taivutus -- kielitiede

31 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
FB-ryhmässä syntyi pientä kitkaa muki- ja pupu-sanojen taivutuksesta. Käsittääkseni tällaisten uudehkojen tai mukailtujen lainasanojen genetiivi on… 128 19.2.2020 Kotimaisten kielten keskuksen Iso suomen kielioppi sanoo, että suomen kielessä on kaksitavuisia sanoja, joissa on yksinäisklusiili (p, t, k, d, (b, g) vokaalien välissä. Sanat ovat yleensä nuorta sanastoa:  lainasanoja, uudissanoja, slangi- tai deskriptiivisanoja tai nimiä. Muun muassa nämä sanat jäävät astevaihtelun ulkopuolelle. Pupu ja muki kuuluvat näihin sanoihin, ja taipuvat siis mukin, pupun. Alla linkki kieliopin verkkoversion sivulle: http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=44  
Kuinka taipuu paikannimi Sappee? Ollaanko Sappeessa vai Sappeella ? Minusta olemme Sappeessa. Laskettelukeskus käyttää muotoa Sappeella! Siellä asuneena käytän… 109 23.1.2020 Ritva Korhosen kirja Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus on sitä mieltä, että ollaan Sappeessa - vieläpä kaikissa kolmessa teokseen päätyneissä samannimisissä paikoissa (Pälkäneen lisäksi Sappee löytyy myös Hauholta ja Kuhmoisista). Korhonen muistuttaa, että nimiemme taivuttamisen yleisohjeena on, että "paikalla olemisen ilmaisemiseen käytetään sitä muotoa, joka nimelle on sen omimmassa ympäristössä vakiintunut". Kirjan tavoitteena onkin ollut sellainen paikallissijataivutuksen esitys, joka perustuu mahdollisimman pitkälle paikalliseen perinteeseen. Se, miten paikallinen asujaimisto kotipaikkansa nimen taivuttaa, on siis merkittävä kriteeri oikeata ja korrektia taivutusta määriteltäessä.
Televisiosta tulee ohjelma, Kun sodan äänet ei vaimene? Eikö oikeaoppisempi muoto olisi "eivät"? 115 27.11.2019 Olet aivan oikeassa. Kieliopillisesti oikein olisi taivuttaa kieltosana monikon kolmannessa persoonassa subjektin mukaisesti. Ehkä ohjelman nimeen on haettu puhekielisempää tunnelmaa, kun kieltoverbi on jätetty taivuttamatta.
Ludwig Mies van der Rohesta, arkkitehdista, on artikkeli Wikipediassa. Hänestä kerrotaan aivan alussa näin: Miesiä pidetään yhtenä modernin arkkitehtuurin… 63 20.8.2019 Kielitoimiston ohjeissa sanotaan vieraskielisten nimien taivutuksesta muun muassa näin: Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin  (esim. Memphis - Memphisin, Torres - Torresin). Jos vieraskielinen nimi toistuu kielenkäytössä usein tai se koetaan tutuksi, se saattaa kuitenkin mukautua suomen kielen -ks-taivutukseen (vertaa sana varis, variksen). Saksalais-yhdysvaltalaisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen sukunimen ensimmäinen osa, joka äännetään saksalaisittain /mi:s/, muistuttaa suomen mies-sanaa, mutta taivutetaan suomen kielisessä tekstissä siis em. ohjeiden mukaan. http...
Joskus olen miettinyt, mitkä ovat monikon genetiivin muodot sanoista nukke, nalle ja pelle. Nehän ovat nukkejen, nallejen ja pellejen, mutta onko myös… 182 7.3.2019 Kielitoimiston sanakirjasta voit helposti tarkistaa sanojen taivutusmuodot. Sanakirjassa mainitaan myös usein vanhatavat rinnakkaismuodot, mikäli sellaisia on. Nukke: mon. gen. nukkejen, nukkein, nukkien Nalle : mon. gen. nallejen, nallein Pelle : mon. gen. pellejen, pellein https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Mitkä ovat suomen kielen epäsäännölliset verbit? 1713 22.2.2019 Suomen kielessä ei oikeastaan ole epäsäännöllisiä verbejä. Meillä on vain käytössämme 5 erilaista verbien taivutustyyppiä, 6 aikamuotoa ja omintakeinen astevaihtelu sanoissa, joissa on konsonatti k, p tai t.  http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/taivutustyypit/ohje/391 http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=105 http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/verbit/luokka/765 http://donnerwetter.kielikeskus.helsinki.fi/FinnishForForeigners/ch2-en/ch2-22-kpt-astevaihtelu-frm.htm Suomen kielen kielioppi löytyy Kotimaisten kielten  tutkimuskeskuksen sivuilta, http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php Wikipedia kertoo asiasta näin: "Verbien taivutusmuodot jaetaan kahteen luokkaan: finiittisiin ja infiniittisiin. Finiittiset eli...
