Mikä on virallinen versio Maamme-laulusta? Liikkeellä on erilaisia versioita viimeisestä säkeistöstä. MIstä löydän Maa kaunis virren ruotsinkieliset sanat?

Kysytty
12.12.2007

Mikä on virallinen versio Maamme-laulusta? Liikkeellä on erilaisia versioita viimeisestä säkeistöstä.

MIstä löydän Maa kaunis virren ruotsinkieliset sanat?

Vastaus

Vastattu
12.12.2007
Päivitetty
14.12.2007

Maamme laulu löytyy Runebergin Vänrikki Stålin tarinoista, jota saa lainata joka kirjastosta. Se on Paavo Cajanderin suomentama ja se on hyvin pitkä runo.
Katso esim
http://www.helsinki.fi/maamme/maamme.html
Virsi maa on niin kaunis on ruotsiksi Härlig är jorden ja löytyy virsikirjasta, eli Svensk psalmbok för den Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Se löytyy jouluvirsistä.
Katso myös
http://runeberg.org/sondag/0022.html
http://www.evl.fi/borga_stift/psalmer/psalmkommentarer.htm

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
Asiasanat
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi täältä.

Kommentit

Alkuperäinen kysyjä kysyy, että "Mikä on virallinen versio Maamme-laulusta?" ja vastauksessa ei tule mitään selkoa siihen. Itse otin sanat tilaisuuteen juuri tuolta helsinki.fi .-sivuilta, missä viimeinen säkeistö oli yleisölle vähemmän tutussa muodossa:

Sun kukoistukses kuorestaan
se kerran puhkeaa,
viel lempemme saa hehkullaan
sun toivos, riemus nousemaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.

Suurin osa suomalaisista osaa ulkoa tämän version:

Sun kukoistukses kuorestaan
kerrankin puhkeaa,
viel lempemme saa nousemaan
sun toivos, riemus loistossaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.

Kumpi näistä on uudempi versio ja milloin se on päivitetty? Netistä ei mistään löydy tietoa asiaan.

Cajanderin versiot ovat uudempia kuin kansallislaulumme vakiintuneet suomenkieliset sanat. Hymninä laulettavat 1. ja 11. säkeistö ovat peräisin Julius Krohnin runoilijaryhmän käännöksestä, joka julkaistiin ensi kerran toukokuussa 1867 Länsisuomalaisen osakunnan Penni-kirjastossa ja vuoden lopulla toistamiseen Vänrikki Stoolin tarinoiden käännöksen 1. vihkossa. 1. säkeistön "pohjoinen" juontaa kuitenkin Taavi Hahlin Ylioppilaslaulujen 1. vihkoon, joka julkaistiin vuonna 1871. Krohnin ryhmä käytti sanaa "pohjainen", kuten Cajanderkin vuoden 1889 käännöksessä, jonka kansa torjui. Hän jäi vain tekijänimeksi olematta mainittujen säkeistöjen yhdenkään sanan tekijä. Lisää mm. tässä: https://estofennia.eu/suomi-viro-kansallislaulu-kumpi-vanhempi/

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?