Onko "jytkytty" jytky-sanan oikea taivutusmuoto?

Jytky on substantiivi tai adjektiivi, jonka merkitykset Suomen murteiden sanakirjan mukaan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1997) ovat suuri, vankka, jykevä, mahtava; murikka, möhkäle.

Jytkytty on passiivin toisen partisiipin verbimuoto. Nykysuomen sanakirjassa (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 8. p. 1983) on kaksi jytky-sanaan liittyvää verbiä: jytkiä (tutista, tärähdellä) ja jytkyttää (jyskyttää, nytkyttää). Kummastakaan näistä verbeistä ei voi olla kyse. Jytkiä-verbin passiivin toisen partisiipin muoto olisi jytkitty ja jytkyttää-verbistä muoto olisi jytkytetty.

Jytkytty olisi taivutusmuoto verbistä jytkyä (vertaa hytkyä, hytkytty). Jytkyä-verbiä en löytänyt mistään nykyaikaisista sanakirjoista. Sen sijaan se löytyi Elias Lönnrotin Suomalais-ruotsalaisesta sanakirjasta vuodelta 1880. Sen merkitys on sama kuin jytkiä-verbillä.

On vaikea sanoa, tunsiko Timo Soini tämän vanhan jytkyä-verbin, vai onko hän johtanut sen itse jytky-sanasta. Kielihän muuttuu jatkuvasti, uusia sanoja syntyy samalla kun vanhoja jää pois käytöstä. Johtaminen on yksi yleisimmistä tavoista synnyttää suomen kieleen uusia sanoja.