"Matti puolisoineen"? 288 3.1.2019 Kyseessä on suomen kielen sijamuoto nimeltä komitatiivi. Siinä muoto on täysin sama yksikössä ja monikossa, joten vasta asiayhteyden perusteella voi tietää, onko mukana olevia henkilöitä tai asioita yksi vai useampi. Aiheesta löytyy tiivis selostus Wikipedian komitatiivia käsittelevästä artikkelista osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Komitatiivi.
Kumpaa pitäisi käyttää -ssa vai -ssä: - Arvostele sovellus Google Playssa - Arvostele sovellus Google Playssä? 473 13.11.2018 Koska kyseessä on vieraskielinen sana, vastaus ei ole aivan yksiselitteinen.   Suomen kielen sanoissa noudatetaan yleensä vokaaliharmoniaa eli samassa sanassa ei esiinny sekä etu- että takavokaaleja. Poikkeuksena ovat yhdyssanat. Etuvokaaleja ovat e, i, y, ä, ja ö, takavokaaleihin kuuluvat a, o ja u. Vokaalit e ja i ovat kuitenkin neutraaleja eli ne voivat esiintyä myös takavokaalien kanssa.   Kotimaisten kielten keskuksen ohjepankissa kerrotaan tarkemmin vieraskielisten nimien taivutuksesta. Ohjeen mukaan ”[v]ieraskieliset nimet pyritään yleensä myös ääntämään samoin kuin lähtökielessä, ja siksi pääte merkitään niin, että sana on mahdollisimman helppo ääntää taivutettunakin”. Pääte –ssä voikin tuntua luontevammalta ääntää kuin -ssa,...
Miten taipuu sukunimi Suurkonka? 207 12.10.2018 Kotimaisten kielen keskuksen osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/324 löytyvän ohjeen mukaan sukunimet taipuvat vastaavien yleiskielen sanojen mukaan tai äänneasultaan samanlaisen nimen mukaan. Joskus taivutus voi myös vaihdella kahden eri muodon välillä. Nimen Suurkonka taustalla lienee sana konka (myös muodoissa konko, konkka ja konke), jonka merkitys on ’esiin työntyvä, ylöspäin kääntyvä’. Näin kertoo Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) hakusanan Konga kohdalla. Suomen murteiden sanakirja (osa 8; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus, 2008) lisää siihen vielä merkitykset ’kohouma, kyhmy, kyömy, kaartuva, kupera, lynkä’. Sen esimerkeissä esiintyvät molemmat...
Onko "jytkytty" jytky-sanan oikea taivutusmuoto? 217 13.8.2018 Jytky on substantiivi tai adjektiivi, jonka merkitykset Suomen murteiden sanakirjan mukaan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1997) ovat suuri, vankka, jykevä, mahtava; murikka, möhkäle. Jytkytty on passiivin toisen partisiipin verbimuoto. Nykysuomen sanakirjassa (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 8. p. 1983) on kaksi jytky-sanaan liittyvää verbiä: jytkiä (tutista, tärähdellä) ja jytkyttää (jyskyttää, nytkyttää). Kummastakaan näistä verbeistä ei voi olla kyse. Jytkiä-verbin passiivin toisen partisiipin muoto olisi jytkitty ja jytkyttää-verbistä muoto olisi jytkytetty. Jytkytty olisi taivutusmuoto verbistä jytkyä (vertaa hytkyä, hytkytty). Jytkyä-verbiä en löytänyt mistään nykyaikaisista sanakirjoista. Sen sijaan se löytyi Elias...
Kuinka kuuluu monikon genetiivi kysymyssanasta: mikä? 250 3.8.2018 Monikon genetiivi sanasta mikä on minkä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80  
Kysymykseni koskee ihanaa kieltämme ja sen lukuisia mahdollisuuksia. Haluaisin teidän näkemyksenne työporukkaamme piinaavaan pulmaan: miten sanoa yhdellä… 315 24.4.2018 Tutkailin vertailukelpoisen esimerkin toivossa, mitä sanottavaa ihanan kielemme kielioppia käsittelevillä kirjoilla abessiivista on, mutta paljonkaan tukea en näistä vastauksen laatimiseen saanut. Oma kielikorvani sanoo, että abessiivimuoto hiihtäjätär-sanasta monikossa on "hiihtäjättärittä". Tämä muoto sai kannatusta myös kollegoiltani, kun esitin piinaavan pulmanne heille.
Miten taipuu sukunimi Linnove? Linnovea vai Linnovetta? 171 16.4.2018 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla on tietoa sukunimien taivutuksesta. Luultavasti Linnove taipuu Linnovea. Kielitoimiston neuvontapuhelin https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet/kielitoimiston_neuvonta… Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla sanotaan "On kuitenkin joukko nimiä, johon yleissääntöä ei voi soveltaa tai joiden taivutuksessa on muuten epäselvyyttä. Näihin kuuluvat keinotekoiset, lähinnä nimenmuutoksissa muodostetut uudet sukunimet, joilla ei ole yleiskielessä äänteellistä vastinetta. " Sukunimien taivutusluettelo on myös verkossa: https://www.kielikello.fi/-/sukunimien-taivutusluettelo-verkossa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/sukunimet/ohje/324    
Miten taipuu oikein suomen kielessä Rose-Marie? 359 6.3.2018 Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemien etunimien taivutusohjeen mukaan Rose-Marie-nimen jälkiosa Marie taipuu seuraavasti: Marien, Marieta, Mariehin. http://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php?s=tietue&id=200 http://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/index.php
Kuinka taivutetaan nimeä Kainuu illatiivssa, Kaainuuhun, Kainuuseen vai kuinka. 180 2.1.2018 Kainuun maakuntaliiton julkaisemassa kolmiosaisessa Kainuun historiassa (1985-86) käytetään taivutusmuotoa Kainuuseen, joten tätä voinee pitää käytössä vakiintuneena "oikeana" muotona.
