| Haapaveden ylioppilaat 1976 |
39 |
|
|
|
Haapavedellä vuonna 1976 ylioppilaaksi kirjoittaneita voi etsiä paitsi paikallisen lukion vuosikertomuksesta myös ylioppilasmatrikkelista Spes Patriae 1976. |
| Mistä löydän tietoa maarianheinän käytöstä / elintarvikekäytöstä Suomessa tai myös pohjoismaissa? Vanhempikin tieto kiinnostaa. |
32 |
|
|
|
Sakari Hinnerin teos Maarianheinä, mesimarja ja timotei (Otava 1986) antaa perustietoa aiheesta. Myös Yrttitarha-infon kirjallisuuslähteistä voisi löytyä hyödyllisiä teoksia. Ruokaviraston sivuilla opastetaan luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäytöstä. Suosittelen kysymään lisätietoa tosiaan myös Saamelaismuseo Siidasta: https://siida.fi/saamelaismuseo/saamelaismuseon-yhteystiedot/ sekä Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolta: kirjasto.lappi-osasto@rovaniemi.fi, p. 050 315 1487. |
| Etsin nuottia kappaleeseen: Virran viemää, säv. Erik Lindström. Mistä voisin löytää sen ? |
26 |
|
|
|
Outi-kirjastoista löytyy Erik Lindströmin sävellyksiä -kokoelma, jossa on myös Virran viemää -kappale. Nuottikokoelman voi kaukolainata, kysy kaukolainaamisesta omasta kirjastostasi. https://finna.fi/Record/outi.322393Nuotti on myös Kansallisarkistossa ja Musiikkiarkistossa, mutta tuo Outi-kirjastojen nuotti on helpoiten saatavissa. |
| 11-vuotias lapseni haluaisi lukea "rakkaussarjakuvia". On lukenut Mirat, Love colleget, Mimut, Heartstopperit... Löysi jonkun mangan kirjastosta josta innostui… |
59 |
|
|
|
Alla joitain, joista voisi aloittaa, sarjat ovat kaikki ilmestyneet suomeksi. Ne eivät ole pelkästään meidän arkielämäämme sijoittuvaa romantiikkaa, sillä niitä on julkaistu suomeksi aika rajallinen määrä, joten otin mukaan fantasiasarjoja, joissa on romantiikkaa mukana. Osassa fantasiaelementit ovat aika kevyitä.Io Sakisaka: Aoha RideIchigo Takano: OrangeTaamo: A Girl's Melancholy (1 pokkari)Natsumi Ando: Valssin aikaYuu Tomofuji: Tähdet laitumen yllä (1 pokkari)Konomi Wagata: Eläimiä kerrakseen (1 pokkari)Arina Tanemura: Prinsessa Sakura, The Gentlemen's Alliance Cross, Kamikaze Kaitou Jeanne ja Full Moon wo SagashiteYoko Nogiri: Minun susipoikaniMoyoco Anno: Sugar Sugar RuneHaruka Fukushima: Orange PlanetSora Hoonoki: VahtikoiratNatsuki... |
| Mikä on animen historia? |
48 |
|
|
|
Esimerkiksi täällä Koulukinon sivuilla voi tutustua animen historiaan: https://www.koulukino.fi/oppimateriaalit/kukkulan-tytto-sataman-poika/japanilainen-anime-ja-animaatio/ |
| Mitä sanat "semmittäin" ja "semminkin" tarkoittavat ja ovatko jotain murretta?Nimittäin,kumminkin kai tarkoittavat vai olenko ihan hakoteillä? |
90 |
|
|
|
Semmittäin ja semminkin ovat puhekielisiä ja murteellisia sanoja. Semmittäin tarkoittaa samaa kuin nimittäin tai siis ja sitä käytetään perusteluna. Semminkin vastaa sanoja kumminkin, silti tai joskus mieluummin, tilanteesta riippuen. Kumpikaan ei kuulu yleiskieleen, mutta molemmat ovat monille murteille tyypillisiä ja arkisessa puheessa luontevia. |
| Isoisä-sanalla on monta synonyymia. Itse olen päätynyt käyttämään sukumme perinteen mukaisesti vaaria. Olen ymmärtänyt, että vaari tulee ruotsin kielen far… |
64 |
|
|
|
