verbit

26 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Käytin keskustelussa huomaamattani verbiä "viirata" sanan "viivytellä" tilalla. Onko tämä ominaista jossakin murteessa vai olenko keksinyt sanalle itse tämän… 41 20.11.2020 Verbi viirata tarkoittaa "poiketa suunnasta, puoltaa, esim. Auton jarrut vähän viiraavat. Pojan silmät viiraavat.". Timo Nurmi: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, 2004. Myös Kielitoimiston sanakirjassa (2012) annetaan sama tulkinta. Siitä, että sanaa tulkittaisiin eri tavalla eri murteissa, ei ole näissä lähteissä mainintaa.
Onko olemassa romaani missä samaa tiettyä verbiä käytetään aina vain kerran? Että käytetään sanan synonyymia kun sana tulee toisen kerran tekstiin? 78 10.11.2020 Tietääkseni ei ole. (Kollegakaan ei tiennyt, eikä haku löytänyt) Mielenkiintoinen ajatus.
Onko tälle kieliopilliselle muodolle nimi? Esim. laulaa - laulahtaa. 48 25.5.2020 Kyseessä on momentaaninen verbijohdos. Finnlectura: https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu2723.htm#Momentaan… Tieteen termipankki: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:momentaaninen  
Sanan "tärpätä" merkityksen ymmärtävät ehkä kaikki, mutta mitä tarkoittaa tärppäyttäminen? Olen törmännyt siihen kirjaston sivuilla kun on ollut kyse lainojen… 122 6.5.2020 Suomen kielen sanakirjat eivät tunne verbiä tärppäyttää, joka on siis selvästikin muodostettu verbistä tärpätä. Sanakirjoista löytyy esimerkiksi vastaavantyyppinen verbi täsmäyttää ’antaa täsmätä; saattaa täsmäämään’. Sen perusteella voinemme päätellä, että tärppäyttää-verbiä on käytetty merkityksessä ’antaa tärpätä; saattaa tärppäämään’. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Lukiessaan hän koki elävänsä. Mitkä kaikki verbit edellisessä lauseessa ovat nominaalimuodossa? 69 24.3.2020 Lauseessa ovat nominaalimuotoja lukiessaan ja elävänsä. Sanassa lukiessaan on aktiivin 2. infinitiivi, sanassa elävänsä on aktiivin 1. partisiippi. https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu2522.htm
Missä päin Suomea käytetään verbiä vihmoa? 163 7.12.2019 Etymologisen sanakirjan mukaan vihma-sana on käytössä jo Agricolalla sekä etenkin Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta, Länsi-Uusimaa), (Suomen) Pohjois-Karjalassa, Inkerinmaalla ja paikoin Etelä-Suomessa. Vihma-sanan johdannainen vihmoa on käytössä laajalti etenkin itämurteissa ja ympäristössä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan vihmoa = sataa vihmaa; pirskottaa, sumuttaa nestettä pieninä pisaroina, vihmana. Lähteet: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3, R-Ö (2000) https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=vihmoa&SearchWord=vihmoa&page=results
Mikä on varastamisen ja anastamisen ero? 135 9.9.2019 Kielitoimiston sanakirjan mukaan varastaa ja anastaa ovat synonyymejä eli niiden merkitys on sama. www.kielitoimistonsanakirja.fi
Mitkä ovat suomen kielen epäsäännölliset verbit? 1884 22.2.2019 Suomen kielessä ei oikeastaan ole epäsäännöllisiä verbejä. Meillä on vain käytössämme 5 erilaista verbien taivutustyyppiä, 6 aikamuotoa ja omintakeinen astevaihtelu sanoissa, joissa on konsonatti k, p tai t.  http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/taivutustyypit/ohje/391 http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=105 http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/verbit/luokka/765 http://donnerwetter.kielikeskus.helsinki.fi/FinnishForForeigners/ch2-en/ch2-22-kpt-astevaihtelu-frm.htm Suomen kielen kielioppi löytyy Kotimaisten kielten  tutkimuskeskuksen sivuilta, http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php Wikipedia kertoo asiasta näin: "Verbien taivutusmuodot jaetaan kahteen luokkaan: finiittisiin ja infiniittisiin. Finiittiset eli...
