| Kun erisnimi on Taito, miten se taipuu...? Siis kysynkö Taitolta vai Taidolta, vai joltain muulta...? |
82 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on julkaissut listan etunimien taivutuksesta. Sen mukaan kumpikin Taito-nimen taivutusmuoto on oikein. https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=tietue&id=426Myös sukunimien taivutuksesta on julkaistu vastaavanlainen lista:https://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/ |
| Miten taivutetaan: Budapestissä vai Budapestissa? |
193 |
|
|
|
Kumpikin taivutusmuoto on mahdollinen riippuen siitä, ajatellaanko "Budapest" yhdyssanana vai yhdistämättömänä sanana. Nimen ollessa yhdyssana, taivutuspääte määräytyy jälkimmäisen osan ("pest") mukaan. Budapest-sanan taivutus:Budapest [buda + pest] : Budapestissä (~ Budapestissa, jos nimi hahmotetaan yhdistämättömäksi)Lähde: Kielitoimiston ohjepankki Nimien taivutus: vieraskieliset nimet - Kielitoimiston ohjepankki |
| Onko Suomen kielessä sanaa, jonka monikko on lyhyempi kuin yksikkö. |
113 |
|
|
|
Koska yksikön nominatiivi on sanan perusmuoto (päätteetön), ja monikko muodostetaan lisäämällä pääte t, niin ei oikein ole mahdollista, että yksikkö olisi monikkoa pidempi. Saman mittaisia sanoista voi tulla vaikkapa astevaihtelun myötä: kaappi > kaapit.https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielioppi |
| Lahdessa on Kilpiäinen -niminen kaupunginosa. Miksi Kilpiäinen tunnutaan taivuttavan genetiivissä monikollisena "Kilpiäisten"? Onhan meillä myös kaupunki… |
62 |
|
|
|
Kuntien ja muiden asutusnimien taivutuksesta löytyy tietoa sivulta: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja-muut-asutusnimet/ Sen mukaan suurin osa -inen-loppuisista asutusnimistä taipuu paikallissijoissa monikollisina, kuten esim. Huittinen : Huittisilla, Joroinen, Joroisilla, Kauniainen : Kauniaisissa jne. Myös genetiivi- eli -n-loppuinen muoto on näissä nimissä tavallisesti monikollinen: Huittinen : Huittisten kaupunki. Taivutuksen yleisohjeena on, että noudatetaan mahdollisuuksien mukaan paikkakunnan eli lähimmän käyttöympäristön omaa taivutuskäytäntöä. Tämän vuoksi Kilpiäinen taipuu genetiivissä monikossa "Kilpiäisten" ja paikallissijoissa mm. "Kilpiäisissä". |
| HS otsikoi 6.12. "Yli 60 suomalaista lukee Tuntematon sotilaan". Saako kirjan nimen taivuttaa näin? |
130 |
|
|
|
HS.fi vaikuttaa jo korjanneen otsikkonsa, mikä osittain vastaa kysymykseesi. Lähtökohtaisesti suomen kielessä teosten nimet ovat propreja, eli erisnimiä, jotka taipuvat siinä missä muutkin sanat. Täten Tuntematon sotilas taipuu sijoissa aivan kuten muutkin samanlaiset nominilausekkeet, kuten vaikkapa "keltainen auto" tai "suuri talo". Adjektiivialkuisten yhdyssanojen taivutus aiheuttaa usein ongelmia (esim. "Uudellamaalla", mutta "Korkeasaaressa", eikä "Uusimaalla" saati "Korkeassasaaressa"), mutta erillisten sanojen muodostamassa sanaparissa molemmat osat taipuvat samoin. Kyseiset suomalaiset lukevat siis Tuntemattoman sotilaan.Lähde: Nimien taivutus - Kielitoimiston ohjepankki |
| Mikä on verbin "toeta" potentiaali, jos "tokenee" on yksikön kolmas persoona? |
209 |
|
|
|
Toeta-verbin aktiivin potentiaalin preesensin yksikön kolmannessa persoonassa on toennee.Kielitoimiston sanakirjasta voi helposti tarkistaa sanojen taivutuksen.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/toeta?searchMode=allhttps://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ |
