Mitkä olivat vanhat suomalaiset hääperinteet? Jostain luin että osa liittyi jotenkin aittoihin, mutta googlesta ei löydy tuloksia
Vastaus
Suomalaiset hääperinteet ovat olleet hyvin erilaisia eri paikkakunnilla, eri aikoina, kaupungissa ja maaseudulla ja myös sen mukaan, kuinka varakkaista suvuista vihittävät olivat. Mitään yhtä yhtenäistä hääperinnettä ei siis ole ollut.
Monin paikoin maaseudulla ennen hääjuhlaa morsian kylvetettiin morsiussaunassa. Kylvettäjinä olivat joko morsiamen ystävättäret tai tehtävään pyydetty vanhempi nainen.
Vanhimpina aikoina häitä vietettiin usein kaksi kertaa: ensin morsiamen, ja sitten sulhasen kotona. Juhlissa oli eri vieraat. Vihkiä saatettiin joko kotona tai kirkolla. Joskus hääjuhlan päätti seremoniallinen häävuoteelle vienti, jolloin vihitty pari vietiin aittaan tai riiheen.
Vanhakantaisimmissa maalaishäissä hääaterialla saatettin tarjotta paljailta pitkiltä pöydiltä mm. leipiä, voita, palvattuja kokonaisia eläinten raajoja, suolakalaa, olutta ja viinaa. Ruoat saattoivat olla pöydässä koko hääajan, jopa useita päiviä. Köyhimmät vihittävät eivät kuitenkaan välttämättä pitäneet juhlia lainkaan. Ja toisaalta herrasväen häissä tarjottavat olivat paljon ylellisempiä. Hääkakku yleistyi vasta toisen maailmansodan jälkeen.
Varhaisina aikoina morsiuspuku oli tavallinen juhlapuku, jota morsian käytti parhaana pukunaan myös häiden jälkeen. Vain kruunu, seppele ja morsiuskorut tekivät siitä hääpuvun Samoin sulhanen pukeutui parhaaseen juhla-asuunsa.
Tässä muutamia poimintoja vanhoista suomalaisista häätavoista. Tiedot ovat peräisin kirjasta Kahden kauppa: juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä (toimittanut Terttu Kaivola, 1995), josta saa myös runsaasti lisää tietoa. Perusteellinen lähdeteos on myös Maija-Liisa Heikinmäen kirja Suomalaiset häätavat: talonpoikaiset avioliiton solmintaperiaatteet (1981).
Kommentoi vastausta