Oliko Tampereella vuonna 1972 jo peruskoulu eli lauantaisin ei ekaluokkalainen käynyt koulua?
Vastaus
Historiallisesti ajateltuna viisipäiväiseen kouluviikkoon siirtyminen ei tarkoittanut automaattisesti sitä, että jossakin olisi siirrytty niin sanottuun peruskouluaikaan, eivätkä ne liity aivan täysin samaan ilmiöönkään.
Peruskoulujärjestelmän luomisen pohjalla oli tarve modernisoida vanhentunut koululaitos. Tärkeimpiä muutoksia oli koulunkäynnin demokratisoiminen ja maksuttomuus, jotta kaikilla olisi varaa siirtyä opintielle. Myös opetussuunnitelmat kävivät läpi perinpohjaisen evoluution, erityisesti muutoksia tehtiin kielien ja matematiikan suhteen.
Suomessa peruskouluun ei siirrytty kaikkialla samaan aikaan: ensimmäisen uuden järjestelmän mukaiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön Lapissa vuonna 1972, ja viimeisenä muutos tapahtui pääkaupunkiseudulla – vasta vuonna 1977. Tampereen osalta peruskouluun siirtymisen ajankohdasta (1976) on annettu vastaus Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin: Milloin Tampereella alkoi peruskoulu?
Sen sijaan täydellisesti viisipäiväiseen kouluviikkoon siirryttiin kaikkialla Suomessa viimeistään vuonna 1971, ja pysyvä, virallinen päätös asiasta tehtiin seuraavana vuotena: käytännössä siis ensimmäinen pelkästään viisipäiväisiä kouluviikkoja sisältänyt lukuvuosi (ainakin ilman kouluhallituksen erityisestä syystä määräämää poikkeusta) oli 1971–1972 ja virallisestikin 1972–1973.
Lähteet:
Telemäki, Matti: Tampereen kansakoulun historia 1872–1976 (1979)
Yle - Peruskoulu mullisti Suomen koululaitoksen (19.1.2016)
Valtioneuvosto: opetus- ja kulttuuriministeriö - Koulujen työ- ja loma-ajat (12.8.2013)
Kommentit
"Ensimmäisenä uuden järjestelmän mukaiset opetussuunnitelmat otettiin käyttöön Lapissa vuonna 1972." Kyllä, systemaattinen siirtyminen koulujärjestelmästä toiseen toteutui syksystä 1972 alkaen. Kuitenkin useilla alueilla eri puolilla Suomea, myös Pirkanmaalla, vaihtoivat yksittäiset kunnat järjestelmää jo aikaisemmin. "Kokeiluperuskoulusta" on mainittu esimerkkejä tämänkin palvelun vastauksissa ja kommenteissa.
Viisipäiväiseen työviikkoon siirtyminen 1960-luvun lopulta alkaen koski myös ammatillista koulutusta, ei ainoastaan kansakouluja, peruskouluja ja lukioita. Sen toteutumisaikataulu ei liittynyt peruskoulu-uudistuksen tahtiin.
Sisareni käsittääkseni kävi Vantaalla koko kansakoulun ja ainakin yhden luokan oppikouluakin peruskoulun opetussuunnitelman mukaan.
Viisipäiväiseen kouluviikkoon siirtyminen liittyi osaksi siihenkin, että myös aikuiset siirtyivät työelämässä samoihin aikoihin viisipäiväiseen työviikkoon. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat työajan lyhentämisestä vuonna 1965, ja työviikko muuttui asteittain kuusipäiväisestä viisipäiväiseksi vuosina 1966–70. Rinnakkain (joskaan ei samantahtisesti) tämän kanssa sama muutos tapahtui kouluviikolle, ensin touko- ja syyskuun lauantaiden osalta vuonna 1968 ja myös muina kouluvuoden kuukausina syksystä 1971 eteenpäin.
Minä taas muistan sen niin, että työviikko lyheni vuodenvaihteessa, mutta kouluviikko lyheni vasta kun syyslukukausi alkoi.
Minä muistan, että vuonna 69 kansakoulua käytiin vielä lauantaina, mutta vuonna 70 (ja ilmeisesti syksystä alkaen) lauantaisin ei enää ollut koulua.
Eri alojen työpaikoilla muutos toteutettiin eri tahtiin. Vuoden 1969 kesätyöpaikassani (valtionhallinto) oli jo edellisinä vuosina ollut kesäkuukausina viisipäiväinen työviikko, mutta juuri silloin viisipäiväisyys jatkuikin syksyllä ja jäi pysyväksi.
Yleisimmin viisipäiväinen työviikko tarkoitti aluksi sitä, että muutaman kerran vuodessa oli lauantaina täysmittainen työpäivä korvaamassa keskelle viikkoa sattunutta yleistä vapaapäivää kuten helatorstaita. Pankit puolestaan alkoivat olla lauantaisin kiinni ja henkilökunta vapaana riippumatta siitä, kertyikö viikkoon viisi työpäivää.
Kommentoi vastausta