Mikä oli v. 1910 valtion osuus mieskansakoulunopettajan palkassa. Jos se oli erilainen eri paikkakunnilla, niin haluaisin tietää Lapinlahdella. Kiitos…

Kysytty
24.3.2021

Mikä oli v. 1910 valtion osuus mieskansakoulunopettajan palkassa. Jos se oli erilainen eri paikkakunnilla, niin haluaisin tietää Lapinlahdella. Kiitos vastauksestanne.

Vastaus

Vastattu
30.3.2021
Päivitetty
30.3.2021

Kysymykseen ei nykyisen palkkakäsityksen valossa ole yksinkertainen vastata, sillä rahapalkan lisäksi miesopettajan palkkaan kuului erilaisia luontoisetuja, jotka kunta tai kansakoulun muu järjestäjä oli velvollinen tarjoamaan.

Kun opettajan virka/paikka tuli auki, haki kunta valtiolta – koulutoimen ylihallitukselta – avustusta palkkaukseen. Nuo valtionapuanomukset löytyvät Kansallisarkistosta. Valtionapua haettaessa piti perustella, millainen koulu, paljonko oppilaita, oliko ainoa opettaja yms. Valtio myönsi sitten noin 500 –1000 markkaa/vuosi valtionapua ja kunta lisäsi rahapalkkaa vaihtelevilla summilla. Yleensä kunnan maksama palkka näyttäisi olevan valtionapua pienempi. Toisinaan haettiin samaan aikaan sekä miesopettajaa että tyttöjen käsityönopettajaa, jolloin ilmeisesti tarkoitus oli palkata pariskunta (kts. Opettajain lehden ilmoitukset).

Rahapalkan lisäksi opettajalle tarjottiin asunto, valo, lämpö, pelto, lehmien talvirehu tai muuta tuon kaltaista paikasta riippuen. Kunta keräsi tiloilta rukiita, sai avustuksia yksityisiltä kansakouluja varten tai käytti kunnan kassaan tulleet viinarahat koulun ylläpitoon. Nykyisin luonteiseduiksi katsottavasta osuudesta löytyy vanhoista lehdistä runsaastikin keskustelua, kannanottoja ja valitettiinpa valtiollekin, että valtionapuanomuksessa mainittuja etuja ei ole tarjottu tai valtionapuosuus on jäänyt maksamatta opettajalle.

Lapinlahdelle haettiin opettajaa ja tyttöjen käsityönopettajatarta Pitkälänmäen kansakouluun Opettajain lehdessä 28.5.1909 ilmoituksella, jossa palkaksi mainitaan ”tavallinen valtionapu, kunnalta 300 markkaa, puolet maksavain oppilasten sisäänkirjoitusrahoista, asunto, lämpö ja valo sekä koulun 0,5 ha tontista peltona oleva liikamaa. ” Samalla kertaa haettavan tyttöjen käsitöidenopettajattaren viran palkaksi mainitaan 180 markkaa – luontaisetuja ei mainita.

Miesopettajan virka











Vuosisadanvaihteen 1800-1900 koulu- ja opettajaoloista löytyy hyviä kuvauksia:

Suomen virallinen tilasto: Alamainen kertomus Suomen kansakoulutoimen kehityksestä lukuvuosina 1905–1910, Koulutoimen ylihallituksen julkaisema
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96456/xkansak_a_1905-1910_1912_dig.pdf?sequence=1

Suomen virallinen tilasto: Kertomus kansakoulutoimen kehityksestä lukuvuosina 1910–1915, Kouluhallituksen julkaisema
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/95739/xkansak_a_1910-1915_1919_dig.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Blogi Hellström: Pedagogiikkaa ja koulupolitiikkaa, Kansakoulu vuonna 1914
http://pedagogiikkaa.blogspot.com/2020/04/kansakoulu-vuonna-1914.html

Parkkonen, Tero, pro gradu: KANSAKOULULAITOKSEN PERUSTAMINEN 1800-LUVUN PUOLIVÄLISTÄ 1900-LUVUN LOPPUUN, Kuntakokouksen suhtautuminen kansakoulukysymykseen tasa-arvon ja alueellisuuden kannalta
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/18807/1/URN_NBN_fi_jyu-200808125645.pdf

Lipponen, Päivi, väitöskirja: Kansakouluhanke valtion, kunnan ja kyläyhteisöjen vallanjaon haasteena, Kansakoulujen perustaminen Kuopion maalaiskunnassa vuoteen 1907 mennessä
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20044/kansakou.pdf?sequence=1

Opettajain lehti / vuosikerta 1910 (hakutuloksesta pääsee myös muihin vuosikertoihin)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/0783-3849?display=THUMB&year=1910

0 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.