perinne

28 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Suomalaisessa kansanlaulussa rannalla-istuja neito kudotaan papin paitakangasta. Miksi pappi sai paitakankaan? 62 15.3.2024 Laulussa ilmeisesti ajatellaan papin saavan paitakankaan palkaksi vihkimisestä. Ilmeisesti kapioiden kutominen kuului viimeistää kihlausaikaan. Vuonna 1921 kerrotaan Liedepohjan nuorisoseuran Taimi-lehdessä:"Mikkelistä loppiaiseen morsian kulki puhemiehen kanssa talosta taloon pitkin pitäjää kerjuulla. Puhemies pyysi miehiltä rahaa, naisilta villoja, pellavia ym. ”kapioo”. Kim näiltä matkoilta palattiin, oli morsiamella hevoskuorma tavaraa. Nyt oli morsiamen kehrättävä ja kudottava verka, josta valmistettiin vihkipuku sulhaselle. Vielä oli tehtävä anopin puku ja papin paitakangas oli pellavista kehrättävä ja kudottava ja valmistettava paljon muutakin" Linkki artikkeliin  
Mistä kirkonrotta-pelin nimi tulee? 251 31.5.2022 Kirkonrotta nimi viittaa leikin kristilliseen alkuperään. Leikin alussa toistettu loru: ”Vasta pesty, puhdas selkä, saippualla pesty, ympyrä ja risti, kuka siihen viimeisenä pisti” viittaa Jeesuksen viimeiseen matkaan ristille. Nykyisin tämä loru on muuttunut, lyhentynyt tai peräti jäänyt pois. Ymmärtäisin, että kirkonrottaa on leikitty sen kristillisyyden vuoksi etenkin kirkon ovea vasten, jolloin on ollut luonnollista etsiä kirkon rottia. Muistatko vielä Kirkonrotan ja muut perinneleikit? Ne ovat edelleen pihojen hittipelejä | OP Media (op-media.fi)
Mitkä olivat vanhat suomalaiset hääperinteet? Jostain luin että osa liittyi jotenkin aittoihin, mutta googlesta ei löydy tuloksia 2200 26.3.2020 Suomalaiset hääperinteet ovat olleet hyvin erilaisia eri paikkakunnilla, eri aikoina, kaupungissa ja maaseudulla ja myös sen mukaan, kuinka varakkaista suvuista vihittävät olivat. Mitään yhtä yhtenäistä hääperinnettä ei siis ole ollut. Monin paikoin maaseudulla ennen hääjuhlaa morsian kylvetettiin morsiussaunassa. Kylvettäjinä olivat joko morsiamen ystävättäret tai tehtävään pyydetty vanhempi nainen. Vanhimpina aikoina häitä vietettiin usein kaksi kertaa: ensin morsiamen, ja sitten sulhasen kotona. Juhlissa oli eri vieraat. Vihkiä saatettiin joko kotona tai kirkolla. Joskus hääjuhlan päätti seremoniallinen häävuoteelle vienti, jolloin vihitty pari vietiin aittaan tai riiheen.  Vanhakantaisimmissa maalaishäissä hääaterialla saatettin...
Mistä päin (Suomea) on kotoisin tapa syödä jouluna täytekakkua? Joissain suvuissa kun sitä syödään ja toisissa taas ei yhtään ymmärretä kyseistä tapaa. 289 2.1.2020 Suomalaisista jouluperinnekirjoista ei löytynyt täytekakkua. Se ei liene perinteenä meillä kovin vanha, eikä näytä liittyvän mihinkään tiettyyn alueeseen Suomessa. Paljon jouluisia täytekakkureseptejä kuitenkin löytyy, mm. tämä suklaakakkuresepti Marttojen sivuilta: https://www.martat.fi/reseptit/kaikkien-aikojen-suklaakakku/ 
Miksi vihkitilaisuudessa sulhanen seisoo oikealla ja morsian vasemmalla puolella? 1456 26.8.2019 Joissain selityksissä hääoppaissa ja sivustoissa viitataan siihen, että morsian on kirkossa sydämen puolella, toisissa siihen, että sulhasen miekkakäden on oltava vapaana kahakan uhatessa. Jälkimmäinen viittaisi morsiamen ryöstöperinteeseen, joka liittyisi goottilaisten tapoihin. Jorma Parviaisen kirjassa Kodin kirkolliset toimitukset (s. 123-124) kerrotaan, että morsiuspari seisoo alttarilla niin, että morsian on sulhasen vasemmalla eli sydämen puolella. Kirkosta poistuttaessa morsian on oikealla puolella. Syyksi tähän järjestykseen tekijä kertoo kristillisen ajattelun vertauskuvallisuuden, jonka mukaan vasenta puolta on pidetty heikompana ja oikeaa puolta arvokkaampana paikana. Entisaikojen istumajärjestykseen kirkossa kuului, naisten...
