aurinko

22 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä hyötyä auringosta on ? 57 16.11.2023 Aurinko pitää painovoimallaan aurinkokuntamme planeetat radoillaan sekä valaisee ja lämmittää niitä. Ilman aurinkoa, ei planeettojakaan olisi olemassa. Teoksesta Avaruus visuaalinen ensyklopedia. Aurinko on aurinkokuntamme keskus ja sisältää 99.8 % koko aurinkokunnan massasta. Kirjasta Joan Maria Galat: Todelliset taitajat - avaruus. Auringon pinta ei ole kiinteä, vaan se on jatkuvasti liikkeessä olevaa kuumaa plasmaa. Auringosta poispäin virtaavat hiukkaset muodostavat koronan. Koronasta avaruuteen karanneet hiukkaset ovat nimeltään aurinkotuulta. Maapallon ilmakehässä hiukkaset näkyvät napa-alueilla revontulina.  Maapallon pyöriminen akselinsa ympäri saa aikaan päivän ja yön vaihtelun. Maan pyöriminen auringon ympäri aiheuttaa...
Aurinko on avaruudessa. Miksi maapallolla on valoisaa mutta avaruudessa pimeää? Miksei aurinko valaise ympäristöään kuin lamppu 215 20.7.2023 Aurinko säteilee valtavasti valoa. Sitä ympäröivä avaruus on kuitenkin lähes täydellinen tyhjiö eli siellä on hyvin vähän ainetta. Tällaisessa tilassa valkoinen tai väritön valo kulkee suoraan eteenpäin kapealla alalla törmäämättä juuri mihinkään. Ei ole mitään, mistä valo heijastuisi. Aurinko näkyy katsojasta kirkkaana pisteenä, jonka ympärillä on vain pimeyttä. Maapallolla sen sijaan on paksu ilmakehä, jossa erilaisia kaasuja, vesihöyryä, pölyä ja muita hiukkasia. Valo ei pääse suoraan Maan pinnalle, vaan se muuttaa hieman suuntaa kohdatessaan ilmakehän atomeja. Ilmakehän läpi kulkiessaan valo leviää tasaisesti niin että koko taivas näyttää kirkkaalta. Eri aineita kohdatessaan valkoinen valo hajaantuu eriväriseksi valoksi, koska valon...
1) Miksi aurinko muuttuu kesäillassa ovaalin muotoiseksi, kun se vastaavasti korkealla taivaassa näyttää enemmänkin pyöreältä harmaasuotimilla? 2) Miksi… 68 16.3.2023 Yleisen kirjastomme kokoelmista ei valitettavasti löydy vastausta kysymykseesi. Kehotankin ottamaan yhteyttä tähtitieteelliseen yhdistykseen Ursaan ja kääntymään heidän puoleensa kysymyksesi kanssa. Löydät Ursan yhteystiedot heidän verkkosivuiltaan: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa: Etusivu Kumpulan tiedekirjasto, joka on kaikille avoin kirjasto, voi myös olla avuksi:Kumpulan kampuskirjasto | Helsingin yliopiston kirjasto | Helsingin yliopisto (helsinki.fi) Ilmatieteenlaitoksen puoleen voi myös kääntyä, yhteystiedot löytyvät verkkosivulta: Etusivu - Ilmatieteen laitos
Mitä tapahtuu, kun vuorokauden valoisan ajan lisääntyminen alkaa hidastumaan? 478 8.6.2022 Vuorokauden valoisuuden lisääntyminen liittyy sekä Maapallon paikkaan kiertoradallaan että Maan kallistuskulmaan kiertoratansa suhteen. Kysymykseen on vastattu tällä palstalla. Kysy 7.8.2019 Ilmatieteen laitos kertoo sivuillaan syyn valon määrän lisäyksen hyppelyyn: "Talvipäivän seisauksesta päivät alkavat pidetä. Ensin hitaasti, noin viisi minuuttia viikossa. Kevättä kohden päivän pidentyminen nopeutuu ja muutos on suurimmillaan kevätpäivän tasauksessa, jolloin päivä venähtää noin 6 minuuttia vuorokaudessa Helsingissä. Syksyllä taas syyspäivän tasauksen kohdalla päivän lyhentyminen on nuo samat 6 minuuttia. Astronomisten vuodenaikojen pituudet eivät ole yhtäsuuria. Ero johtuu siitä, että maapallon kiertorata Auringon ympäri ei ole...
