taivutus -- kielitiede

45 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksi suomenkielessä sanotaan lumpeet jos on kaksi lummetta mutta jos on kaksi ammetta sanotaan ammeet? Ja vielä toinen kysymys, montako kuntaa on suomessa? 53 9.2.2023 Sanojen taivutukset johtuvat niiden etymologiasta. Wiktionarysta löytyy kantasuomen etymologinen tietokanta: https://en.wiktionary.org/wiki/amme#Finnish Sen mukaan lumme on rekonstruoitu muotoon lumbeh, ja amme muotoon ammeh kantasuomen kielessä. Kuntaliiton mukaan https://www.kuntaliitto.fi/ Suomessa on tällä hetkellä 309 kuntaa, joista 108:sta käytetään nimitystä kaupunki, ja 201:stä nimitystä kunta.    
Miten kirjoitan sanan liukua imperfektin. Esim. Minä liu... 111 28.12.2022 Liukua-verbi taipuu imperfektissä näin: liu'uin, liu'uit, liukui, liu'uimme, liu'uitte, liukuivat. Kielitoimiston sanakirjasta voit tarkistaa myös verbien taivutuksen: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liukua?searchMode=all
Saada tolkkua vai olla tolkkua 66 8.8.2022 Kielitoimiston sanakirjan ja Nykysuomen sanakirjan mukaan asiayhteydestä riippuen molemmat verbit voivat esiintyä sanan tolkku kanssa. Nykysuomen sanakirjasta löytyy esimerkkilauseet: "Jonkun puuhissa ei ole mitään tolkkua" ja "Koettaa saada tolkkua asioiden hoitoon". Lähteet ja lisätietoa: Kielitoimiston sanakirja: tolkku https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/tolkku?searchMode=all Sadeniemi, Matti: Nykysuomen sanakirja. Viides osa, S-Tr https://outi.finna.fi/Record/outi.1225846  
Miten Karunki taipuu. Olen Karunkin kirkossa vai Karungin kirkossa? 98 29.7.2022 Suomenkieliset paikannimet taipuvat yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanatkin, joten nimen sisällä olevat konsonantit voivat muuttua taivutettaessa. Paikannimien taivutuksista löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/442. Hyödyllinen on myös asutusnimihakemisto, joka antaa tietoa asutusnimien, kuten kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien taivutuksesta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/. Karunki taipuu muotoon Karungin, Karungissa.
Jos joku asia maistuu ananakselle, onko maku silloin ananaksinen vai anananainen? Onko näistä kumpikaan edes se oikea termi :)? 170 6.6.2022 Kumpikaan ei ole Kielitoimiston sanakirjan mukaan oikea termi, koska ananaksen makuiselle ei ole vakiintunutta termiä (vrt. sokerinen, pippurinen). Mikäli haluat tarkemman vastauksen kielitieteen ammattilaiselta, suosittelen kysymään asiaa Kotimaisten kielten keskuksen Kielineuvonnasta. Kielineuvonnan kysymyslomake ja yhteystiedot: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Tupa-sanan taivutus eli sanotaanko että tuvamme vai tupamme? 83 31.5.2022 Oikea muoto on tupamme. Kyse on tässä tapauksessa possessiivisuffiksista (-mme), joka liitetään sanan perusmuotoon eli nominatiiviin.   Lisätietoa possessiivisuffiksista: Iso suomen kielioppi: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=95 Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/possessiivisuffiksit/ohje/5…
Kirjoissa on tullut vastaan -he päätteinen verbimuoto. Esimerkiksi "ravistihe", oikaisihe". Asiayhteydestä on ollut pääteltävissä, että kyseessä on imperfekti… 147 2.2.2022 Suomen vanhassa kirjakielessä, kansanrunoissa ja itämurteissa on ilmaistu verbin refleksiivisyyttä erityisillä taivutusmuodoilla, joiden tunnuksena on imperfektissä –he ja  preesensissä –ksen. Taivutus koskee siis nimenomaan vain suomen kielen verbejä, joiden kohde on sama kuin tekijä. Kalevalassa näitä muotoja on runsaasti, esim. loi-he lausumaan; Siitä vanha Väinämöinen korjasta kohottele-ksen. Nykykielestä muodot ovat häipyneet ja refleksiivisyyttä ilmaistaan muilla tavoin. Voit lukea lisää aiheesta alla olevista linkeistä. https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=335 https://www.kielikello.fi/-/vanhastavien-muotojen-vaaroista https://jkorpela.fi/refl.html https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_...