Minua on mietityttänyt viskositeettiin liittyvä kielellinen ongelma. Jos jollakin nesteellä esimerkiksi on korkea viskositeetti, niin mikä/mitkä seuraavista… 351 12.12.2017 Kielitoimiston sanakirjan mukaan adjektiivi viskoosinen taipuu yksikön partitiivimuodossa muodossa  "viskoosista", eli vaihtoehto c on oikein. Alla linkki sanakirjaan: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=viskoosinen&SearchWord=viskoosinen&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 Yleistä tietoa  -oosinen – -öösinen, -oosi , -öösi -loppuisten adjektiivien taivutuksesta kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellon artikkelista (1/1968): http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=51  
Ihmisille annetaan nykyään etuliitteitä, esim. BB-Dani. Jos etuliite on adjektiivi, esimerkkinä Tyylikäs Timo, taivutetaanko liite nimen mukana, "Tyylikkäälle… 375 19.5.2017 Etu- tai sukunimeen liitettyjä – miellyttäviä tai epämiellyttäviä – adjektiiveja on annettu kansankielessä pitkään. Näitä ns. kölli- tai korkonimiä esiintyy puhutun kielen ohella lähinnä kaunokirjallisuudessa. Tällaisten nimien adjektiivinen määrite taipuu aina, esimerkiksi Pienen-Pekan, Sokean-Matin, Ruman-Elsan, Kauniin-Veeran, Korealle-Maijalle, Laihalle-Järviselle, Paksulle-Koskiselle. Kielitoimisto ohjeistaa taivuttamisesta siten, että ” substantiivin erillisenä määritteenä adjektiivi taipuu samassa sijassa kuin substantiivikin: vanhalla mustalla kissalla.” Esimerkikiksi Stockmannin Hullut Päivät taipuu: Stockmannin Hulluilla Päivillä. Toisaalta Kielitoimiston ohjepankista löytyy myös maininta, että adjektiivialkuisissa nimissä...
Voiko sana lampaalla missään taivutusmuodossa taipua sanaksi lammaksella? 488 23.2.2017 Lammas-sana kuuluu kaksivartaloisiin nomineihin, joiden vokaalivartalon lopussa on kaksi vokaalia ja joilla on konsonanttivartalo vain yksikön partitiivissa (s-loppuisten sanojen neljäs taivutustyyppi). Sanan vartalossa tapahtuu äännevaihtelu. Lammas-sana taipuu samoin kuin esimerkiksi sanat varas : varkaan, varvas : varpaan, kauppias : kauppiaan. Kysymyksen siitä, miksi lammas-sanaa ei voi taivuttaa ks-päätteisellä muodolla, herättänevät esimerkiksi sanat sammas : sammaksen tai kannas : kannaksen. Suomen kielelle on tyypillistä, että sanojen vartalo muuttuu erilaisten taivutuspäätteiden edellä. Vartalo saattaa muuttua eri tavoin sellaisissakin sanoissa, jotka loppuvat samalla tavalla. Taivutukseen ja äännevaihteluun vaikuttavat...
Erisnimi Sappee sanotaanko asun Sappeella vai Sappeessa? 646 5.1.2016 Ritva Korhosen kirja Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990) opastaa sanomaan "Asun Sappeessa".
Kun taivutetaan ruis-rukiin, kiuas-kiukaan, nauris-nauriin niin miksi ei hauis-haukiin vaan hauiksen? 902 12.3.2015 Sanat kuuluvat eri taivutustyyppeihin. Ruis, kiuas ja nauris kuuluvat taivutustyyppiin 41 ja taipuvat kuten vieras, vieraan, vieraiden/vieraitten. Sanoissa ruis ja nauris on lisäksi astevaihtelu -:k, jossa taivutusmuotoihin tulee k. Sana hauis kuuluu taivutustyyppiin 39 ja taipuu kuten vastaus, vastauksen, vastausten/vastauksien. Suomen kielen taivutustyypit löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta. Sanan yhteyteen on merkitty taivutustyyppi ja mahdollinen astevaihtelu ja sanakirjasta löytyvät myös kunkin taivutustyypin esimerkkimuodot sekä astevaihtelutaulukko. Sanakirjan verkkoversio on vapaasti käytettävissä. Kirjastoista löytyy myös painettu Kielitoimiston sanakirja. Kielitoimistolla on myös neuvontapuhelin, jossa vastataan suomen kielen...