Millä nopeudellä me nyt sitten oikein liikutaan ja minä suhteen. Monasti kuulee sanottavan ettemme suinkaan ole paikallaan vaikka seisoisimme liikkumatta, kun… 1146 10.9.2021 Nopeuden määrittäminen edellyttää viitekehystä. Liikettä mitataan suhteessa johonkin paikallaan olevaan pisteeseen. Nämä samat pisteet liikkuvat toisessa kehyksessä suhteessa johonkin muuhun.  Ihminen liikkuu maapallon pyörimisliikkeen mukana noin 1 600 kilometrin tuntinopeudella riippuen siitä, kuinka lähellä päiväntasaajaa seisoo. Planeetta itse kiertää Aurinkoa keskinopeudella 107 000 kilometriä tunnissa. Aurinkokunta taas kiertää Linnunrataa nopeudella 792 000 kilometriä tunnissa. Linnunradan liikenopeus voidaan laskea käyttämällä viitekehyksenä kosmista taustasäteilyä. Taustasäteily on jäänne maailmankaikkeuden alkuajoilta ja täyttää avaruuden. Säteilyn lämpötila ei kuitenkaan ole sama jokaisessa suunnassa, vaan säteily on hieman...
Etsin lapsuuden satukirjaa. Muistaakseni siinä oli vaalea kansi. Kirjassa oli monia eri satuja. Yhdessä sadussa aurinko ja kuu halusivat antaa toisilleen… 201 6.11.2020 Valitettavasti satukirjaa ei ole pystytty jäljittämään näillä tuntomerkeillä. Jos teos kuitenkin vielä löytyy, vastaamme sinulle myöhemmin.    
Onko Aurinko ollut jossain vaiheessa jumalhahmo tai muu palvonnan tai rituaalien kohde kiinalaisessa kulttuurissa? 258 8.7.2020 Kiinan kansanperinteessä on ollut ainakin Xihe-niminen jumalatar, jota pidettiin valon jumalattarena. Xihe oli itäisen taivaan jumala Di Junin toinen vaimo ja kymmenen auringon äiti. Vanhan kiinalaisen ajanlaskun mukaan viikko kesti kymmenen päivää, joina jokaisena yksi auringon jumalattaren lapsista ilmestyi taivaalle äitinsä valotaakkaa kantamaan, kunnes, edelleen hyvin vanhan mytologian mukaan, eräänä päivänä (noin 2100 eaa) kaikki kymmenen aurinkoa olisivat taivaalla samaan aikaan. Tällöin Maan oli määrä palaa.  Kiinalainen muinaisusko oli polyteistinen, eli yksittäisiä jumalia ei palvottu niinkään kuin kaikkeutta, jonka eri puolia eri jumaluudet edustivat. Toki joillekin yksittäisille jumalille ja jumalattarille oli alttareita,...
Kuinka paljon kauempana Maa on Auringosta silloin, kun se on kauimpana kuin silloin, kun se on lähimpänä Aurinkoa? 454 3.7.2020 Maan etäisyys Auringosta vaihtelee 147.1-152.1 miljoonan kilometrin välillä. Lisää tietoa esim. Tuorlan observatorion sivuilta: http://www.astro.utu.fi/zubi/earth/orbit.htm
Yötön yö on Lapin erikoisuuksia. Onko keskiyön aurinko tai yötön yö keskeisessä asemassa jonkin pohjoisen taiteilijan töissä? Näkyvätkö nämä temaattisesti… 282 25.6.2020 Aurinko hehkuu voimakkaasti Reidar Särestöniemen tuotannossa. Karu Lapin luonto loistaa hänen teoksissa kirkkain värein. lähteet:  Sukuni juuret ovat yöauringon maassa//Särestöniemi Reidar. Reidar särestöniemen maailma. Särestöniemen museosäätiö, 2019.  s. 90-91. Yöauringon maa kuvauskohteena// Särestöniemi, Reidar. Särestöniemi Reidar: arktisia elementtejä// Levin luontokeskus, 2008. s. 98-99.  Lisätietoa taiteesta voi saada myös Rovaniemen taidemuseosta Korundista.  Auringon jumaluus esiintyy saamelaisessa kulttuurissa epäpersonaalisena jumalana ja saamelaisten rumpujen keskellä usein esiintyvä ympyrä on tulkittu auringon merkiksi. lähteet:Pentikäinen, Juha. Saamelaiset :   pohjoisen kansan mytologia. Helsinki, 1995. s. 120-123....
