asevelvollisuus

10 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–10.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Jos on saanut terveüdellisistä syistä vapautuksen armeijasta, voiko osassa tapauksista käydä armeijan vapaaehtoisesti? 62 13.7.2020 Mistään ei löydy tietoa, että armeijaan voisi hakeutua vapaaehtoisesti, kun on saanut vapautuksen terveydellisistä syistä. Tässä tietoa Aseistakieltäytyjien liiton artikkelista sekä lakipykälistä. Vapautus armeijasta terveydellisiin syihin vedoten on lopullinen aseistakiltäytyjien liiton artikkelin mukaan. Tosin vapautus voidaan myöntää joko kokonaan rauhan ajaksi tai määräaikaisesti korkeintaan kolmeksi vuodeksi, minkä jälkeen palveluskelpoisuus tarkastetaan uudestaan. Useimmat ensimmäisellä kerralla määräaikaisen vapautuksen saaneet vapautetaan myöhemmin kokonaan. Mikäli asevelvollista ei ole todettu kertaakaan palveluskelpoiseksi ennen sen vuoden loppua jona hän täyttää 25 vuotta (eikä hän ole jäänyt luvatta pois kutsunnoista tai...
Katsoin Ylen TV 1:stä Toivo Särkän kotimaisen elokuvan Viisi vekkulia (käsikirjoitus vuodelta 1951). Yhdessä kohtaa yksi vanhainkodin miesasukeista, rooli-ikä… 172 23.8.2019 Ensimmäinen suomalaisia koskeva asevelvollisuuslaki säädettiin autonomien aikana 1878. Laissa säädettiin silloin, että ”valtaistuimen ja isänmaan puolustukseksi jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen”. Lain perusteella käytännöss noin 10 % suomalaisista miehistä joutui armeijaan. Suomalaiset joutuivat kutsuntoihin 22-vuotiaana. ja he palvelivat omassa suomalaisessa armeijassa eivätkä joutuneet Venäjän keisarikunnan rykmentteihin. Suomessa myös asevelvollisuus oli lyhyempi kuin Venäjällä. Vuonna 1899 Helmikuun manifestissa Suomen erityisoikeudet peruttiin ja muiden erityisaseman tunnusmerkkien joukossa myös Suomen armeija lakkautettiin. Manifestin seurauksena vuonna 1901 annettiin uusi asevelvollisuuslaki Suomen  'vanha...
Ajatellaanko missään muussa maassa kuin Suomessa yhtä yleisesti, että ne miehet, jotka eivät ole käyneet armeijaa, ovat raukkoja? 398 17.8.2018 On mahdotonta todistaa, että Suomessakaan "yleisesti" ajatellaan, että jos mies ei ole käynyt armeijaa (siis suorittanut varusmiespalvelua), hän on jollain tavalla "raukka". Paljon yleisempää ainakin oman kokemukseni mukaan on, että armeijan käymättömiä (sekä vapautuksen saaneita että siviilipalvelusmiehiä) haukutaan "epäisänmaallisiksi" tai "pelkureiksi" ja jopa "pettureiksi". Tällaisia solvauksia on perinteisesti harrastettu ns. isänmaallisissa tai muuten sotilashenkisissä piireissä, mutta normaalisti niitä esitetään vain yksityisesti, ei julkisesti. Virallisella tasolla Suomen Puolustusvoimat ei ainakaan enää suhtaudu armeijan käymättömiin kielteisesti. On armeijan omakin etu, etteivät fyysisesti vammautuneet tai erittäin huonosti...
Miksi Juice Leskinen ei käynyt armeijaa ja miten hän sai sieltä vapautuksen? 903 27.4.2018 Juice Leskinen vapautettiin armeijasta mielenterveydellisistä syistä. Antti Heikkinen kirjoittaa Juice-elämäkerrassaan Risainen elämä asiasta näin: "-- 1974 oli pakko marssia mielenterveystoimistoon hakemaan armeijastavapauttamispapereita. Masennus ei johtunut Juicen mukaan vääristä elämäntavoista -- mutta maailman ahdistavuus teki pahaa." Kirjassa (s. 191) on kuva Leskisen 16. joulukuuta 1974 päivätystä kutsuntatodistuksesta, jonka mukaan hänet on "lääkärintarkastusohjesäännön 300.99 nojalla vapautettu palvelemasta vakinaisessa väessä rauhan aikana ja siirretty nostoväen II luokkaan". Tuohon aikaan käytössä olleen tautiluokituksen mukaan numerotunnus 300.99 merkitsi "luonteen sairaalloisuutta" (persona pathologica).
Suhtaudutaanko muualla maailmassa miehiin, jotka eivät ole käyneet armeijaa yhtä jyrkästi kuin Suomessa ja jos ei, miksi Suomessa ajatellaan, että sellaiset… 210 20.3.2018  Kannattaa tutustua aiheesta kirjoitettuihin teoksiin, esimerkiksi seuraaviin: Puolustuslinjalla : yhteiskuntatieteellistä ja historiallista tutkimusta maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta /toim. Teemu Tallberg, Anni Ojajärvi ja Tiia Laukkanen, kirjoittajat Anders Ahlbäck et al. Tasa-arvoinen turvallisuus? : sukupuolten yhdenvertaisuus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa /toim. Pirjo Jukarinen ja Sirkku Terävä Suomi on yksin Euroopan asevelvollisuuskartalla kertoo Yleisradio sivuillaan (2013) https://yle.fi/uutiset/3-6828285  Tasa-arvovaltuutetulta on kysytty asiasta: https://www.tasa-arvo.fi/usein-kysyttya World Factbook kertoo asevelvollisuudesta https://www.cia.gov/library/publications/resources/the-world-...