Suomenlinnan lastentarhassa oli ainakin 1960-luvulla tapana antaa kouluun lähtijöille pieni vanerista valmistettu enkelitaulu - suojelusenkelinä koulutielle -… 663 23.2.2015 Enkelitauluja jaetaan nykyisinkin joillakin paikkakunnilla, Lapuan seurakunta on jakanut koulun aloittaville puista enkelitaulua. Seurakunnat voivat kutsua koulunsa aloittavia lapsia siunaustilaisuuksiin, joissa voidaan jakaa jokin lahja, Rovaniemellä se on lasten raamattu, Tampereella enkeliheijastin. Nykyään tuskin jaetaan päiväkodeissa uskontoon viittaavia tavaroita, koska ryhmissä on moniin eri uskontokuntiin kuuluvia lapsia. Seurakuntien ja päiväkotien välillä voi olla kuitenkin yhteistyötä joillakin paikkakunnilla kuten Orimattilassa. http://www.lapuantuomiokirkkoseurakunta.fi/00010446-ekaluokkalaiset-siu… http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/kal/h290902.html http://www.rovaniemenseurakunta.fi/toimintaa/lapsille_ja_perheille/last… http://...
Miksi joulurauhan julistuksen yhteydessä soitetaan Porilaisten marssi, jonka sanoissa lauletaan mm. " pois pois rauhan toimi jää", "vinkuen jo lentää luoti" ja… 2184 5.11.2014 Ensimmäiset maininnat joulurauhan julistuksesta Turussa ovat vuodelta 1711 ja jo tuolloin käytäntö näyttää olleen täysin vakiintunut. Porilaisten marssi on soitettu joulurauhan julistuksessa ensimmäisen kerran vuonna 1896. Keskeinen syy sen lisäämiseen oli ilmeisesti toive itsenäisestä Suomesta. Porilaisten marssin sopimattomuudesta joulurauhan julistustilaisuuteen on käyty aiemminkin keskustelua, jota löytyy internetistä haulla "joulurauhan julistus porilaisten marssi". Ilmeisesti yli satavuotista perinnettä ei kuitenkaan ole haluttu ryhtyä muuttamaan - marssiahan ei esitetä tilaisuudessa laulettuna. Lähteet: Turun kaupungin joulurauha -sivu http://www.joulukaupunki.fi/Public/Default.aspx?contentid=463235&nodeid… Kirja Heikkilä -...
Etsin tietoa erilaisista hääperinteistä - mitä perua ovat mm. morsiamen saattaminen alttarille, sormusten vaihtaminen, riisin heittäminen, auton koristelu… 1344 9.6.2014 Kirja Kahden kauppa - Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä (toimittanut Terttu Kaivola) on hyvä ja perusteellinen lähdeteos, josta käy ilmi, että monet nykyhäiden perinteet ovat kotoisin Englannista, eivätkä ole kovin vanhoja. Matti Sarmelan toimittama Pohjolan häät -kirjasta saa tietoa entisaikojen pohjoisten kansojen (saamelaisten, suomalaisten, inkeriläisten, virolaisten, venäläisten ja norjalaisten) häistä.Kirja Häät = Bröllop / [toimittaja = redaktör: Irma Savolainen] perustuu Helsingin kaupunginmuseon Häät-näyttelyyn vuodelta 2011, ja sisältää myös runsaasti tietoa hääperinteistä. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI Myös naimisiin.fi-sivustolta saa tietoa hääperinteistä. Sivuston...