| Kumpi on oikein: omenia vai omenoita? |
740 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan molemmat taivutusmuodot ovat oikein.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/omena |
| Sanotaanko navetoihin vai navettoihin? Entä ullakoihin vai ullakkoihin? |
129 |
|
|
|
Suomen kielen sanojen taivutuksen voi tarkistaa Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämästä Kielitoimiston sanakirjasta: https://www.kielitoimistonsanakirja.fiSen mukaan molemmat taivutusmuodot ovat oikein. |
| Mikä on yksikön ensimmäinen verbistä laasta ? |
176 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja sanoo, että sana on taipumaton tai vaillinaisesti taipuva. Verbiä laasta ei siis voi taivuttaa kaikissa persoonamuodoissa.LähdeKielitoimiston sanakirja: laasta https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/laasta?searchMode=all |
| Sanotaanko: Tiedote jaettiin kahta päivää ennen vai Tiedota jaettiin kaksi päivää ennen |
245 |
|
|
|
Molemmat tavat ovat mahdollisia. Kielitoimiston ohjepankki kertoo, että kun ilmauksessa on lukusana (kaksi päivää ennen), se on tavallisimmin perusmuodossa, mutta myös partitiivia käytetään (kahta päivää ennen).Kielitoimiston ohjepankki: Ajan ja määrän ilmauksia: toisen kerran vai toista kertaa, viikko vai viikon kerrallaan? |
| Taipuuko Veli nimenä Velin mut yleisnimenä veljen, vain kirjainkoko merkkaa |
911 |
|
|
|
Sukulaisuussudetta merkitsevä sana veli taipuu veljen, veljeä, jne.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/%20veli?searchMode=all
Nimi Veli taipuu Velin, Veliä jne.
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=hae
https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/ |
| Miten taivutetaan Ilta etunimenä - niin kuin sana ilta (illan, illalle) vai Iltan, Iltalle? |
1466 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen Etunimien taivutus -tietokannan mukaan Ilta taipuu Ilta : Iltan. Kielikello-lehdessä 3/2002 julkaistussa kirjoituksessaan Pirjo Mikkonen taustoittaa asiaa seuraavasti: "Ensimmäisen, Helsingissä 1870- ja 1880-luvulla eläneen kuuluisan Ilta-nimisen henkilön oikea nimi oli Mathilda. Tämä vierasnimen lyhentymä Ilta sopi hyvin ilmentämään myös suomalaisuusaatetta. Muuallakin Suomessa Matildat ja Hildat saattoivat saada kutsumanimen Ilta. Siksi yleissanan mukainen taivutus Ilta : Illan ei liene ollutkaan yleinen."
Erisnimiä taivutetaan suomen kielessä kuten muitakin sanoja. Jos nimellä on vastineena jokin yleissana, taipuu nimi yleensä samalla tavalla... |
| Mikä on oikea kirjoitusmuoto sanalle: Karibialla? |
137 |
|
|
|
Sanalla Karibia tarkoitetaan Karibianmerta saarineen ja rannikoineen. Se taivutetaan muodossa Karibialla.
Lähde: Hakulinen, Kerkko. Paikannimet. WSOY, 2006. S. 262. |
| Onko nimien ym. taivutus muuttunut? Ennen sanottiin Uoti Uodin, nykyisin Uotin Orpo Orvon nykyisin Orpon... |
487 |
|
|
|
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan erisnimiä kuuluisi pääsääntöisesti taivuttaa kuten vastaavia yleisnimiä, esimerkiksi Satu - Sadun. Tätä sääntöä ei kyllä läheskään aina noudateta esimerkiksi lehdistössä, mutta virallisesti nimien taivutusohje ei ole muuttunut.