Onko ilman muuta väärin, jos esim. Luciano Pavarottin sukunimi taivutettaisiin suomenkielisessä tekstissä niin, että siinä olisi astevaihtelua eli tietyissä… 70 25.1.2022 Kielitoimiston ohjeen mukaan vieraskielisiä nimiä taivutettaessa konsonantit säilyvät nimen keskellä yleensä muuttumattomina. Luciano Pavarottin läpimurto tapahtui Donizettin oopperassa Rykmentin tytär. Vastaavasti myös esim. Slotte : Slotten, Aleppo : Aleppon, Missisippi : Missisippin. https://www.kielikello.fi/-/pari-perusasiaa-nimien-taivuttamisesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/479 http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/200
Olen asunut ulkomailla lähes koko ikäni joten olen ehkä pudonnut kärryiltä nimien taivutuksen suhteen. Kaikki olemme varmaan kuulleet puhuttavan Luukkaan… 323 30.12.2021 Etunimi Luukas voidaan taivuttaa joissakin sijamuodoissa kahdella tavalla. Yksikön genetiivi voi siis olla joko Luukaksen tai Luukkaan. Vierasperäiset s-loppuiset nimet taivutetaan yleensä käyttämällä i-sidevokaalia. Genetiivimuoto nimestä Thomas on siis Thomasin, silloin kun on kyse vieraskielisestä nimestä (samoin kuin esimerkiksi Charles - Charlesin). Jos kyse on suomalaisen Thomaksen nimestä, genetiivimuoto on Thomaksen. https://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=hae http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/nimien%20taivutus/ohje/632 https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/nostoja_k… Monikon genetiivi sanasta puolustusvoimat on puolustusvoimien tai puolustusvoimain. Nykykielessä harvinainen ja...
Miten Pere-paikannimi taipuu. Matkustetaanko Pereelle vai Pereeseen? Asuuko joku Pereessä vai Pereellä? Tuleeko joku Pereeltä vai Pereestä? 144 20.12.2021 Paikannimien taivutuksessa pyritään aina suosimaan paikallista käytäntöä. Pirkkalan seudulla on perinteisesti matkustettu Pereelle (vuonna 1914 höyryalus Viikinsaari kulki sunnuntaisin ja juhlapäivinä "klo 3 ja 8 ip. Tampereelta Pereelle ja takaisin"), asuttu ja eletty Pereellä (12. helmikuuta 1919 Etelä-Pirkkalan suojeluskunnan jäseniä muistutettiin siitä, että "suojeluskunnan kokous ja harjoitustilaisuus on Pereellä ensi sunnuntaina") sekä tultu Pereeltä (Etelä-Pirkkalan ja Anian Maalaisseuran syysjuhlan kyntökilpailussa vuonna 1915 "kolmas palkinto annettiin Eino Kiwirannalle Pereeltä"). - Sitaatit Pirkkalan Uutiset -lehdestä) Toisinajattelijoitakin toki löytyy. Alahärmästä syntyisin oleva dekkarikirjailija Heleena Lönnroth esimerkiksi...
Kumpi oikein, vai käykö molemmat: Basaareja vai basaareita? 115 3.6.2021 Sanasta basaari voi monikon partitiivissa käyttää kumpaakin muotoa (basaareja, basaareita). Samoin monikon genetiivissä voidaan käyttää muotoja basaarien, basaareiden ja basaareitten. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/basaari?searchMode=all Vähintään kolmitavuisten nominien monikon genetiivissä ja partitiivissa on vaihtoehtoisia päätteitä ‑den ~ -en ja ‑tA ~ -A, joiden valintaan vaikuttaa osin vartalon loppu, osin tavuluku ja penultiman (sanan toiseksi viimeisen tavun) pituus. Voit lukea lisää aiheesta vaikkapa Iso suomen kieliopin verkkoversiosta: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=91
Mitä tarkoittaa th esim.13th, liittyy mittaan mutta en tiedä mitä se on? 184 21.5.2021 Englannin kielessä th-päätteellä ilmaistaan järjestyslukuja. Esimerkiksi tuo 13th olisi kolmastoista, vaikka kolmastoista päivä jotain kuuta tai joku on ollut kolmastoista jossain kisassa. Tältä sivulta voit katsoa lisää esimerkkejä päätteen käytöstä https://kielenoppi.wordpress.com/2009/01/06/six-the-sixth-twelve-the-tw… SI-järjestelmässä yksiköllä H ilmaistaan induktanssia ja magneettista johtavuutta. Samassa SI-järjestelmässä Tera on etuliite, joka tarkoittaa biljoonakertaista. Eli sitä voidaan käyttää tuon H:n kanssa yhdessä, jolloin se on TH.
Kirjoitetaanko, että mummulla on lasten lastenlapsia 15 vai että hänellä on lastenlasten lapsia 15? 160 6.5.2021 Molemmat lausemuodot ovat oiken. Lausemerkitys on sama riippumatta siitä kumpaa ilmaisumuotoa käytetään. Ilmaisumuotojen välillä voi kuitenkin esiintyä painotuseroja.               
Käytetäänkö jossain murteessa sanasta "kuva" partitiivimuotoa "kuveja" tai "kynä" - "kynejä"? 147 15.3.2021 Tietoa Suomen murteista löytyy Kotimaisten kielten keskuksesta, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet Suomen murteiden sanakirja löytyy myös verkosta, https://kaino.kotus.fi/sms/ Siitä sanan kuva kohdasta todellakin löytyy muoto kuveja, esimerkkilauseessa tääl on (valo)kuvèja.  Lause on tallennettu Hinnerjoella, Satakunnassa, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuva&sms_id=SMS_64844af21ed1… ja myös kynä sanasta löytyy muoto kynejä, Kynejään kahteli Kainuun Ristijärvellä, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kyn%C3%A4&sms_id=SMS_3db3ed4…. Sanakirjassa on myös pitäjäkartta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=areamap, sieltä voi tutkia, missä pitäjät sijaitsevat. Kotuksen sivuilta löytyy palsta...