Auringon korkeuden laskeminen 1052 9.4.2020 Tarkoitatko sen laskemista, miten korkealla aurinko korkeimmillaan kesäpäivänseisauksena on? Se onnistuu niin, että 90 asteeseen (suora kulma) lisätään auringon deklinaatio eli poikkeama Maan ratatasosta, joka on kesäpäivänseisauksena 23,5 astetta, ja sen jälkeen summasta vähennetään halutun paikkakunnan leveyspiirin asteluku. Tuloksena on auringon korkeus horisontista keskipäivän aikaan. Suntekno Oy:n tietopankki: http://suntekno.bonsait.fi/resources/public/tietopankki/aurinkoenergia…  
Päivän pituuden muutoksista kysyttävää. Päivän piteneminen ja lyhentyminen kohti seisausta mentäessä on kiihtyvää. Onko nopeutumiseen laskettu jonkunlaista… 1137 8.8.2019 Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan, että " Ilmoittamamme auringon nousu- ja laskuajat perustuvat yleisesti käytössä oleviin tähtitieteellisiin kaavoihin ja niistä johdettuihin laskuohjelmiin." https://ilmatieteenlaitos.fi/aurinko-ja-kuu#1 Ja koska erilaisilla verkkosivuistoilla voi tarkistaa, milloin aurinko nousee ja laskee esim. Helsingissä lokakuun ensimmäisenä päivänä, taustalla täytyy olla laskentakaavoja. Tällainen laskuri löytyy esimerkiksi täältä http://www.moisio.fi/taivas/aurinko.php?paikka=+helsinki&dy=1&mn=10&yr=… Ilmatieteen laitoksen sivuilla mainitaan myös, että " Auringon nousu- ja laskuaikoja määritteleviä tähtitieteellisiä kaavoja on useita erilaisia." Yksi kaava löytyy teoksesta Tähtitieteen perusteet,...
Mistä tulee suomenkielen sana aurinko? Joko joku on löytänyt asiaan selvyyttä,kun aiemmin tietoa ei ole ollut,vaikka sana on ollut käytössä jo 1500-luvulta… 4103 17.8.2018 Sanan "aurinko" etymologia on edelleen selvittämättä. Vuonna 2010 Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoi sanan alkuperästä näin: "Aurinko-sanan ikä ja alkuperä ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Lähisukukielistä ei ole voitu osoittaa etymologisia vastineita lainkaan. Toisaalta on voitu osoittaa, että auringolla on suomensukuisissa kielissä ollut muita vanhoja nimityksiä, esim. päivä ja kåjå, jonka johdoksiksi on selitetty suomen kajastaa ja kajo. Tältä kannalta arvioiden aurinko voisi olla nuori, mahdollisesti lainaperäinen sana. Kaikin puolin uskottavaa ja moitteetonta lainaetymologiaa ei kuitenkaan ole esitetty, vaikka sanaa joskus onkin arveltu balttilaisperäiseksi. Vertailukohdaksi on mainittu liettuan ausra 'aamurusko', josta...
