marjat

9 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–9.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuinka vanhaa, pakastettuna säilytettyä sokeroitua puolukkasurvosta voi vielä käyttää? Pakastimessani on yksi vuoden 2015 puolukkasurvos ja monta vuoden 2017… 137 12.12.2020 Marttojen sivuilla kerrotaan pakastemarjojen keskimääräisen säilyvyysajan olevan 10-12 kuukautta: https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/pakastaminen/ Ylen uutisessa (4.10.2011) on haastateltu Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtajaa Sanna Lento-Kemppiä, joka kertoo, että parikin vuotta pakastimessa olleet marjat ovat käyttökelpoisia. Hän kertoo, että viisi vuotta pakastettuja marjoja hän ei enää söisi. Vanhoja marjoja voi esim. keittää mehuksi, mutta että on muistettava, että ruoka voi pilaantua myös pakastimessa: https://yle.fi/uutiset/3-5432350
Mikä tai millainen juoma on mamurovka 1850 luvulla Savonlinnassa ? 98 31.1.2020 Mamurovka on mesimarjoista (maamuuraimista) tai hilloista (suomuuraimista) valmistettu marjalikööri. Juoman nimi tulee venäjän mamura-sanasta, joka tarkoittaa mesimarjaa. Sana mamura tavataan Venäjän pohjoisosissa ja on mahdollisesti suomalaisugrilainen laina (vrt. maamuurain). http://digitool.library.mcgill.ca/webclient/StreamGate?folder_id=0&dvs=1580480291406~925 http://www.inslov.ru/html-komlev/m/mamurovka.html
Miksi jasmike tuoksuu metsämansikalle? Sisältävätkö jotain samaa tuoksuainesosaa? 302 12.7.2019 Yritin löytää jasmiinin (ja jasmikkeen, tuoksun kemiallinen lähde lienee sama, vaikka kasvit eivät ole lähisukulaisia) tai metsämansikan aromin kemiallista selitystä, mutta en löytänyt tämän tolkumpaa: " The approximate composition of jasmine flower oil obtained by enfleurage is benzyl acetate, ∂ - linalool, linalyl acetate, benzyl alcohol, jasmine, indole and methyl anthranilate." Ahomansikasta kertova Wikipedian artikkeli puolestaan toteaa, että "Ahomansikka ei kestä kuumentamista sisältämiensä aromiaineiden vuoksi, vaan maku kitkeröityy. Ne ovat furaanijohdoksia (2,5-dimetyyli-4-metoksi-3(2H)-furanoni = 'mesifuraani' ja 2,5-dimetyyli-4-hydroksi-3(2H)-furanoni ='fydroksimesifuraani')". Näistä tuskin tietomme lisääntyy. Yleisellä tasolla...
Olen monta vuotta kaivannut laulua, jota lauloimme muistaakseni 1997 vuoden syksyllä aloittaessani ekan luokan. Laulu kertoo sadonkorjuuajasta sekä marjoista… 765 2.8.2018 Laulu on nimeltään "Hei, sanoi omena". Äänitettä siitä en löytänyt, mutta laulun nuotti ja sanat sisältyvät nuottiin "Musiikin aika. 3-4", jonka ovat toimittaneet Paavo Alanne, Soili Perkiö, Leena Rihu, Eero Räty ja Jouko Törmälä (WSOY, 1988, s. 112). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja säestysrytmit. Laulun tekijäksi on merkitty "Teresia-yhtye, Ruotsi". Suomenkieliset sanat on tehnyt PA eli ilmeisesti Paavo Alanne, joka on yksi nuotin toimittajista. Laulu alkaa: "Hei, sanoi omena, mun nimeni on Kai." Säkeistöjä on neljä ja niistä jokainen päättyy säkeeseen: "Me poimimme syksyn sadon koppaan."
