Löytyisikö ruonoa taisen säettä, jossa pohditaan nuoruuden ihmetyksellä, mitä elämällä pitäisi tehdä. Ollaan ikäänkuin lukuisten valintojen edessä ja nuoruuden…

Tässä joitakin runoja, jotka sopivat tunnelmaan: 

Og Mandino: nimetön

Älä koskaan kasva niin isoksi,
ettetkö voisi esittää kysymyksiä,
älä koskaan tiedä niin paljon,
ettetkö voisi oppia jotain uutta.

Robert Frost: The Road Not Taken, suom. Raila Murtola: Tie. Linkki käännökseen: http://satakielen.blogspot.com/2010/05/robert-frost.html)

Tiet metsässä toisistaan erkani,
voinut lähteä en molemmille.
Seisoin haikeissa ajatuksissani,
toista polkua seuraten katseellani,
kunnes peittyi se pensaiden alle.

Lähdin toista polkua kulkemaan,
yhtä kaunista, mutta se taisi
houkutella ruohottuneisuudellaan.
Sitä kulkevahan sen askelillaan
yhtä paljaaksi kuluttaisi.

Tiet aamussa uinuivat kumpikin
keltalehtien peitteleminä.
Kuljin toista päivän ja toisenkin.
Teiden kulkua tuntien aavistin,
etten palaisi enää ikinä.

Päästä aikojen, aikojen, jossakin
tämän huokaisten kertoa voisin:
Kaksi tietä vei metsän kätköihin,
niistä vähemmän kuljetun valitsin,
ja siksi on kaikki toisin.

David Ball: Vyöhyke (runon alku)

Olen huonosti valmistautunut tähän matkaan 
minulla ei ole lippuja ei matkalaukkua huono suuntavaisto eikä vaatteita
passini on tuhruinen en tiedä minne
tahtoisin mennä

Tämä ei ole viihtyisä kaupunki 

Mutta olenhan minä menossa ja kovempaa vauhtia kuin luulettekaan 
menossa

 

Edith Södergran: Tulevaisuuden varjo, suom. Leena Krohn

Oi anna minun aukaista sylini, elämä.
Sinä minun sydämeni rajattomuus. Odotan
että saan kuulla oman ääneni.
Tahdon puhua, sanani putoavat kuin hehkuvat
kekäleet

Edith Södergran: Tulevaisuuden varjo, suom. Pentti Saaritsa

Mitä minä pelkään? Olenhan osa äärettömyyttä.
Olen kappale kaikkeuden suurta voimaa,
yksinäinen maailman miljoonien maailmojen
keskellä,
ensimmäisen asteen tähti joka sammu
viimeiseksi.
Elämisen riemu, hengittämisen riemu, olemassa
-olon riemu!

Bella Ahmadulina: Muisto Siperiasta (ensimmäinen säkeistö)

Sinä sanoit että turha on itkeä 
ja kenties todellakin on turha itkeä 
kenties on uitava 
kylmissä virroissa