Hei,
Löytyykö kirjastoista runoja, jotka muistaakseni joku professori (von Fieandt) (googlasin, hän oli lääketieteen puoleleta) on kirjoittanut kaikista maailman joista, järvistä, vuorista jne. Maantiedon opettajani Astola kirjoitutti ne meillä vihkoon Oulussa Tuiran keskikoulussa 1961-66. Minä onneton olen antanut äidilleni luvan hävittää ne vihkot, kun itse jo elin Helsingissä ja äiti muutti isän kuoltua kotitalostamme muualle. Muistan vain riimejä esim. Neckar, Mein ja Mosel on Reinin alkujuuret, Seine, Loire, Dordon, Garon Ranskan joet suuret; Iller, Leh, Isar, Inn, Drava, Sava, Morava; Balkas, Baikal, Kukunor, Lopnor sekä Aral-järvi, älä niistä vettä särvi.(Oikeinkirjoitus?)
Olisi kiva, jos jostakin saisin nuo runot, niitä tuli A4-vihko ellei kaksi täyteen. Kysyin jo Hgin ylipoiston kirjastosta, eivätkä löytäneet.
Vastaus
Yksi maantieteeseen liittyvä von Fieandt oli Otto Alfred von Fieandt, joka oli maanmittausinsinööri. Hän eli vuosina 1853-1929. Hän ei kuitenkaan liene kirjoittanut runoja.
Runot saattavat olla muistiriimejä, joiden avulla on opittu muistamaan juuri maantieteen nimiluetteloita. Nurmeksen lukion sivuilta löytyy yksi riimi, jossa on myös osa sinun muistamaasi runoa. Se alkaa näin:
"Baikal, Balkas, Araljärvi,
älä niistä vettä särvi.
Jos sä vettä tahdot juoda,
joet suuret sen voi tuoda: ..."
Koko runo löytyy Nurmeksen lukion sivuilta:
https://peda.net/nurmes/nurmeksen-lukio/lukion-esittely/lukion-historia…
Kollega muisti myös vastaavan tehdyn Suomen rannikkokaupungeista, joka lauletaan Suomen salossa (...hoi laari laari laa) -laulun sävelellä:
Tornio, Kemi, Oulu ja Raahe,
Kokkola, Pietarsaari, Uusikaarlepyy.
Vaasa ja Kaskinen, Kristiina, Pori,
Rauma, Uuskaupunki, Naantali.
(kertosäe x 2:)
Turku kuuluisa,
Maarianhamina,
Hankoniemi, Tammisaari, Helsinki.
Porvoo, Loviisa,
Kotka, Hamina:
nämä ovat rannikkokaupunkeja!
(ennen sotia:
Porvoo, Loviisa,
Kotka, Hamina,
Viipuri, Käkisalmi, Sortavala.)
Tietoa siitä, että näitä olisi julkaistu, ei löytynyt.
Kommentit
Rannikkokaupunkiloru tuttu -60 luvun kansakoulusta Ylä-Savossa. Samanlaisina loruina opeteltiin myös Suomen vesistöt, Lapin joet. Pohjan- ja Suomenlahteen laskevat joet sisäsuomen vesistöt, rautatieverkko Savon suunnalta, Uudenmaan sen aikaiset kauppalat ja mitähän lie ollut muitakin. Muista nämä vieläkin, opetus oli tehokasta tällä tavalla.
Balkas, Baikal, Kukunor, Lobnos sekä Araljärvi, älä siitä vettä särvi! Kaspian- ja Kuolleen meren myöskin suolainen on vesi, kelpaamaton janollesi. Vettä jos sä tahdot juoda, joet suuret sen voi suoda: Ob on suuri, perään ei anna sille Jenisei. Hatanga, Oleneg, Lena ei unohtua sentään saa. Suora Jana, Indigirka, polvijalkainen kuin sirkka. Kolyma sitten hiljalleen virtaa mereen pohjoiseen. Anadyr, Amur, Huangho... näin se oikeasti menee. Minulle tulee pieni katkos Intian jokien yhteydessä. Loppu kuuluu "samoin Syr- ja Amudarja, nyt on päässä pitkä sarja."
Riimejä muistan myös entisen Saksan osavaltioista, Länsi- ja Keski-Euroopan joista, Itä-Euroopan joista, Kreikan saarista. Mikä harmi, jos näitä ei ole missään muistissa!
1970-luvun vaihteessa maantiedon opettajani harjoitutti Aasian jokia. Muistan lorusta joitain osia:
Ob on pitkä, perään sille ei anna Jenisei. Sitten vielä kolmantena suuri valtajoki Lena.
Amuria, Huanghota, Jangtsekiang-virtaa verratonta unhoittaa et koskaan saa.
(Indusit?) ja Syrjäjoet,Tunguskat sä päähäs luet...
Ja ainakin Ganges mainittiin myös:)
Kommentoi vastausta