Isoisää merkitsevänä sanana vaari on laina ruotsin sanasta far, joka merkitsee isää ja on lyhennelmä sanasta fader. Se on vanha indoeurooppalainen sana, joka pohjautuu latinan sanaan pater, isä.Vaari on lienee käytetympi nimitys läntisessä Suomessa, mutta nimityksen valintaan vaikuttaa myös tietenkin se, miten vanhemmat itse ovat tottuneet kutsumaan omia isovanhempiaan. Lähteet: Suomen etymologinen sanakirjaHäkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY, 2004.Maila Vehmaskoski: Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa. Kielikello 3/1989 |
| Minulla on etsinnässä digioitu versio Kalevasta toukokuulta 1956. Mistähän tällainen löytyisi? |
58 |
|
|
|
Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy vapaasti luettavia sanomalehtiä toistaiseksi vain vuoteen 1939 asti tekijänoikeusrajoitusten vuoksi. Vuoden 1956 Kaleva löytyy kuitenkin Oulun keskustakirjasto Saaresta sekä fyysisenä kappaleena että mikrofilmimuodossa. Mikrofilmirullat saa käyttöönsä varaamalla ne OUTI-verkkokirjastosta tai kirjaston asiakaspalvelusta. Saaressa olevat mikrofilmit ovat yleensä valmiita käyttöön varausta seuraavana päivänä. Voit odottaa mikrofilmin saapumisesta tulevaa ilmoitusta, ja varata ajan kirjaston digiverstaalla sijaitsevalle (3. krs.) mikrofilmiskannerille sen jälkeen. |
| Asuin lapsuuteni Torniossa ja silloin 80-90-luvun taitteessa (paikallis)radiosta tuli lapsille suunnattu radio-ohjelma. Ohjelmaan otettiin lapsia mukaan… |
66 |
|
|
|
Torniossa on kuulunut 1980- ja 90-lukujen taitteessa ainakin kaksi paikallisradiota: Radioankkuri (Kemi-Tornio alueella) ja Radio Provinssi, mutta en löytänyt tietoja näiden lastenohjelmista.Teoksessa Radio kuuluu kaikille! käydään läpi paikallisradioiden vaiheita ja Hyödyksi ja huviksi pohjoissuomalaisille selvittää Pohjois-Suomen radiotoiminnan vaiheita. |
| Onko sanonta "Siekkisen sianliha"jostain suomalaisesta kirjasta,näytelmästä tms ja mitä sillä tarkoitetaan? |
66 |
|
|
|
Kyseessä on todennäköisesti paikallinen sanonta tai kielikuva, joka on syntynyt jossakin yhteydessä kuvaamaan erittäin sitkeää tai vaikeasti käsiteltävää asiaa — vertauskuvana erityisen sitkeälle sianlihalle. |
| Etsin nuotteja Mika Toivasen säveltämään kappaleeseen Onnenetsijä. 1999 levytti Jari Sillanpää. |
32 |
|
|
|
Tästä kappaleesta ei valitettavasti löytynyt nuottijulkaisua. |
| Onko näistä suvussani esiintyvistä sukunimistä saamelaisia: Värriö, Tepsa, Tarsa, Tarsanranta, Holck, Hoikka, Ylitalo, Keitsa, Mursu, Kurisia, Nousu,… |
81 |
|
|
|
Monet Pohjois-Suomessa esiintyvistä sukunimistä ovat olleet sekä saamelaisten että muun väestön käytössä. Sukunimi yksistään ei kerro etnisestä taustasta, vaan ratkaisevaa on suvun historiallinen asuinalue, kulttuuri ja kieli.Saamelaisista sukunimistä on kysytty tällä palstalla aiemminkin. |
| Mikä on Schroderus suvun historia? |
42 |
|
|
|
Hellevi Arjavan teoksessa Merkillinen isoisä ja muita kertomuksia Wegeliuksista ja Swaneista sivutaan myös Schroderus-suvun vaiheita. |
| Minulla on Oulupeli, kamppailu Oulun yrityksistä ilman ohjeita. Onkohan peliin ohjeita missään. Vastaava peli on ainakin Turusta ja Helsingistä. Lautapeli on… |
58 |
|
|
|