Onko Valde Näsin ja Einar Liakan Lauttamies-kirjaa lainattavissa teillä tai muissa kirjastoissa? Onko sitä missään myytävänä? Julkaistu v. 1957. 834 29.4.2014 HelMet-kirjastojen kokoelmista Valde Näsin ja Einar Liakan teosta "Lauttamies : vanhaa tietoa Tornionjoelta ja sen latvavesiltä" (1957) ei löydy. Pääkaupunkiseudulla teos on lainattavissa Työväenliikeen kirjastosta. Työväenliikkeen kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä. Mikäli haluatte ostaa teoksen, teidän kannattaa etsiä sitä antikvariaateista. Nettiantikvariaattien sivustoja ja yhteystietoja löytyy helposti googlettamalla. http://www.helmet.fi/fi-FI https://helka.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=sbSearch&SEQ=2014… http://www.tyovaenperinne.fi/
Mikä mahtaa olla Kalevalassa esiintyvä sampo? 5088 15.12.2012 Näin sampoa kuvaillaan Kalevalan 10. runossa: Siitä seppo Ilmarinen, takoja iän-ikuinen, takoa taputtelevi, lyöä lynnähyttelevi. Takoi sammon taitavasti: laitahan on jauhomyllyn, toisehen on suolamyllyn, rahamyllyn kolmantehen. Siitä jauhoi uusi sampo, kirjokansi kiikutteli, jauhoi purnun puhtehessa: yhen purnun syötäviä, toisen jauhoi myötäviä, kolmannen kotipitoja. Kalevala, kymmenes runo, säkeet 409-422. Sampo on siis runon mukaan mylly, joka tuottaa käyttäjälleen aineellista hyvää. Vastaavanlainen ihmelaite, Grotti-mylly, esiintyy germaanisessa perinteessä. Myllyn keksiminen on aikanaan ollut teknologian huippusaavutus. Sammon takojaa Ilmarista voidaan siis pitää älyniekkana, keksijänä tai hänet voidaan nähdä jumalallisen...
Löysin 1900-luvun alkupuolella Pohjanmaalla asuneen sukulaiseni hääkuvan, jossa morsiammen asuun kuului jonkinlainen kruunu. Löytyisikö kirjastosta teosta,… 1486 31.3.2012 Morsiuskruunun käyttö on vanha pohjoismainen tapa, josta on tietoja jo 1500-luvulta alkaen. Kruunun käyttö viittasi Neitsyt Mariaan, taivaan kuningattareen, joka esitettiin usein vanhoissa patsaissa kruunupäisenä. Kruunu korosti morsiamen siveyttä, ja sen perusteettomasta käytöstä seurasi jopa rangaistus: jos pari sai lapsen kovin pian häiden jälkeen, he joutuivat maksamaan sakkoa. Morsiuskruunut olivat kirkon omaisuutta ja morsian sai sen lainaksi seurakunnalta. Kruunun käytöstä luopuivat ensimmäisinä säätyläismorsiamet 1700-luvulla. Talonpoikaismorsiamilla tapa säilyi kauemmin, mutta kruunut vaihtuivat kalliista arvometalliesineistä halvemmiksi "helykruunuiksi". Länsi-Suomessa perinne säilyi pisimpään, ja siellä kruunuhäitä vietettiin...
