Kaipailisin tietoa runosta, joka alkaa jotenkin, että "Kirja on kaveri/ystävä"

Pia Perkiön runokirjasta Taikakiikari löytyy kaksi kirja-aiheista
runoa:

Kirja
Kirja on sellainen polku tai tie,
joka salaiseen satujen maahan vie.

Siellä voit tavat tontut ja peikot,
siellä kasvavat siniset sienet,
siellä ovat isoja pienet
ja vahvoja heikot.
Kaikki on sadussa mahdollista.

Kirjastotontun kirjalista
on monen metrin pituinen
ja sadunvärinen.

Ystävä hyllyllä
Mikä
on sellainen ystävä,
joka on kansien välissä
ja jota voi pitää hyllyllä?

Mikä on sellainen maailma,
joka on totta ja satua
ja jota voi kantaa laukussa?