Onko oikein käyttää tehdä-verbin potentiaalimuotoa "tekenemme"? "Tehnemme" lienee ainakin oikein. 299 15.2.2019 Potentiaalin tunnus -ne liitetään kaksivartaloisten verbien konsonanttivartaloon, joka verbillä tehdä on teh-.  Oikea muoto on siis tehnemme. Tehdä-verbi (samoin kuin nähdä-verbi) on poikkeuksellinen siinä mielessä, että sen -ke-loppuisen vokaalivartalon k muuttuu konsonanttivartalossa  -h:ksi.  Verbien taivutusmuotoja voi helposti tarkistaa esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjasta, joka on käytettävissä myös sähköisenä osoitteessa  https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/   http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=73 https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu214.htm#Konsonanttivartalo https://fl.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu242.htm
Missäpäin käytetään sanaa "ylttyä" ylettämiseen? Itse olen Vantaalta ja aina käyttänyt "ylttyä", mutta helsinkiläinen mieheni ihmettelee, kun käytän sitä… 375 6.11.2018 Terho Itkosen ja kumppanien Muoto-opin keruuopas lisävihkoineen mainitsee ylttyä-verbin esimerkkinä muissa kuin lounaismurteissa tavattavista sisäheittotapauksista, täsmentämättä kuitenkaan, miltä murrealueelta sana mahdollisesti on peräisin. Muista tutkimistani lähdeteoksista ei ollut apua. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjankin työstäminen on edennyt vasta l-kirjaimeen saakka (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja). Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme avulla voisimme onnistua kartoittamaan, missä päin Suomea sana on tai on ollut käytössä.
Onko "enenee" hyvää suomen kieltä, vai pitäisikö sanoa "lisääntyy"? Muistan, kun serkut väittivät minulle joskus, kun olimme lapsia, kun käytin tuota enetä… 417 26.10.2018 Enetä on ollut käypä suomen kirjakielen sana Agricolan ajoista lähtien ja edelleen sanakirjakelpoinen, niin kuin sen mukanaolo vuonna 2012 julkaistussa Kielitoimiston sanakirjan viimeisimmässä painetussa versiossa vastaansanomattomasti osoittaa. Kyllähän sitä siis käyttää sopii. Erilaisiin sanoihin turvautuminen samaan asiaan viitattaessa  - synonyymien käyttö -  yleensä rikastaa kielellistä ilmaisua, joten voisihan sen käytön enentämistä tähän vedoten jopa suositella. Lähteet: Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiäKielitoimiston sanakirja. 1. osa, A-K
Onko "jytkytty" jytky-sanan oikea taivutusmuoto? 227 13.8.2018 Jytky on substantiivi tai adjektiivi, jonka merkitykset Suomen murteiden sanakirjan mukaan (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1997) ovat suuri, vankka, jykevä, mahtava; murikka, möhkäle. Jytkytty on passiivin toisen partisiipin verbimuoto. Nykysuomen sanakirjassa (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 8. p. 1983) on kaksi jytky-sanaan liittyvää verbiä: jytkiä (tutista, tärähdellä) ja jytkyttää (jyskyttää, nytkyttää). Kummastakaan näistä verbeistä ei voi olla kyse. Jytkiä-verbin passiivin toisen partisiipin muoto olisi jytkitty ja jytkyttää-verbistä muoto olisi jytkytetty. Jytkytty olisi taivutusmuoto verbistä jytkyä (vertaa hytkyä, hytkytty). Jytkyä-verbiä en löytänyt mistään nykyaikaisista sanakirjoista. Sen sijaan se löytyi Elias...
Puoli puoltaa, suoli suoltaa, mieli mieltää. Miksi kieli kieltää, vaikka sillä voi tehdä paljon muutakin? Kieltääkö kieli joillakin muillakin kuin suomen… 412 20.12.2017 Nykysuomen etymologisen sanakirjan (Kaisa Häkkinen, 2004)) mukaan kieltää-verbi on tosiaan johdos ikivanhasta kieli-sanasta. Sillä on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä. Kirjan mukaan verbin alkuperäinen merkitys on ehkä ollut 'puhua, toimia kielen avulla', ja vasta myöhemmin se on erikoistunut tarkoittamaan vain tietynlaista puhumista, eli myöntämisen vastakohtaa. Suomen sukukielissä kieli kieltää siis samalla tavoin kuin suomen kielessäkin. Muista kielistä ei vastaavaa ilmiötä ainakaan pikaisesti tarkastelemalla löytynyt.
Mistä voisi löytää luettelon suomen kielen yleisimmistä verbeistä? 734 15.12.2017 Verbit suomen kieli asiasanoilla saadaan Keskikirjastojen verkkokirjastossa tiedonhaussa laiha hakutulos. Teoksia löytyy verbien erilaisista ominaisuuksista, mutta ei kattavaa luetteloa. Suomen kielen sanakirjoja löytyy kirjaston hyllystä, esim. Kielitoimiston sanakirja, osat 1-3 (Kotimaisten kielten keskus, 2012). Anne Saarikalle on tehnyt kirjan Suomen kielen sanakirja maahanmuuttajille (Gummerus, 2010), jossa sanaluettelossa on yleisiä sanoja. Niissä sanat ovat aakkosjärjestyksessä ja mukana ovat muut sanaluokat. Hakutermeillä sanat frekvenssit suomen kieli löytyy vähän vanhempi kirja Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish (WSOY, 1979). Uusia sanoja on julkaisuvuoden jälkeen syntynyt, mutta tällä päässee alkuun...
