| Kysyisin onko Pekka Parikan ohjaaman elokuvan Talvisota tunnusmusiikkia saatavilla äänitallenteena? Onko elokuvasta tehty koskaan soundtrackia tms, mistä… |
11 |
|
25.03.2019 |
|
Elonet.fi-tietokannassa on yksityiskohtaiset tiedot Pekka Parikan ohjaamasta Talvisota-elokuvasta (1989). Musiikista vastannut Juha Tikka sai vuonna 1990 Jussi-palkinnon parhaasta elokuvamusiikista.
Musiikkia on elokuvassa katkelmina: Elonetin listauksen mukaan erilaisia musiikkiteoksia elokuvassa on vain noin 15 minuutin verran. Teemat kylläkin toistuvat elokuvan eri kohdissa.
Soundtrackia Talvisodasta ei ole julkaistu, mutta Tikan säveltämästä alkumusiikista Jarmo Saari Filmtet -teki oman versionsa albumillaan Filmtet - A Tribute To Finnish Cinema (2001). Siinä se on nimellä Sota ja rauha.
Tikka sävelsi elokuvan alku- ja loppumusiikin. Myös Jukka Haaviston säveltämä Luutnantti Haaviston teema lienee tehty tätä elokuvaa varten. Muuten... |
| Mikä olisi uusin (ja hyvä) eng. tai suom. versio Nobel-runoilija F. Mistralin Miréiosta? Miten saatavilla? Entä muista hänen teoksistaan suom. tai. eng.?… |
25 |
|
21.03.2019 |
|
Frederic Mistralin teoksia ei löydy suomennettuna https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… .
Yksittäisiä runoja voi löytyä eri kokoelmista, esimerkiksi teoksessa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa on Mirelle II, runoelma. Teoksen sisältö https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_id…
Englanninkielinen versio on luettavissa netissä http://www.gutenberg.org/files/56008/56008-h/56008-h.htm
Elämäkertatietoa https://catalog.hathitrust.org/Record/001217689
Adlibriksessä kirja on myynnissä https://www.adlibris.com/fi/haku?q=mistral+frederic+1830-1914+mireio
|
| Miksi Valko-Venäjän autojen kansallisuustunnus on BY? |
41 |
|
19.03.2019 |
|
Valko-Venäjän (englanniksi Belarus) ajoneuvojen kansallistunnus BY tuli Neuvostoliiton SU-tunnuksen tilalle vähitellen 1990-luvun alusta, virallisesti tosin vasta vuonna 2004. Ilmeisempi vaihtoehto BR oli jo käytössä Brasilialla.
Ilman varmaa tietoa voisi päätellä, että BY tulee maan venäjänkielisestä nimestä (Белоруссия). Nimen ensimmäinen vokaali lausutaan "je". Englanniksi tämä ääntötapa litteroitaisiin "Byelorussia" eli nimen alkukirjaimet ovat siten BY.
https://www.worldstandards.eu/cars/oval-stickers/
https://en.wikipedia.org/wiki/International_vehicle_registration_code
|
| Minkä ikäinen on virallisen määritelmän mukaan nuori ihminen? |
62 |
|
11.03.2019 |
|
YK:n viitekehyksessä nuoret määritellään tavanomaisesti iän mukaan. Tämän määritelmän mukaan kaikki 15–24-vuotiaat ihmiset ovat nuoria.
https://yk.fi/node/489
|
| Mitä kaloja on |
27 |
|
11.03.2019 |
|
Kaloja tunnetaan maailmalla yli 26 000 lajia. Tämä ja paljon muuta selviää suomalaisten tekijöiden teoksesta Maailman kalojen nimet.
https://finna.fi/Record/outi.632311.