Nykyään lumiukkoja tehdään vain huviksi. Liittyykö niihin jotain tutkittua historiaa, uskomuksia tai perinteitä Suomesta tai muista maista? Mikä on vanhin… 2614 23.1.2012 Ilmeisesti lumiukkoja on tehty etupäässä leikkimielellä, mutta ne ovat voineet olla myös karikatyyrejä ja eroottista tai poliittista taidetta. Vanhimmat tiedot eurooppalaisista lumiukosta ajoittuvat ilmeisesti myöhäiskeskiajalle. Harri Nyman on kirjoittanut suomalaisia lumileikkejä käsittelevän artikkelin teokseen Leikin pikkujättiläinen (WSOY 2007). Lumiukkoja käsitellään sivuilla 228 - 232. Nykymuotoisia kolmen pallon lumiukkoja on tehty Suomessa ainakin 1800-luvulla. Klassinen porkkananenä yleistyi vasta 1900-luvun puolivälissä - aikaisemmin ruoalla leikkiminen oli tabu. Lumiukon tyypillinen varustus, harja ja silinterihattu viittaavat 1800-luvun nokikolarin virka-asuun. Nokikolari oli aikoinaan tärkeä ja arvostettu henkilö, ja...
Haluaisin tietää löytyykö kirjoja, artiikkeleita, nettisivustoja tai AV-materiaalia koskien Nuutinpäivän viettoon liittyviä vanhoja perinteitä? 1101 15.12.2011 Kirjassa Nuutti - suomalainen karnevaali (tekijät Carsten Bregenhøj ja Urpo Vento) kerrotaan kuvin ja tekstein Nuutin päivän pukkikiertueista. Kirjassa Vanhat merkkipäivät on Nuutin päivän perinteisiin liittyviä sananparsia, kuvauksia ja kertomuksia. Kustaa Vilkuna kirjoittaa aiheesta teoksessa Vuotuinen ajantieto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jouluaiheisessa tietopaketissa on kirjoitus myös nuuttipukeista: http://www.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/index.htm
Mistä maasta Halloween on kotoisin ja mitä nimityksiä siitä Suomessa käytetään? Millaisia perinteitä Hallowiiniin kuuluu sen "kotimaassa"? 3936 6.10.2010 Halloween on muotoutunut läntisen Euroopan kelttiläisillä alueilla vietetystä sadonkorjuujuhla samhainista kristinuskon levittäydyttyä kelttiläisille alueille. Tällöin se sai uudeksi nimekseen All Hallow’s Day eli kaikkien pyhien päivä. Suomalainen sadonkorjuujuhla on ollut nimeltään kekri, mutta halloweenilla ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä. Nykyaikainen halloweenin vietto kehittyi kuitenkin vasta juhlan siirryttyä 1800-luvulla Atlantin yli Yhdysvaltojen puolelle. Siellä syysjuhla sai urbaanin karnevaaliluonteensa. Ihmiset pukeutuvat naamiaisasuihin, koristelevat talonsa kauhurekvisiitalla ja kurpitsalyhdyillä ja lapset käyvät karkki tai kepponen -kierroksilla. Suomalaisen kirjallisuuden seuralla on hyvät syysjuhlasivut...
Olen rakennusalalla töissä ja täällä on edelleen käytäntö viettää uusille työntekijöille sarven kolistajaisia eli sarvikaisia. Haluaisinkin nyt tietoa mistä… 1370 23.9.2009 En löytänyt tietoja sarvikaisista kirjastossa käytössä olevista tietolähteistä. Ehdotamme tutustumista seuraavaan HelMet -kirjastosta löytyvään teokseen: Kiiski, Timo: Talotarinoita Suomesta : asumisen arkea ja juhlaa valokuvin ja tarinoin. Karisto, 2006. Ehkä tuossa teoksessa on jotain myös sarvikaisista. Kysy kirjastosta teosta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla on tiedonhakupalveluita joita voi käyttää alla näkyvien yhteystietojen kautta. Tiedän että siellä on kerätty myös rakentamiseen liittyvää perinnettä. Olen lähes varma että sieltä löytyy tietoja myös sarvikaisista. Heille voi lähettää kysymyksen seuraavaan sähköpostiosoitteeseen: kansanrunousarkisto@finlit.fi, Heiltä voi kysyä myös puhelimitse - kirjaston tietopalvelu 0201...