Minkälaisia ääniä lähtee auringosta? 498 5.6.2018 Avaruudessa ääniaallot eivät liiku, eikä kukaan ole siten pystynyt nauhoittamaan auringosta lähtevää ääntä. Auringon pinnalla näkyviä liikehdintöjä, jotka ovat verrattavissa ääniaaltojen värähtelyihin, pystytään kuitenkin muuntamaan ääneksi. Tämä ei edes ole kovin kaukaa haettua, koska ääni itsessään on paikoin hyvinkin rytmistä aaltoliikettä. Auringon pinnan värähtelyt voidaan nopeuttamalla muuntaa äänentaajuuksille, jotka ovat ihmisten kuultavissa. Tällä tavalla voidaan saada meidänkin kuultavaksemme "auringon ääntä". Seuraavista linkeistä voit kuunnella sitä: https://www.youtube.com/watch?v=GvMbUxqGuOc http://soi.stanford.edu/results/sounds.html   Lähteet: https://www.forbes.com/sites/jillianscudder/2017/02/14/astroquizzical-sun-...
Tarvitseeko lasitetulla parvekkeella käyttää aurinkorasvaa? 2538 21.7.2017 Erityyppiset lasit läpäisevät auringonsäteitä eri tavoin. Kvartsilasi läpäisee kaikki säteet. Tavallinen ikkunalasi suodattaa UVC- ja UVB-säteilyn pois (tämä pätee myös auton ja lentokoneen ikkunoihin). Hartsilaminoitu lasi suodattaa pois UVC- ja UVB-säteilyn sekä UVA-säteilyn aina 360-380 nm:iin asti. Parvekelaseihin käytetään usein kirkasta karkaistua lasia, joka yhden valmistajan antamien tietojen mukaan päästää UV-säteilystä läpi n. 53%. UV-säteilyn haittoja vastaan saattaa siis olla tarpeen suojautua myös paistateltaessa päivää lasitetulla parvekkeella. Lähteet: Matti Hannuksela, Hyvä, paha aurinko. Duodecim, 2006 https://lumon.com/fi/ukk
Pyöriikö maapallo akselinsa ympäri siten että aurinko on aina lähempänä päiväntasaajaa? Selittäneekö sellainen pyörintä myös sen, että päiväntasajan alueet… 1862 5.2.2016 Lämpötilan ja vuodenaikojen vaihteluun ei vaikuta maapallon eri alueiden tai edes koko maapallon kulloinenkin etäisyys auringosta, vaan se kulma, jolla auringonsäteet Maahan osuvat. Maa kiertää aurinkoa ellipsin muotoisella radalla, jolla sen etäisyys auringosta vaihtelee vain 3 prosentin verran. Lämpötilaerojen takana onkin sen sijaan Maan akselin kaltevuus. Maa on kiertorataansa nähden 23,5 astetta kallellaan, ja sen vuoksi pohjoinen ja eteläinen pallonpuolisko ovat vuorollaan kallistuneena aurinkoa kohti. Pohjoisen pallonpuoliskon vuorolla me koemme kesän: aurinko nousee taivaalla ylemmäs, valoisa aika on pidempi ja lämpötila korkeampi. Samaan aikaan eteläisellä pallonpuoliskolla siis vallitsee talvi. Napa-alueilla ero on suurin, sillä...
Nouseeko ja laskeeko aurinko päiväntasaajalla aina samaan aikaan ja tekee kohtisuoran reitin zeniitin kautta? 8356 14.6.2013 Göran Grimvallin kirjassa Miksi taivas on sininen? sivulla 13 sanotaan näin: "Päiväntasaajan tienoilla Aurinko nousee kohtisuoraan taivaanrannasta aamulla kello kuusi ja laskee kohtisuoraan taivaanrannan alle kaksitoista tuntia myöhemmin eli kello 18. Aikavyöhykkeet ja kesäajan käyttö voivat muuttaa kellonaikoja hieman, mutta päivän pituus ja yön pituus ovat aina kaksitoista tuntia." Taulukko auringon nousu- ja laskuajoista eri maissa (http://www.gaisma.com/en/dir/001-continent.html) kertoo, että muutaman minuutin eroja kellonajoissa on. Ei kuitenkaan sen suurempia. Lisätietoa aiheesta löytyy myös täältä: http://www.cso.caltech.edu/outreach/log/NIGHT_DAY/sunrise.htm
Jos maapallo olisi pingispallon kokoinen, niin kuinka suuri aurinko silloin olisi, jotta mittasuhteet säilyisi oikeina? Entä kuinka kaukana se olisi silloin… 16748 3.4.2013 Aurinkokunnan mittasuhteita on havainnollistettu erilaisilla vertauksilla, mutta sellaista lähdettä, jossa Maata olisi verrattu nimenomaan pingispalloon, en onnistunut löytämään. Jos sinulla on käsillä pingispallo niin että voit mitata sen koon, saat näistä alla olevista vertauksista lasketuksi vastaukset omiin kysymyksiisi. Jälkimmäisestä linkistä löydät lisäksi sekä aurinkokuntamme taivaankappaleiden todelliset mitat ja etäisyydet että suhteellisen vertailun, jossa lähtökohtana on oletus, että Auringon halkaisija olisi 100 cm. Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella appelsiinilla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin...