Mistä voisi tiedustella todistusta/selvitystä varusmiespalvelusajastaan ja siitä vielä eriteltynä alokas- ja muun kauden mukana? 1877 7.8.2015 Todistusta varusmiespalvelusajasta voi pyytää puolustusvoimien aluetoimistosta. Aluetoimistot neuvovat asevelvollisia ennen ja jälkeen varusmiespalveluksen ja hoitavat reserviläisten asioita. Asevelvollisuusrekisteriin on tallennettu asevelvollisten sotilaskoulutustiedot. Tietoa tai otteen omista rekisteritiedoista saa käymällä henkilökohtaisesti aluetoimistossa. Tietoja ei luovuteta puhelimitse tai sähköpostitse. Lähde: http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/04_SB8… Aluetoimistojen yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä: http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/pZBNbo… Esimerkiksi Turku kuuluu Lounais-Suomen aluetoimiston alueeseen, alla yhteystiedot: http://www.puolustusvoimat.fi/...
Heii! 18-28-vuotiaana suomalaisnuorukainen joutuu päättämään, käykö hän armeijan, aseettoman palveluksen vai siviilipalveluksen. Jos esimerkiksi valitsee… 1251 11.10.2014 Reserviläisestä siviilipalvelusmieheksi siirtyminen on mahdollista. Reservistä poistutaan hakeutumalla täydennyspalvelukseen, jonka suoritettuaan reserviläinen vapautuu asevelvollisuudesta niin rauhan kuin kriisinkin aikana. Asevelvollisuudesta vapautuminen perustuu vuonna 2008 voimaantulleeseen siviilipalveluslakiin. Täydennyspalvelukseen haetaan täyttämällä täydennyspalvelushakemus, joka palautetaan Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen tai puolustusvoimien aluetoimistoihin. Täydennyspalvelus kestää enintään 40 päivää, mutta käytännössä se kestää useimmiten viisi päivää. Reservistäkieltäytymisen jälkeen yli 28-vuotias ei voi enää palata reserviin. Sen sijaan alle 28-vuotias voi anoa siirtoa takaisin armeijaan. (Siviilipalveluskeskus....
Katselin televisiosta elokuvaa Uuno Turhapuro armeijan leivissä, jossa Härski-Hartikainen ja Sörsselssön olivat reservin kersantteina alokas Turhapuron… 3174 3.12.2013 Pertti Pasanen oli reservin ilmatorjunta vänrikki. Loiri oli Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentissä ja kotiutui alikersanttina. Simo Salminen palveli 8 kk Santahaminan Jääkäripataljoona 2:ssa ja sai myös tarkka-ampujakoulutuksen. Hän ei ollut upseeri- tai aliupseerikoulutuksessa. Lähteet: Aitio, Tommi. Spede: Pertti Pasasen elämä. Helsinki: Tammi,2002. Nevalainen, Petri. Saiskos pluvan, Vesa-Matti Loiri. Helsinki-kirjat, 2010 (Keuruu: Otavan Kirjapaino). Marjamäki, Tuomas. Simo Salminen – se se vaan on sillä lailla. Helsinki: WSOY, cop. 2012.
Jos eduskuntaan valitaan 26-vuotias mies, joka ei ole suorittanut asevelvollisuutta, miten toimitaan? Jättääkö hän eduskunnan ja menee armeijaan? Tekeekö hän… 942 10.3.2011 Asevelvollisuuslain 1438/2007 35§:n mukaan "Asevelvollisen tekemän ilmoituksen perusteella hänelle määrättyä varusmiespalveluksen aloittamisaikaa siirretään tai hänet vapautetaan kertausharjoituksesta, jos siirtäminen tai vapauttaminen on tarpeen kansanedustajan tehtävän, valtioneuvoston jäsenyyden tai Euroopan parlamentin jäsenyyden hoitamista varten. Varusmiespalvelus on kuitenkin aloitettava viimeistään sinä vuonna, jona asevelvollinen täyttää 29 vuotta. Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä kirjallisesti aluetoimistolle ja ilmoitukseen on liitettävä selvitys tehtävästä." http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438 Ks. myös perustuslaki 731/1999 28§ "Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka...
Olin suorittamassa asevelvollisuutta vuonna 1953 Lappeenrannassa KTR 3 , 6 patteri. Muistini mukaan kun pääsin kotilomalle piti ottaa mukaan henkilökohtainen… 868 18.11.2010 Hyvä asiakas, emme ole löytäneet kokoelmastamme aineistoa, joka vahvistaisi sen, mitä kysytte. Kuitenkin 50-luvulla suuri osa Suomen asukkaista on asunut maaseudulla tai pienissä taajamissa, joten ihmiset ovat nykyistä suuremmassa määrin tunteneet toisensa. Tällöin vallitsevista säännöistä poikkeamista on saattanut tapahtua ”tuttavan kauppaa” – tuttuihin ja naapureihin on luotettu ja siksi ehkä joustettu määräyksistä. Emme voi myöskään vahvistaa, että kuvaamaanne asiaa ei olisi voinut tapahtua. Varsinkaan, kun Aamulehden uutistenjälkeisessä keskustelussa eräs kirjoittaja mainitsee 1.6.2010, että hänenkin isänsä kävi asevelvollisuuttaan suorittaessaan sotilaskiväärin kanssa kotona. Kirjoittaja ei mainitse tapahtumavuotta, ajankohtaa eikä...