Kaipaisin tietoa juolukan kukasta. Lähinnä kiinnostaa juolukan kukkimisaika Etelä-Suomessa ja kukan mahdollinen tuoksu. Tuoksuuko juolukan kukka, vai onko se… 291 7.6.2016 Juolukka kukkii touko-kesäkuussa, kevään lämpötiloista riippuen. Etelä-Suomessa kukinta yleensä tapahtuu toukokuussa. Juolukan kukat ovat hyvin voimakastuoksuiset, mutta ihminen ei yleensä erota niitten tuoksua, sillä juolukan kasvupaikat rämeet, nevat ja korvet peittävät sen ominaishajullaan. Maultaan juolukka on kuin mauton mustikka. Hyvä lähdeteos on Toivo Rautavaaran ja Pekka Knuuttilan "Mihin marjamme kelpaavat" WSOY 1981. Saatavuustiedot Helmet-kirjastoissa : http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1472178__SMihin%20marjamme…
Etsin Jack Londonin tarinaa, jossa päähenkilö raahautuu nälissään Kanadan erämaassa kohti rannikkoa, saa matkalla syödäkseen vain marjoja ja sairaan suden… 1344 28.9.2012 Kyseiset tapahtumat ovat Jack Londonin kertomuksesta Love of Life, joka löytyy http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=fi&tl=en&u=http%3A%2F%2Fw… Heikki Kaskimiehen suomennos Rakkaus elämään löytyy Love kirjojen kustantamasta vuonna 1980 ilmestyneestä kokoelmasta Rakkaus elämään -novelleja Alaskasta, joka sisältää kymmenen Londonin Alaska-aiheista novellia uusina suomennoksina. Tauno Kopran suomennos tarinasta on nimeltään Elämän voima ja sisältyy Londonin kertomusten kokoelmaan Pohjolan harharetkeläisiä - suuria seikkailuja Pohjan perillä, joka on ilmestynyt 1924 kustannusosakeyhtiö Kansanvallan kustantamana.
Onko olemassa hedelmäpuuta tai marjapensasta, jonka lajikenimessä olisi sana pumpuli jossakin muodossa, jollakin kielellä? 1144 28.5.2012 On olemassa Bombax ceiba –niminen hedelmäpuu, josta käytetään yleisemmin nimeä cotton tree: http://en.wikipedia.org/wiki/Bombax_ceiba Se ei kuitenkaan ole lajike, eli ihmisen jalostustyön tulos. Ongelmana asian selvittelyssä on mm. se, että lajikkeita syntyy jatkuvasti uusia ja vanhoja poistuu viljelystä. Monien lajikkeiden, esim. Suomessa viljeltävien hedelmäpuulajikkeiden nimet ovat venäjänkielisiä, mikä vaikeuttaa selvitystä kääntämisvaikeuksien takia. Ainakaan alla olevista kirjoista ei löytynyt etsimääsi: - Kotipihan marjat & hedelmät : koristeellisia, monivuotisia hyötykasveja Suomen oloihin : hoito-ohjeet / Ella Räty (2011) - Puutarhan marjat / Leif Blomqvist (2008) - Omenapuu / Anssi Krannila & Anne Paalo (2010) - Äppel i...
Mitä eroa on marjalla, hedelmällä ja epähedelmällä kasvitieteessä? 6794 19.3.2008 Marja on yhdestä tai useammasta yhtyneestä emilehdestä kehittyvä mehevä hedelmä. Hedelmä syntyy kasvin emiön sikiäimestä; hedelmät suojaavat sikiäimen sisällä olevia siemenaiheista syntyneitä siemeniä ja edistävät myös kasvin leviämistä, koska eläimet syövät ja kuljettavat niitä. Epähedelmä on kasvin hedelmä, jonka muodostumiseen osallistuu muita kukan emiön osia kuin sikiäin. Tavallisimmin kyseessä on kukkapohjus (esim. omena), mutta myös kukkalehtien tyviosat voivat tulla kyseeseen. Epähedelmä-nimitys on ehdotettu korvattavaksi käsitteellä pohjushedelmä, joka sekään ei ole täysin yksiselitteinen. Lähteenä käytetty: Biologian sanakirja / Rauno Tirri..[et al.] Uud. laitoksen 1. p. Helsingissä : Otava, 2001. 888 s. : kuv. ; 24 cm ISBN 951-...
Marja-aronia 796 11.4.2006 Rauman kaupunginkirjastosta on lainattavissa seuraavat kirjat, joista löytyy tietoa marja-aroniasta: Alanko, Pentti: Pihan ja puutarhan marjat sekä Vihertieto : hyvä hyötytarha. Katso myös verkossa sivut osoitteessa http://www.marjamaa.fi/index.php?id=7.