Muistelu lapsuudestani näin kulkutaudin aikaan. Olin kuumeessa 40-luvun lopussa. Kun äiti tuli katsomaan pikku potilastaan, istuin vuoteessa ja lauloin. "...ei piru saa, ei piru saa, on pojalla taivaassa torpan maa...". Vieläkin osaan nuotin, mutta en muita sanoja. Mistähän laulusta on kyse? Sävel kulkee duurissa ja rytmiltään voisi sopia Pelastusarmeijan lauluksi. Sanonta tuollaisesta turvallisesta paikasta lienee ollut yleinen, koska se on löytänyt tiensä myös Tuure Vierroksen romaanin nimeksi.
Vastaus
Laulun nimi ei ole selvinnyt. Yleisradion Fono-tietokannasta löysin äänitteen, jolla on kansansävelmä nimeltä "Ei piru saa", mutta kysymyksessä on instrumentaaliesitys, joten siitä ei ole tässä apua. Samalla nimellä en löytänyt muita kappaleita. Todennäköisesti laululla on jokin toinen nimi tai muita nimiä. Lauluja pystyy jossain määrin etsimään laulun nimen ja alkusanojen perusteella, mutta jos sanat ovat laulun keskeltä, etsiminen ei aina onnistu eikä varsinkaan nyt, kun kirjastot ovat kiinni eikä laulukirjoja ja nuotteja pääse selailemaan.
Muistamanne sanoituksen kohta esiintyy kyllä esim. monessa 1900-luvun alun sanomalehdessä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut. Uusimmat avoimessa verkkokäytössä olevat lehdet ovat vuodelta 1929. Löysin juttuja, joissa lauletaan juuri tätä kohtaa laulusta, mutta hieman erilaisin sanoin: esim. "ei piru saa, ei piru saa, kun taivas on tämän pojan torpanmaa", "ei piru saa, ei piru saa, sillä taivaass' on pojalla torpanmaa", "ei piru saa, ei piru saa, mulla on taivaassa torpanmaa". Jutuista saa sen käsityksen, että laulua pidetään jonkinlaisena renkutuksena. Helsingin Sanomissa (3.1.1954) on Paavo Fossin novelli, jossa miehet laulavat "junttalaulua": "Piru ei saa, eihän se saa, kun jätkäll' on taivaassa torpanmaa." Ehkä samaa laulua on myös säe: "Jätkät tanssivat taivahan portilla, herrat viulua vinguttaa." Verkosta löytyy myös Ilmari Kivisen eli Tiituksen kirjoitus "Tee työtä ja opi pelaamaan", jossa rakennusmestarikuoro laulaa: "Eipä meittiä. Ei piru saa. Taivaassa meitill' on torpanmaa." Bassot laulavat vielä: "Piru ei saa. Ja eikähän se saa, kun taivaassa meitin on torpanmaa." Laulu on siis ollut tunnettu, koska sitä siteerataan niin monessa paikassa.
Vanhoista lehtijutuista löytyy myös jonkinlaista selitystä laulun sanoille. Esimerkiksi Tuulispää-lehdessä (30.10.1908) on Laulajapojan runo "Uusi vuokralaki", jonka yhteydessä on "sosialistinen sutkaus": "Taivaassa meillä on torpanmaa". Päivälehden (12.3.1899) jutussa "Kirje Helsingistä" on alaotsikko "Taivaassa torpanmaat". Jutussa kerrotaan torppareita petkuttaneista asianajajista, jotka olivat luvanneet palkkiota vastaan hankkia heille ilmaiseksi maata. "Kyllä ne maat ovat 'taivaassa', joita tuolla tavoin luvataan", toteaa jutun kirjoittaja.
22.5.2020
Nyt voin täydentää vastausta, sillä Kansanmusiikki-instituutista saamani vihjeen avulla selvisi, että Erkki Ala-Könnin toimittamassa "Ilmajoen nuottikirjassa" on nuotinnettuna kappale (nro 174) "Piru ei saa - sottinen", jonka on soittanut "Antti Ala-Ranta 1972, viulu". Kappaleeseen on melodianuotinnoksen lisäksi myös sanat:
"Piru ei saa, piru ei saa,
kun jätkällä taivaassa on torpan maa.
Jätkä se soitteli taivaan portilla,
orotteli ovea avaamaan.
Piru ei saa, piru ei saa,
kun jätkällä taivaassa on torpan maa."
Laulusta on varmasti muitakin toisintoja kuten kansanlauluista usein on, mutta en ole onnistunut löytämään muita julkaistuja versioita.
Lähteitä:
Ilmajoen nuottikirja / toimittaja Erkki Ala-Könni (Ilmajoki-seura, 1973)
Yleisradion Fono-tietokanta:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Kivinen, Ilmari: Tee työtä ja opi pelaamaan (1915):
Kommentoi vastausta