Otsikko
Mikä on nimeltään viinimarjatertun syömäkelvoton runko-osa, jossa marjat ovat kiinni?

Kysytty

Mikä on nimeltään viinimarjatertun syömäkelvoton runko-osa, jossa marjat ovat kiinni?

Vastaus

Vastattu

Viinimarjojen eli herukoiden kukintoa nimitetään tertuksi. Kukinto on se verson osa johon muodostuu kukkia ja myöhemmin marjoja. Kukinnoille on erilaisia nimityksiä kasvilajista riippuen, esim. norkko tai tähkä, mutta herukoilla marjat kiinnittyvät terttuun

https://fi.wikipedia.org/wiki/Herukat

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kukinto

Tertun osista tarkemmin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Terttu_(kukinto)

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
Asiasanat
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Voisiko kysytty runko-osa olla "ranka" tai "viinimarjatertun ranka"?
Kielitoimiston sanakirja, hakusana ranka, merkitys 2:
biol. eliön t. elimistön keskeisistä tukirakenteista. Kalan pyrstön ranka. Selkä-, kaularanka. Tukiranka. Lehden rangat ruodit, suonet.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ranka

Meidän suvussa on käytetty sanaa "kara" ainkin jo pian kaksisataa vuotta. Myös "vihne" sanaa on käytetty, mutta on jäänyt jo enemmän historiaan.

Oletan, että kysymys koskee nykyistä suomen yleiskieltä, ei perinteisiä upeita murteita tai muita paikallisesti muisteltuja kielemme muotoja.

Vilkaistaanpa silti 1950-luvulla valmistuneeseen Nykysuomen sanakirjaan (N) ja 1990-luvun alussa ilmestyneeseen Suomen kielen perussanakirjaan (S).

KARA: (N) kuiva oksa tai latva, lehdetön ruoto, risu, karahka, kalikka, kapula; tappi, puikko, piikki, vaarna, pultti. Esim. Kukista jäi vain kuivat karat. Omenan kara = vain kota jäljellä.
(S) tappi, puikko, piikki, vaarna, pultti. Esim. sorvin, kellon, viilan, salvan kara; omenan kara (syödyn omenan siemenkota).

RANKA: (N) kaadettu ja karsittu puun runko; elin (kasvinosa), jolla eliön muihin osiin nähden on erityisen keskeinen ja kannattava merkitys. Esim. Tupakan lehden rangat (ruodit). Tuhosienen hävittämästä tähkästä on leikkuun aikana jäljellä vain tyhjä ranka.
(S) kaadettu ja karsittu pienehkö puun runko tai sen osa; hajapituiseksi katkottu puutavara; eliön tai elimistön keskeisistä tukirakenteista. Esim. Kalan pyrstön ranka, Selkä-, kaula-, tukiranka. Lehden rangat (ruodit, suonet).

VIHNE: (N) heinäkasvin kukan ulkohelpeessä kiinni oleva sukanen. Esim. ohran tai rukiin vihne. heinän-, ohranvihne. Riihellä silmään mennyt vihne.
(S) heinäkasvin kukan ulkohelpeen sukanen. Esim. Heinän-, ohranvihne.

Suomen etymologinen sanakirja tuntee vihne-sanan merkityksessä (ohran, rukiin) siikanen; kalanruoto; kynsitikku. Sanan alkuperä on jäänyt tuntemattomaksi. Siikanen tarkoittaa joissakin murteissa ohran vihnettä.
Suomen murteiden sanakirjan päivitys verkossa julkaistavaksi ei ole vielä edennyt nih-alkuisia sanoja pitemmälle.

Maaliskuussa 2024 tuoreutettua Kielitoimiston sanakirjaa pääsee helposti selaamaan internetissä; linkki on tämän kommenttiketjun ensimmäisessä puheenvuorossa.

Eli nykyinen suomen yleiskieli ei siis tunnista kyseistä kasvin osaa lainkaan, joten se siitä sitten. Onneksi sentään vielä nimitykset näissä paikallismurteissa on säilyneet, mutta sitähän ei kysyjä ilmeisesti halunnut tietääkään.

Höh? Kyllä ensimmäisen kommentoijan tarjoama ranka ihan selvästi noiden sanakirjojen mukaan soveltuu myös marjatertun rangaksi. Ranka on niin monikäyttöinen, ettei jokaista mahdollista käyttökohdetta mitenkään voi sisällyttää sanakirjaan.

Ajattelin aivan samaa. Alkuperäiseen kysymykseeni välitön reaktioni oli "Ranka?" Ja tuo Kielitoimiston sanakirjan hakusana vaikutti nimenomaaan vain vahvistavan näkemykseni.

Menkääpä ostamaan torilta rangallisia tai rangattomia punaisia viinimarjoja.
Karattomia kyllä löytyy tai marjoja, jossa on karat mukana.
No, riippuu vähän torista, mutta länsirannikolla ostetaan karoilla tai ilman karoja.

Tokihan kara-sanan voi yleistää omenan karasta muihinkin hedelmiin ja marjoihin, sillä tavalla kielet kehittyvät.
Helsingin toreilla viinimarjoja ei kyllä myydä valmiiksi riivittyinä. Ruokakaupoissa ehkä, mutta ei toreilla. Riipiminen heikentää säilyvyyttä.

Nykyisin lähes kaikki viinimarjapensaat ovat ns. riivittäviä, eli marjat irtoavat "karoista" ravistamalla (tai "riipimällä") , koska ne on jalostettu sellaisiksi isojen marjatilojen koneellista poimintaa varten. Ennenvanhaan marjat poimittiin käsin "karoineen" ja ne myös irtosivat siten helposti, koska olivat jalostettu sellaisiksi. Se vaikutti myös seuraavan vuoden satoon positiivisesti. Nykyisistä pensaista on melko hankala poimia "karoineen" verrattuna noihin vanhoihin lajikkeisiin.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.