Sitku ja niinku ovat puhekieltä eivätkä kirjakielen sanoja.
Erisnimien kirjoittaminen pienellä liittynee siihen, että tietokoneella tai puhelimella voi olla nopeampaa ja helpompaa kirjoittaa, jos ei käytä isoja kirjaimia. Viralliseen oikeinkirjoitukseen isot kirjaimet toki edelleen kuuluvat.
Koiran "hänittely" on uudehko ilmiö, ja sille voi olla useita syitä, esimerkiksi:
eläimen inhimillistäminen ja arvostuksen osoittaminen
englannin kielen vaikutus (eläimistä... |
| Mikä on tämän substantiivin perustmuoto? Siis kun minulla on jotain syömmessäin, niin mikä on se, missä jotain on.. onko se perusmuoto: "syömmi" vai mikä? |
413 |
|
|
|
Syömmessäin-sanan perusmuoto on syän, joka on runollinen ja murteellinen muoto sanasta sydän.
Syän-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sana uistin.
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_5_S-Tr.pdf
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_1_A-I.pdf |
| Puomi-sanan genetiivi |
206 |
|
|
|
Puomi-sanan genetiivimuoto on puomin.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/puomi?searchMode=all
Sana kuuluu taivutustyyppiin 5.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/info/reading-howto#reading-how…
https://kaino.kotus.fi/sanat/nykysuomi/taivutustyypit.php |
| Miksi suomenkielessä sanotaan lumpeet jos on kaksi lummetta mutta jos on kaksi ammetta sanotaan ammeet? Ja vielä toinen kysymys, montako kuntaa on suomessa? |
274 |
|
|
|
Sanojen taivutukset johtuvat niiden etymologiasta. Wiktionarysta löytyy kantasuomen etymologinen tietokanta:
https://en.wiktionary.org/wiki/amme#Finnish
Sen mukaan lumme on rekonstruoitu muotoon lumbeh, ja amme muotoon ammeh kantasuomen kielessä.
Kuntaliiton mukaan
https://www.kuntaliitto.fi/
Suomessa on tällä hetkellä 309 kuntaa, joista 108:sta käytetään nimitystä kaupunki, ja 201:stä nimitystä kunta.
|
| Miten kirjoitan sanan liukua imperfektin. Esim. Minä liu... |
547 |
|
|
|
Liukua-verbi taipuu imperfektissä näin: liu'uin, liu'uit, liukui, liu'uimme, liu'uitte, liukuivat.
Kielitoimiston sanakirjasta voit tarkistaa myös verbien taivutuksen:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liukua?searchMode=all |
| Saada tolkkua vai olla tolkkua |
257 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan ja Nykysuomen sanakirjan mukaan asiayhteydestä riippuen molemmat verbit voivat esiintyä sanan tolkku kanssa. Nykysuomen sanakirjasta löytyy esimerkkilauseet: "Jonkun puuhissa ei ole mitään tolkkua" ja "Koettaa saada tolkkua asioiden hoitoon".
Lähteet ja lisätietoa:
Kielitoimiston sanakirja: tolkku https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tolkku?searchMode=all
Sadeniemi, Matti: Nykysuomen sanakirja. Viides osa, S-Tr https://outi.finna.fi/Record/outi.1225846
|
| Miten Karunki taipuu. Olen Karunkin kirkossa vai Karungin kirkossa? |
325 |
|
|
|
Suomenkieliset paikannimet taipuvat yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanatkin, joten nimen sisällä olevat konsonantit voivat muuttua taivutettaessa.
Paikannimien taivutuksista löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/442.
Hyödyllinen on myös asutusnimihakemisto, joka antaa tietoa asutusnimien, kuten kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien taivutuksesta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/. Karunki taipuu muotoon Karungin, Karungissa. |
Kysy kirjastonhoitajalta