Mikä on sanan ”rohto” etymologia? Eräällä sivulla lähteeksi epäiltiin latinan sanaa ruoholle. Taasen Japanissa on lääkevalmistaja nimeltään Rohto. Heidän historiansa mukaan nimi on lähtöisin Saksalaisen silmälääkärin August von Rothmund (1830-1906) nimestä. Mutta liekö tämä vain sattumaa?
Vastaus
Suomen kielen etymologiset sanakirjat ovat perinteisesti esittäneet rohdon ruoho-sanan yhteyteen kuuluvana johdoksena. Uudempana selityksenä on tämän rinnalle noussut tulkinta, jonka mukaan rohto voisi sellaisenaan olla lainaa siitä indoeurooppalaisten kielten kasvia tai yrttiä merkitsevästä sanasta, josta juontuu esimerkiksi nykyruotsin grod (itu).
Vuodesta 1949 Rohtona tunnettu japanilainen lääkevalmistaja näyttää aloittaneen toimintansa eri nimisenä, ja Rohto-sana esiintyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1909 sen valmistamien silmätippojen nimessä. Rohto-tipat oli nimetty silmälääkäri von Rothmundin mukaan, joka oli toiminut niiden kehittäjän Toyotaro Inouen professorina. Yhteys suomen kielen rohto-sanaan lienee siis todellakin pelkkää sattumaa.
Tavallisimmat ruohoa merkitsevät latinan sanat ovat gramen, inis ja herba.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. III
Suomen sanojen alkuperä. 3, R-Ö
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
Rohto | History 1899-1969 (https://www.rohto.co.jp/global/company/history/1899-1969/)
Tuomo Pekkanen & Reijo Pitkäranta, Nykylatinan sanakirja
Kommentit
Voisiko rohto liittyä hampun kukinnon käyttöön ja olla peräisin sanasta rohkittiin.
Netistä löytyi Kalevalan teksti:
Yöllä liina kylvettihin, kuutamella kynnettihin,
perattihin, koirittihin, nyhettihin, riivittihin,
terävästi temmottihin, rotevasti rohkittihin.
Vietihin likohon liina; sai pian lionneheksi.
Nopeasti nostettihin, kiirehesti kuivattihin.
Liina todetaan myös sata vuotta sitten julkaistussa Kalevalan selityksissä hampuksi:
Liinaisen: hamppuisen.
Liinan: hampun.
Koirittihin: vedettiin aikaisemmin valmistuneet koirakset l. hedekukkaiset hamput pois, etteivät mätänisi kasvavien seassa.
Riivittihin, rohkittihin: siemennuput rapsittiin pois, joka paikoin on tapahtunut siten, että ”tehdään tynnyrin laitaan koloja ja kädellä painetaan hampun kuituja niitä koloja vasten, niin siemenet helpommin lähtevät ja sitä kutsutaan riipimiseksi” (Tolonen).
Niin jatkan vielä että itämurteella tuo rohkittiin on rohittiin ja siitä syntyisi luonnollisesti sana rohto
Kommentoi vastausta