Luontoportista löytyy myös tietoa kaloista ja ohjeistusta niiden tunnistamiseen http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/
|
| Mistä nettitietokannasta olisi helpointa ja varminta tarkistaa, onko jokin suomalainen kirja käännetty muille kielille ja saada selville kielet ja kirjan… |
29 |
|
05.03.2019 |
|
Suomalaisen kirjallisuuden seuran FILI Finnish literature exchange -tietokannasta löytyvät suomalaisen kirjallisuuden käännökset. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN |
| Onko käännöksestä kääntäminen tekijänoikeusvapaata? Jos alkuperäisteksti on esimerkiksi ruotsiksi ja peräisin 1700-luvulta (ja siten tekijänoikeudet ovat… |
61 |
|
02.03.2019 |
|
Myös käännökset voivat olla tekijänoikeudella suojattuja, jos ne ovat riittävän omaperäisiä. Kääntäjällä voivat olla samat oikeudet kuin alkuperäistekijällä https://tekijanoikeus.fi/?s=k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6kset
Sanaston mukaan tekijänoikeus on sekä tekijällä että kääntäjällä https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-tekijanoikeudet/
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilla sanotaan: " ... lyhyen opastekstin kääntäminen ylittää harvoin teoskynnyksen, mutta kokonaisen kaunokirjallisen teoksen kääntäminen ylittää sen käytännössä aina". https://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/tekijanoikeus/ |
| Kirjoitan tutkielmaa siitä, miten mieskertojien/runonlaulajien näkökulma naisista on vaikuttanut Kalevalan Ainon tarinaan, ja haluaisin siihen tueksi jo… |
34 |
|
01.03.2019 |
|
Ainosta on tietoa mm. Viljo Tarkiaisen teoksessa Aino ja muut Kalevalan naiset, 1911. s. 17-57 Nuoret naiset: Aino, Pohjan neito, Kyllikki ja Annikki
Kalevalan hyvät ja hävyttömät (1999) teoksessa on Ulla Pielan artikkeli: Aino-myytti
Sinikka Tuohimaan kirjaan Nainen, kieli ja kirjallisuus (1988) sisältyy kappale Naiskuvia Kalevalassa
Myös seuraaviin teoksiin kannattaa tutustua:
Tarja Kupiainen: Kertovan kansanrunouden nuori nainen ja nuori mies (2004)
Tahdon sanoa : kirjoituksia kielen ja perinteen voimasta (2005)
Louhen sanat : kirjoituksia kansanperinteen naisista (1990). Teoksen sisältö https://outi.finna.fi/Record/outi.118723#componentparts
Opinnäyte, esimerkiksi: Yhteinen perhe, jaetut tunteet /N Hämäläinen, 2012 http://... |
| Opiskelen Oulun ammattikorkeakoulussa ja teen tutkielmaa tunteista ja väreistä. Löysin täydellisen lähdemateriaalin, Eva Hellerin Psychology of colour, josta… |
38 |
|
01.03.2019 |
|
Eva Hellerin saksankielinen kirja Wie Farben wirken : Farbpsychologie, Farbsymbolik, kreative Farbgestaltung (1989) löytyy Helsingin yliopiston kirjastosta. Sitä voi pyytää kaukolainaksi lomakkeella https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=5 . Netillä on espanjankielinen Psicologia del color ladattavana. Englanninkielistä julkaisua en onnistunut löytämään kirjastoista enkä netiltä useista viittauksista huolimatta. Suomen kirjastoista voi hakea vastaavia kirjoja hakusanoilla ’väripsykologia’ / ’värit’ ’psykologia’. Löytyy esim.Värit havaintojen maailmassa / Arnkil, Harald (2007) ja The beginner's guide to colour psychology / Angela Wright (1995). Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on vanhempi kirja Color & human response : aspects... |
| Mistä Virve Rostin kappale "Charlie Brown" on saanut nimensä? Sehän on Jaska Jokusen alkuperäinen nimi, mutta onko se vain sattumaa, että kappaleelle on… |
66 |
|
01.03.2019 |
|
Tuolta saapuu Charlie Brown on käännösversio portugalinkielisestä laulusta Meu amigo Charlie Brown (1975), suomeksi Ystäväni Charlie Brown. Laulun sävelsi ja sanoitti brasilialainen Benito di Paula (s. 1941, oikea nimi Uday Vellozzo).