Todennäköisesti näissä kaupunkipeleissä on kaikissa samat, paljon Monopolia muistuttavat säännöt. Peli on 2–6 pelaajan lautapeli, jossa liikutaan nopalla pelilaudalla ja pyritään kasvattamaan omaa varallisuutta. Yksi pelaajista hoitaa pankkia. Lähtöruudun kautta kulkeminen tai siihen pysähtyminen tuo rahaa pankista ja toisen pelaajan omistamaan ruutuun pysähtyminen aiheuttaa maksun.Pelissä voi ostaa yritysten osakkeita, jotka tuottavat vuokraa muilta pelaajilta. Saman väriryhmän osakkeet kasvattavat tuottoa. Osakkeita voi myös myydä, vaihtaa tai pantata pankkiin. Pelaaja, joka ei pysty maksamaan velkojaan, joutuu konkurssiin ja poistuu pelistä. Peli päättyy sovittuna ajankohtana tai konkurssien jälkeen, ja eniten omaisuutta kerännyt... |
| Onko Suomessa ollut koskaan tupakkatehdasta? |
83 |
|
|
|
Suomessa on toiminut kymmeniä tupakkatehtaita. Suurimpia tupakkatehtaita olivat Amer-Tupakka Tuusulassa, Rettig Oy Turussa ja Strengbergin tehdas Pietarsaaressa.Lähde: YLE |
| Onko Björn Wallroosin uusinta kirjaa saatavilla? |
34 |
|
|
|
Björn Wahlroosin muistelmateos Nurkkahuone: eräänlaiset päiväkirjat 2001–2022 (Otava 2025) on varattavissa OUTI-verkkokirjastosta. Siitä on tällä hetkellä 75 varausta. |
| Vanhasta suomalaisesta pakkasloitsusta tehdyssä kappaleessa (Okra playground) lauletaan ”kaanun kaavun tekömään”. Mitä tämä tarkoittaa nykysuomella? |
71 |
|
|
|
Kaanu on murteellinen tai runokielinen sana, jota on käytetty turkiksesta, viitasta tai muuten vain kaapuun rinnastuvana sanana.Loitsuissa tällainen - kaanun kaavun - merkitykseltään toisiaan lähellä oleva sanapari on tyypillinen tehokeino. Nykysuomeksi ilmaistuna kyse on siis kaavun tms. viitan tekemisestä.Lähteet:SKVR-tietokantaSuomen etymologinen sanakirja |
| Kuinka monta naisyliopplasta tuli vuonna 1900! |
94 |
|
|
|
Naisten oli mahdollista saada ylioppilastutkinto erityisluvalla ennen vuotta 1901, jolloin sukupuoleen perustuva rajoitus poistettiin. Tilastokeskuksella on avoimessa tietokannassaan aikasarja ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrästä vuodesta 1880 lähtien, mutta aikasarja ei näytä naisylioppilaiden määrää tuolta vuodelta.Vuonna 1899 kirjoittautui yliopistoon yli sata naisylioppilasta, mikä antaa suuntaa myös naisylioppilaiden määrästä. Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli vuosilta 1900-1907 kertoo, että vuonna 1900 yliopistoon kirjoittautui 112 naista, joten tämäkin luku antaa suuntaa tuon vuoden naisylioppilaiden lukumäärästä. |
| Kenellä oli peninkulmasaappaat ja missä sadussa? |
119 |
|
|
|
Peninkulmasaappaat (seitsemän peninkulman saappaat) esiintyvät tunnetuimmin jätillä sadussa Peukaloinen, ja Peukaloinen varastaa ne häneltä. Saappaiden avulla Peukaloinen pystyy ottamaan valtavia harppauksia ja päätyy kuninkaan sanansaattajaksi. Peukaloinen on alkujaan suullisesti kerrottu kansansatu, joka julkaistiin kirjallisesti Charles Perrault'n muokkaamana satukokoelmassa Hanhiemon tarinoita (ransk. Contes de ma mère l'Oye) Ranskassa vuonna 1697. Lähde: Wikipedia |
| Mistä löytää luettelon v. 1930 ns. kommunistilakien nojalla toimintakieltoon asetetuista yhdistyksistä? Niitä oli tiettävästi noin 3000. Minua kiinnostaa… |
55 |
|
|
|
Sisäasiainministeriön vuonna 1934 julkaisema Luettelo lakkautetuista ja toimintakiellon alaisista yhdistyksistä löytyy esimerkiksi Oulun yliopiston kirjastosta, josta sen saa lukusalilainaksi. Voit myös kaukolainata sen oman kirjastosi kautta varastokirjastosta. |
Kysy kirjastonhoitajalta