjestelmä (67 kuuta) kiertää yhdessä Jupiterin kanssa Aurinkoa ja lisäksi kuut kiertävät Jupiteria. Jupiterin uloimmat kuut jatkaisivat Auringon kiertämistä suunnilleen samalla etäisyydellä Auringosta kuin ennenkin. Sisemmät kuut lähtisivät uusille radoille aurinkokuntaan.
Jos maapallo olisi pingispallon kokoinen, niin kuinka suuri aurinko silloin olisi, jotta mittasuhteet säilyisi oikeina? Entä kuinka kaukana se olisi silloin… 12154 3.4.2013 Aurinkokunnan mittasuhteita on havainnollistettu erilaisilla vertauksilla, mutta sellaista lähdettä, jossa Maata olisi verrattu nimenomaan pingispalloon, en onnistunut löytämään. Jos sinulla on käsillä pingispallo niin että voit mitata sen koon, saat näistä alla olevista vertauksista lasketuksi vastaukset omiin kysymyksiisi. Jälkimmäisestä linkistä löydät lisäksi sekä aurinkokuntamme taivaankappaleiden todelliset mitat ja etäisyydet että suhteellisen vertailun, jossa lähtökohtana on oletus, että Auringon halkaisija olisi 100 cm. Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella appelsiinilla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin...
Etsin ufoista, avaruusolennoista ja ylipäätään maan ulkopuolisesta elämästä kertovia kirjoja, jotka sopisivat n. 7 - 12 -vuotiaille. Osaisitteko auttaa? Kirjat… 1395 13.3.2013 Tässäpä muutamia: Marko Leino: Tommi Tähtinen ja avaruustauti Jo Nesbo: Tohtori Proktori ja mahdollinen maailmanloppu Tapani Bagge: Otto ja Dracon siepparit Tapani Bagge: Otto ja Hydran surffaajat Edgar Rice Burroughs: John Carter eli Mars-sarja (useita osia), https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Mars-kirjat 1. osa: Marsin sankari. 2. osa: Marsin jumalat 3. osa: Marsin sotavaltias Joshua Mowl: Suuri avaruusralli K.A. Applegate: Animorphs-sarja Lucy Hawking: Avain maailmankaikkeuteen Lucy Hawking: Kosminen aarrejahti Lucy Hawking: Alkuräjähdyksen arvoitus Anneli Kanto, Antti Kanto & Markku Sointu: Tehtävä maassa...
Olisin kiinnostunut tietämään lisää tähtitieteen teoriasta, johon kuuluu mm. punainen jättiläinen (kaaosteoriasta?). Kuka teorian takana on ja miltä… 1001 13.9.2012 Punaiseksi jättiläiseksi kutsutaan tähteä, joka elinkaarensa loppupuolella laajenee voimakkaasti. Tähtien säteily (valo ja lämpö) syntyy jatkuvasta fuusioreaktiosta, jossa tähden sisältämä vety muuttuu heliumiksi. Kun vetyvarat alkavat loppua, fuusioreaktio siirtyy tähden keskiosasta sen ulkokerroksiin ja työntää samalla tähden pintaa ulommaksi. Samalla tähden lämpötila laskee ja väri muuttuu punaisemmaksi. Kaikkien tähtien elinikä on rajallinen, mutta vain riittävän isot tähdet muuttuvat punaisiksi jättiläisiksi (pienemmät hiipuvat ja jäähtyvät ilman laajenemisvaihetta). Omasta Auringostamme tulee sellainen noin viiden miljardin vuoden kuluttua. Tähtien sisältämien alkuaineiden jäljille päästiin jo 1800-luvun loppupuolella, kun keksittiin...
Onko päivä yhtä pitkä 3 päivää 22.12 ,23.12 ja 24.12 ? 1660 3.1.2012 Ei aivan, mutta lähes. Talvipäivänseisauksen aikanahan päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhimmillään. Talvipäivän seisaus on vuodesta riippuen 21.-22.12.: http://www.ursa.fi/extra/kosmos/t/talvipaivanseisaus.html Yliopiston almanakasta näkee, minä päivänä talvipäivän seisaus on ja sen, miten paljon päivä pitenee sen jälkeen. 21. ja 22. 12. aurinko nousee Helsingissä klo 9.24 ja 23. ja 24. 12. klo 9.25 ja laskee 21.12. klo 15.13, 22. ja 23. 12. klo 15.14 ja 24.12 klo 15.15. Oulussa aurinko nousee 21.12. 10.29 ja laskee 14.03, 22.12. nousee 10.29 ja laskee 14.04 sekä 22.12. nousee 10.30 ja laskee 14.05. Utsjoella ei aurinko nouse tähän aikaan vuodesta, http://almanakka.helsinki.fi/ Ensi vuonna talvipäivänseisaus on 22.12.