FB-ryhmässä syntyi pientä kitkaa muki- ja pupu-sanojen taivutuksesta. Käsittääkseni tällaisten uudehkojen tai mukailtujen lainasanojen genetiivi on… 280 19.2.2020 Kotimaisten kielten keskuksen Iso suomen kielioppi sanoo, että suomen kielessä on kaksitavuisia sanoja, joissa on yksinäisklusiili (p, t, k, d, (b, g) vokaalien välissä. Sanat ovat yleensä nuorta sanastoa:  lainasanoja, uudissanoja, slangi- tai deskriptiivisanoja tai nimiä. Muun muassa nämä sanat jäävät astevaihtelun ulkopuolelle. Pupu ja muki kuuluvat näihin sanoihin, ja taipuvat siis mukin, pupun. Alla linkki kieliopin verkkoversion sivulle: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=44  
Kuinka taipuu paikannimi Sappee? Ollaanko Sappeessa vai Sappeella ? Minusta olemme Sappeessa. Laskettelukeskus käyttää muotoa Sappeella! Siellä asuneena käytän… 429 23.1.2020 Ritva Korhosen kirja Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus on sitä mieltä, että ollaan Sappeessa - vieläpä kaikissa kolmessa teokseen päätyneissä samannimisissä paikoissa (Pälkäneen lisäksi Sappee löytyy myös Hauholta ja Kuhmoisista). Korhonen muistuttaa, että nimiemme taivuttamisen yleisohjeena on, että "paikalla olemisen ilmaisemiseen käytetään sitä muotoa, joka nimelle on sen omimmassa ympäristössä vakiintunut". Kirjan tavoitteena onkin ollut sellainen paikallissijataivutuksen esitys, joka perustuu mahdollisimman pitkälle paikalliseen perinteeseen. Se, miten paikallinen asujaimisto kotipaikkansa nimen taivuttaa, on siis merkittävä kriteeri oikeata ja korrektia taivutusta määriteltäessä.
Televisiosta tulee ohjelma, Kun sodan äänet ei vaimene? Eikö oikeaoppisempi muoto olisi "eivät"? 237 27.11.2019 Olet aivan oikeassa. Kieliopillisesti oikein olisi taivuttaa kieltosana monikon kolmannessa persoonassa subjektin mukaisesti. Ehkä ohjelman nimeen on haettu puhekielisempää tunnelmaa, kun kieltoverbi on jätetty taivuttamatta.
Ludwig Mies van der Rohesta, arkkitehdista, on artikkeli Wikipediassa. Hänestä kerrotaan aivan alussa näin: Miesiä pidetään yhtenä modernin arkkitehtuurin… 150 20.8.2019 Kielitoimiston ohjeissa sanotaan vieraskielisten nimien taivutuksesta muun muassa näin: Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin  (esim. Memphis - Memphisin, Torres - Torresin). Jos vieraskielinen nimi toistuu kielenkäytössä usein tai se koetaan tutuksi, se saattaa kuitenkin mukautua suomen kielen -ks-taivutukseen (vertaa sana varis, variksen). Saksalais-yhdysvaltalaisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen sukunimen ensimmäinen osa, joka äännetään saksalaisittain /mi:s/, muistuttaa suomen mies-sanaa, mutta taivutetaan suomen kielisessä tekstissä siis em. ohjeiden mukaan. http...
Joskus olen miettinyt, mitkä ovat monikon genetiivin muodot sanoista nukke, nalle ja pelle. Nehän ovat nukkejen, nallejen ja pellejen, mutta onko myös… 497 7.3.2019 Kielitoimiston sanakirjasta voit helposti tarkistaa sanojen taivutusmuodot. Sanakirjassa mainitaan myös usein vanhatavat rinnakkaismuodot, mikäli sellaisia on. Nukke: mon. gen. nukkejen, nukkein, nukkien Nalle : mon. gen. nallejen, nallein Pelle : mon. gen. pellejen, pellein https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Mitkä ovat suomen kielen epäsäännölliset verbit? 3392 22.2.2019 Suomen kielessä ei oikeastaan ole epäsäännöllisiä verbejä. Meillä on vain käytössämme 5 erilaista verbien taivutustyyppiä, 6 aikamuotoa ja omintakeinen astevaihtelu sanoissa, joissa on konsonatti k, p tai t.  http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/taivutustyypit/ohje/391 http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=105 http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/verbit/luokka/765 http://donnerwetter.kielikeskus.helsinki.fi/FinnishForForeigners/ch2-en/ch2-22-kpt-astevaihtelu-frm.htm Suomen kielen kielioppi löytyy Kotimaisten kielten  tutkimuskeskuksen sivuilta, http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php Wikipedia kertoo asiasta näin: "Verbien taivutusmuodot jaetaan kahteen luokkaan: finiittisiin ja infiniittisiin. Finiittiset eli...