Olisin kiinnostunut tietämään lisää tähtitieteen teoriasta, johon kuuluu mm. punainen jättiläinen (kaaosteoriasta?). Kuka teorian takana on ja miltä… 1192 13.9.2012 Punaiseksi jättiläiseksi kutsutaan tähteä, joka elinkaarensa loppupuolella laajenee voimakkaasti. Tähtien säteily (valo ja lämpö) syntyy jatkuvasta fuusioreaktiosta, jossa tähden sisältämä vety muuttuu heliumiksi. Kun vetyvarat alkavat loppua, fuusioreaktio siirtyy tähden keskiosasta sen ulkokerroksiin ja työntää samalla tähden pintaa ulommaksi. Samalla tähden lämpötila laskee ja väri muuttuu punaisemmaksi. Kaikkien tähtien elinikä on rajallinen, mutta vain riittävän isot tähdet muuttuvat punaisiksi jättiläisiksi (pienemmät hiipuvat ja jäähtyvät ilman laajenemisvaihetta). Omasta Auringostamme tulee sellainen noin viiden miljardin vuoden kuluttua. Tähtien sisältämien alkuaineiden jäljille päästiin jo 1800-luvun loppupuolella, kun keksittiin...
Onko päivä yhtä pitkä 3 päivää 22.12 ,23.12 ja 24.12 ? 2295 3.1.2012 Ei aivan, mutta lähes. Talvipäivänseisauksen aikanahan päivä on pohjoisella pallonpuoliskolla lyhimmillään. Talvipäivän seisaus on vuodesta riippuen 21.-22.12., Ilmatieteen laitos, Tähtitieteelliset vuodenajat.  Yliopiston almanakasta näkee, minä päivänä talvipäivän seisaus on ja sen, miten paljon päivä pitenee sen jälkeen. 21. ja 22. 12. aurinko nousee Helsingissä klo 9.24 ja 23. ja 24. 12. klo 9.25 ja laskee 21.12. klo 15.13, 22. ja 23. 12. klo 15.14 ja 24.12 klo 15.15. Oulussa aurinko nousee 21.12. 10.29 ja laskee 14.03, 22.12. nousee 10.29 ja laskee 14.04 sekä 22.12. nousee 10.30 ja laskee 14.05. Utsjoella ei aurinko nouse tähän aikaan vuodesta, Ensi vuonna 2013 talvipäivänseisaus on 22.12.
Varsin moni julkisissa tiloissa (busseissa, ulkosalla) oleva kello on edelleen talviajassa eli tunnin jäljessä "oikeaa" aikaa. Venäjä on ilmoittanut jättävänsä… 1517 1.4.2011 Oheisen taulukon sarakkeissa on jokaisesta aikavyöhykkeestä maan nimi, maakoodi, aikavyöhykkeen nimi, normaaliaika (talviaika) ja kesäaika sekä niiden alkamisajat: http://www.kellonaika.fi/aikavyohykkeet.php Heikki Oja kirjoittaa kirjassaan Aikakirja (Otava 1999) sivulla 106: "Myös puolenpäivän hetki siirtyy yhä kauemmas klo 12:sta. Päivä on puolessa silloin, kun aurinko on korkeimmillaan ja suoraan etelässä. Suomen normaaliaikaan eli talvikaudella auringon etelässäolo sattuu vähän klo 12:n jälkeen, mutta kesäajan vallitessa vasta klo 13:n ja 13.30:n välillä"