Miksi tulla sanan taivutuksista - tulen, tulet, tulee, tulemme, tulette, tulevat - häviää toinen l-kirjain? 841 9.2.2015 Tulla-verbi kuuluu ns. kaksivartaloisiin verbeihin. Vartalot ovat konsonanttivartalo tul- ja vokaalivartalo tule-. Tulla-tyyppisissä verbeissä infinitiivin tunnus liittyy konsonanttivartaloon ja vaihtelee vartalon loppukonsonantin mukaan (samoin kuin esimerkiksi verbit luul-la, men-nä, sur-ra). Toinen l-kirjain kuuluu siis taivutuspäätteeseen, toinen l-kirjain tulee lisää eikä häviä. Assimilaatiota vartalonloppuisen konsonantin kanssa esiintyy myös muissa taivutusmuodoissa,esim. tul-la : tul-len : tul-lut : tul-laan : tul-lee. http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=7 http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=74
Verbin liittomuoto, liittotempus, verbiliitto ja liittoverbi; tarkoittavatko kaikki samaa asiaa? 1940 15.1.2015 Liittomuoto on sanaliitto, joka merkitykseltään vastaa verbin jotakin aikamuotoa. Liittomuodon muodostavat merkitykseltään vaillinainen verbi, apuverbi, sekä pääverbin jokin taivutusmuoto, usein partisiippi. Suomen kielessä liittomuotoja ovat perfekti ja pluskvamperfekti sekä liittopreesens ja liittoimperfekti. Perfektissä ja liittopreesensissä apuverbinä käytetään olla-verbin preesensmuotoja, pluskvamperfektissä ja liittoimperfektissä sen imperfektimuotoja. Perfektissä ja pluskvamperfektissä pääverbi on toisessa partisiipissa, liittopreesenssissä ja -imperfektissä ensimmäisessä partisiipissa.. Useissa muissakin kielissä kuten ruotsissa, englannissa ja saksassa vastaavat aikamuodot ovat liittomuotoja, samoin kuin ranskan passé composé....
Onko yhdyssana "toistokerta" oikeaa suomea? Koska "kerta" ilmaisee tapahtuman toistumattomuutta, mutta "toisto" sitä, että tapahtuma sitten kuitenkin toistuu. 994 9.6.2014 "Kerta" ilmaisee toistuvuutta tai toistumattomuutta asiayhteydestä riippuen. Jokin asia voi tapahtua kerran tai monta kertaa, siis toistua, kertautua, kertaantua. Adjektiivi "ainutkertainen" ilmaisee toistumatonta, yhden ainoan kerran tapahtuvaa. Yhdyssanan alkuosana "kerta-" ilmaisee toistumattomuutta: kertakäyttöinen, kertakuulemalta. Yhdyssanan loppuosana se myös ilmaisee toistuvuutta paitsi sanassa "toistokerta" myös esimerkiksi "kuuntelukerta" tai "esityskerta". Lähde: MOT Kielitoimiston sanakirja. http://mot.kielikone.fi/fi
Kumpi sana muoto on oikein nuorennunko vai nuorenenko 998 23.8.2012 Molemmat ovat oikein. Nuorennunko-sanan perusmuoto on nuorentua ja nuorenenko-sanan nuoreta. Kielitoimiston sanakirjan (sekä painettu kirja, 2006, että sähköinen versio) mukaan nuorentua ja myös nuortua ovat tavallisempia muotoja kuin nuoreta. Nuortua-verbistä vastaava muoto olisi nuorrunko.
Iltalehdessä oli juttu suomenkielen opiskelusta ulkomailla. Siinä kirjoitettiin: "Esimerkiksi kielioppi on aika lailla eri, kuin se mitä suomalaiset oppivat… 1903 24.8.2011 Verbien taivutustyyppejä voi tutkia Isosta suomen keliopista, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=71 Suomen kielen verbit voidaan eri verbityyppeihin sen mukaan, miten verbiä taivutetaan. Vartaloiden ja päätteiden perusteella verbeistä on erotettavissa neljä taivutustyyppien pääryhmää, joissa on alaryhmiä. Keskustelin asiasta usean suomea äidinkielenä puhuvan eri aikoina koulua käyneen kanssa, eikä kukaan muista että kouluopetuksessa olisi puhuttu mitään verbityypeistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimeen vastannut työntekijä kertoi, että ainakin hänen opiskellessaan suomen kieltä yliopistossa siellä käytettiin verbityyppiluokittelua. Haastattelin vielä suomea toisena ja vieraana kielenä opettavaa opettajaa....
Miten taivutetaan verbi "kirkua" kielteisenä preesensin toiseen persoonaan? 1308 31.5.2011 Taivutusmuoto on yksikössä "et kiru" ja monikossa "ette kiru", eli ensimmäisen ja toisen persoonan muodot ovat ilman k-kirjainta. Myönteisenä muoto on "sinä kirut". (Lähde: Kielitoimiston sanakirja, 1. osa, 2006)