Di Paulan laulussa Charlie Brown tarkoittaa Charles M. Schulzin sarjakuvahahmoa, joka tunnetaan meillä Jaska Jokusena. Di Paula innostui sarjakuvasta ja päätti kirjoittaa laulun, jossa hän kuvittelee Charlie Brownin saapuvan Brasiliaan ja suunnittelee mitä hän esittelisi tälle kotikaupungistaan ja Brasiliasta.
Tuolta saapuu Charlie Brown -version levytti 1976 Virve Rostin lisäksi Kai Hyttinen. Pertti Reposen suomennoksessa Jaska Jokunen on vain muuan hauska tummapintainen kaveri jostakin eksoottisesta... |
| Mistä Vesa-Matti Loirin esittämä kappale Brontosauruksen yö kertoo? Mikä sen sanoma on? |
62 |
|
28.02.2019 |
|
Esa Helasvuon säveltämä Brontosauruksen yö oli Vesa-Matti Loirin kilpailukappale vuoden 1972 Syksyn sävelessä. Kunnianhimoinen kappale sijoittui vasta seitsemänneksi, mutta siitä tuli kuitenkin kulttihitti, joka vetoaa lapsiin ja aikuisiin. Uudestaan se tuli ajankohtaiseksi 2014 Vain elämää -ohjelmassa Toni Wirtasen tulkitsemana.
Brontosauruksen yön tekstin kirjoitti dramaturgi ja suomentaja Marja Rankkala (1918 - 2002). Brontosaurus oli jurakauden suurimpia maaeläimiä. Se oli kasvissyöjä, "hirmulisko" vain kokonsa puolesta. Loirin tulkitsema brontosaurus sen sijaan on liioitellun valtava hirviö, joka murskaa pyrstöllään Ruhrin tehtaat ja juo janoonsa Euroopan suurimman järven.
Nykyinen populaarikulttuuri on pullollaan superhirviöitä,... |
| Hyvä kirjastonhoitaja, etsin Kosti Sirosen kirjoitusta, jonka otsikko oli muistaakseni "Kuka lohduttaisi kirjoittajaohjaajaa". Artikkeli on ilmestynyt… |
40 |
|
27.02.2019 |
|
Kosti Sirosen juttu "Kuka lohduttaisi ohjaajaa?" kuuluu Juhani Ihanuksen toimittamaan teokseen Kantavat sanat (Kirjastopalvelu, 1989). |
| Mistä tuli edesmenneen muusikon Zarkus Poussan taiteilijanimi Zarkus? |
71 |
|
25.02.2019 |
|
Zarkus oli muunnelma Poussan etunimestä Markus. Eri projekteissa hän käytti myös sukunimestään "eksoottisemmaksi muunnettuja" muotoja esim. Boussé.
https://www.discogs.com/artist/188964-Zarkus-Poussa
|
| Etsin sarjakuvakirjaa ja sen tekijää, kirja julkaistu ehkä 90-luvulla, kertoo naisen elämästä, tekijä pohjoismaalainen nainen. Kirjassa on kuva jossa äidillä… |
17 |
|
25.02.2019 |
|
Kaipaamasi sarjakuva on Edelfeldt, Inger: Naisen syvin olemus vuodelta 1992 |
| Wikipediassa sanotaan, että tyypillinen illallinen sisältää neljästä kuuteen ruokalajia, jotka ovat arvokkaista raaka-aineista valmistettuja ja kevyitä. Eli… |
41 |
|
20.02.2019 |
|
Suomenkielisen Wikipedian illalista käsittelevä artikkeli on tynkä eli keskeneräinen. Yhtään lähdettä ei ole esitetty sen väitteiden tueksi, joten ne voi jättää omaan arvoonsa ainakin siihen asti, että artikkelia täydennetään asianmukaisesti.
Englanninkielisen Wikipedian vastaava artikkeli kertoo, että illallinen (supper) voi olla monen ruokalajin kokonaisuus tai kevyt iltapala. Tässä artikkelissa on sentään muutama lähde, mutta niiden todistusvoima on vähäinen. Lähteeksi on kelvannut linkki taideteoksen kuvaan, ja viitteiden ainoa faktapitoinen artikkeli käsittelee vain Yhdysvaltain koillisosan ruokaperinnettä.
