Mikä on Ada ja Aava nimien historia ja merkitys?

Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ada on hepreaksi jalokivikoru, Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Esaun vaimo, kirkkohistoriassa ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulta. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi oli 30.10. vuoteen 1999, siinä Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal, Adel-(aatelinen, jalosukuinen) alkuisista nimistä.

Aava-nimeä en löytänyt Lempiäisen kirjasta (en myöskään Vilkunan tai Kiviniemen teoksista). Ava-nimen Lempiäinen kuitenkin mainitsee: ilmeisesti lähtöisin muinaissaksilaisesta sanasta aval, mutta germaanisilla kielialueilla ja Venäjällä nimi on myös monien etunimien kuten Avelinen(ransk.pähkinäpuu tai kelttil.miellyttävä) lyhentymä. Katolisessa kirkossa Ava on englantilainen abbedissapyhimys 800-luvulta, Keski-Euroopassa taas tunnetaan tämänniminen aatelisnainen, jota pidetään varhaisimpana itävaltalaisena runoilijana. Kannattaa tarkistaa vielä Juri Nummelinin kirja Eemu, Ukri, Amelie, josko sieltä löytyisi Aava.