Katsoin Ylen TV 1:stä Toivo Särkän kotimaisen elokuvan Viisi vekkulia (käsikirjoitus vuodelta 1951). Yhdessä kohtaa yksi vanhainkodin miesasukeista, rooli-ikä…

Kysytty
19.8.2019

Katsoin Ylen TV 1:stä Toivo Särkän kotimaisen elokuvan Viisi vekkulia (käsikirjoitus vuodelta 1951). Yhdessä kohtaa yksi vanhainkodin miesasukeista, rooli-ikä ehkä noin 80v, sanoo että hän on sitä ikäluokkaa, joka ei ole käynyt sotaväkeä. Mitä tuo sanonta tarkoittaa? Eikö 1900 luvun vaihteessa ollut asevelvollisuutta.

Vastaus

Vastattu
23.8.2019
Päivitetty
25.8.2019

Ensimmäinen suomalaisia koskeva asevelvollisuuslaki säädettiin autonomien aikana 1878. Laissa säädettiin silloin, että ”valtaistuimen ja isänmaan puolustukseksi jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen”. Lain perusteella käytännöss noin 10 % suomalaisista miehistä joutui armeijaan. Suomalaiset joutuivat kutsuntoihin 22-vuotiaana. ja he palvelivat omassa suomalaisessa armeijassa eivätkä joutuneet Venäjän keisarikunnan rykmentteihin. Suomessa myös asevelvollisuus oli lyhyempi kuin Venäjällä.

Vuonna 1899 Helmikuun manifestissa Suomen erityisoikeudet peruttiin ja muiden erityisaseman tunnusmerkkien joukossa myös Suomen armeija lakkautettiin. Manifestin seurauksena vuonna 1901 annettiin uusi asevelvollisuuslaki Suomen  'vanha sotaväki' lakkautettiin ja s uomalaisia alettiin siis kutsua asepalvelukseen Venäjän armeijaan.  Suomalaiset vastustivat Venäjän armeijaan värväämistä kutsuntalakoilla niin tehokkaasti, että kutsunnat lopetettiin 1905. Tästä eteenpäin suomalaiset joutuivat korvaamaan asepalveluksen korkeammilla veroilla. Käytännössä siis 1800-luvun asevelvollisuuslaki koski vain 1859-1883 syntyneitä. 1800-luvun lopussa syntyneitä ei asevelvollisuus koskenut.

Ensimmäinen itsenäisyyden aikainen asevelvollisuuslaki säädettiin 1922. Sen mukaan vakinaiseen palvelukseen astuivat ne nuorukaiset, jotka kyseisenä vuonna täyttävät 20 vuotta. Tosin jo kansalaissodan aikana 1918 valkoisten puolella noudatettiin käytännössä asevelvollisuutta. Sodan alussa valkoiset ajattelivat hankkia lisäjoukkoja värväämällä palkkasotilaita, mutta jo helmikuussa 1918 valkoisten hallitsemien alueiden sotilaspiirit saivat käskyn värvätä asevelvollisia rintamalle. Armeija muovautui sodan aikana- 


Suomalaiset olivat tietysti olleet värväysten piirissä aikaisemminkin. Ruotsin vallan aikana maassa toimi ruotuarmeija, jonka juuret olivat keskiajassa, vaikka järjestelmä muotoutuikin valmiiksi 1600-luvulla. Sitä ennen armeija oli perustunut väenottoihin. Jokaiselta alueelta täytyi saada riittävä määrä sotilaita.  Ruotulaitoksen myötä valtakunta jaettiin ruoduiksi, joista jokaiseen kuului muutama talo. Ruodun tuli varustaa mies sotaa varten. 
 

Lähteet:

Asevelvollisuuslaki 1922 https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/270-1922.PDF

Suomen puolustusvoimien historia https://puolustusvoimat.fi/web/historia/puolustusvoimien-historia

Palvelus Suomen armeijassa : Narc http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Palvelus_armeijassa

 

Kirjallisuutta:
Hakkapeliitoista korpisotureihin - suomalaisen sotilaan tarina. Valitut palat, 2018. 
Ekman, Torsten: Suomen kaarti 1912-1905. Schildt, 2005
Suomen historia 5 : autonomian rakentamisen kansallisen nousun aika, suurten uudistusten kausi, kansanrunous, kansallisen korkeakulttuurin synty /. Weilin & Göös, 1986

 

4 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
Asiasanat
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.