Kollektiivisesti ylläpidetyn verkkotietoteoksen ongelma Suomen kaltaisella pienellä kielialueella on se, että osaavia... |
| Abraham Stenfelt, jonka "matkakertomus" "Stenfeltin matkavaiheet Ruotsin valtakunnassa vuonna 1861", julkaistiin 1868, vaikutti loppuelämänsä Siikajoella… |
19 |
|
19.02.2019 |
|
Siikajokisia joululehtiä ovat mm. Kotiseudun joulu, Oikia joulu ja Siika-Pyhäjokialueen kotiseudun joulu. Selailin muutamia lehtiä, mutta silmiini ei sattunut juttua Abraham Stenfeltistä. Joululehdet voi saada Oulun pääkirjastosta kaukolainaan.
Kalevassa 30.6.1995 on julkaistu arvostelu Heikki Tervakankaan näytelmästä Epun herra, joka perustuu Abraham Stenfeltin elämään. |
| Mitkä ovat ne itsenäiset valtiot, joissa ei ole rautateitä? |
55 |
|
19.02.2019 |
|
Eri lähteet esittävät hyvin samankaltaisen listan rautatiettömistä maista sekä huomioita tilanteen muutoksista. Joissakin maissa on aiemmin ollut rautatieverkko, toisissa on suunnitelmia sellaisen rakentamiseksi.https://www.worldatlas.com/articles/countries-without-a-railway-network…https://www.telegraph.co.uk/travel/lists/countries-with-no-railways-air…https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_rail_transport_netwo…
Kaikki luetellut maat eivät ole itsenäisiä - esim. Macao. Vertailuksi voikin ottaa Wikipedian luettelon itsenäisistä maista:https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states
|
| Kuinka monta vähintään ja enintään on muutama? |
102 |
|
14.02.2019 |
|
Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ ) mukaan muutama viittaa lukumäärältään epämääräisiin olioihin tai asioihin: joku (harva), jokunen, joitakin, eräitä.
Wikisanakirjan (https://fi.wiktionary.org/wiki/muutama ) mukaan muutama viittaa vähäiseen määrään laskettavissa olevia kohteita, joiden tarkkaa lukumäärää puhuja ei tiedä tai ilmaise.
Redfox-sanakirjan (https://redfoxsanakirja.fi/sanakirja/-/s/fin/eng/muutama ) mukaan muutama on "vähäinen määrä (vähintään kaksi kappaletta) laskettavissa olevia kohteita, joiden tarkkaa lukumäärää puhuja ei tiedä tai ilmaise" .
Kotuksen blogissa asiaa on pohdiskeltu aikaisemmin: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/olavi_uusivirta/miten_niin_muutama.8562.blog... |
| Sade: Tummat pilvet taivaan sinen peittää tuuli voimistuu ja viilenee vesipisaroita alas heittää se sadetta ennustelee. Säteet auringon kun valon antaa pienet… |
31 |
|
13.02.2019 |
|
Tekstinäytteen perusteella laulu on Jari Pulkkisen kappale "Sade". Viola-tietokannan mukaan kappaletta ei ole virallisesti julkaistu nuottina eikä äänitteenäkään. Laulun sanat ja säestyssoinnut löytyvät kuitenkin Pulkkisen kotisivulta kansiosta Laulut ja sieltä edelleen aakkosellisessa osiossa kohdasta R,S. |
| Mistä löytyy nuotti Jamppa Tuomisen esittämään lauluun, Kuiskaa sanat nuo |
21 |
|
13.02.2019 |
|
Jamppa Tuomisen v. 1985 levyttämän laulun "Kuiskaa sanat nuo" on säveltänyt Timo Hämäläinen. Nuottijulkaisujen kansallisbibliografia Violan mukaan tästä laulusta ei ikävä kyllä ole julkastu nuottia. |