Joulurauhan julistus metsän eläimille. Löytyisikö mistään tätä julistusta ? 5998 3.12.2007 Seuraava teksti löytyi internetistä Google-haulla: ”Täten julistetaan kaikille eläimille; metsän eläimille, koti- ja karjaeläimille, taivaan linnuille, jyrsijöille, pikkueläimille ja lemmikkieläimille, joulurauha." "Ja älköön kukaan olko tai tulko raskauttavien asianhaarain vallitessa eläinten joulurauhan rikkojaksi. Jumalan rauhaa teille kaikille." Kyseinen teksti löytyy osoitteesta http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=621041, sanomalehti Kalevassa julkaistusta jutusta. Jutussa kerrotaan, että useissa kaupungeissa eläinväki järjestää ennen joulua joulurauhan julistuksen sekä metsän- että lemmikkieläimille. Yhteydestä ei käy ilmi onko kyseinen teksti joulurauhan julistus eläimille kokonaisuudessaan vai vain osa siitä. Enempää aiheesta...
Haluaisin tietoa sotilashääperinteistä ja niiden merkityksestä 1411 3.4.2007 Internetin hääsivustojen (esim. http://www.naimisiin.info/) keskustelupalstojen lisäksi tietoa sotilashäistä löytyy ainakin kirjoista: Lehtonen, Juhani U.E. : Sotilaselämän perinnekirja. 2003. Heinonen, Terhi : Häät. 1996. (Melko suppeasti.) Teosten sijainnin ja saatavuuden pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Miten on päätetty, mikä nimi tulee kalenterissa kullekin päivälle? 1981 6.2.2007 Laajemmin nimipäiviä alettiin Suomessa juhlia 1800-luvulla. Tapa on saanut alkunsa katolisen kirkon pyhimyskalenterista ja reformaatioajan Saksasta ja on käytössä myös monissa muissa Euroopan maissa. Ensimmäinen Suomea varten painettu pyhimyskalenteri on 1400-luvun loppupuolelta. Pyhimyskalenteriin oli merkitty kirkkovuoden juhlapäiviä, joita vietettiin tietyn pyhimyksen tai Neitsyt Marian elämään liittyvien tapausten muistoksi. Suomalaisia almanakkoja alettiin julkaista 1800-luvun puolivälissä. Niiden lähtökohtana oli etunimien uusimisen tarve, ja ne toimivat yleisinä nimilähteinä. Muinaissuomalaiset etunimet olivat kristinuskon myötä korvautuneet kristillisillä nimillä. Lähempänä 1900-lukua alettiin käyttää alkuperältään suomalaisia...
Onko hääpuvukujen historiasta kirjoitettu mitään kirjaa noin 1900-luvulta eteenpäin? 901 8.11.2006 Oulun kaupunginkirjastossa on esim. seuraavat kirjat: - Probert, Christina: Brides in Vogue since 1910, 1984 - Ginsburg, Madeleine: Thw wedding dress 1740-1970, 1981 - Thobin, Shelley: Marriage à la mode, 2003 Muita aiheeseen liittyvää aineistoa Oulun kaupunginkirjastossa voi katsoa aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 (asiasana hääpuvut). Laaja teos suomalaisesta hääperinteestä on Heikinmäki, Maija-Liisa: Suomalaiset häätavat : suomalaiset avioliiton solmintaperinteet, 1981. Muita mahdollisia suomalaisesta hääperinteestä Terttu Kaivolan toimittama Kahden kauppa : juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista häistä, 1995 ja Häät, toim. Irma Savolainen, Helsingin kaupunginmuseo, 2001. Aiemmin...
Mistä löytäisin tietoa ylioppilasperinteistä, erityisesti fuksiaisten vietosta? Ja mistä koko sana fuksi on peräisin? Olen yrittänyt vaikka mitä… 979 18.8.2005 Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy niukasti tietoa ylioppilasperinteestä. Matti Klingen ja Laura Kolben kirja "Suomen ylioppilas" tosin sisältää mielenkiintoista tietoa yliopistoelämästä kautta vuosisatojen. Kirjan saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi Helsingin yliopistomuseossa sen sijaan löytyy asiasta enemmän tietoa. Heilläkään ei tosin ollut tietoa fuksi sanan alkuperästä. Museon yhteystiedot löydät osoitteesta: http://www.halvi.helsinki.fi/museo/HYM.htm