Haluaisin tietoa Carolyn Keene -nimisestä kirjailijasta. Hän on kirjoittanut Neiti Etsivä -kirjoja, teen koulussa kirjallisuustutkielmaa.
Vastaus
Kirjastosta löytyy seuraava teos, jossa perusteellisesti käsitellään Neiti Etsivä -sarjaa ja sen kirjoittajia ja jonka avulla saat aikaan mielenkiintoisen tutkielman:
Rättyä, Kaisu: Mysteeri ratkaistavana--ulkomaisia nuorten sarjakirjoja,
ISBN 9516924182.
Kirjassa paljastuu muun muassa (sivuilla 9-27) että Carolyn Keeneä ei oikeastaan ole olemassakaan, vaan että sarjan loivat amerikkalainen kustantaja Edward Stratemeyer ja hänen apulaisensa kirjailija Mildred Wirt Benson jo 1930-luvun alussa.
Ensimmäiset kolme osaa , Neiti Etsivä, Neiti Etsivä kummitustalossa ja Neiti Etsivä maksaa velkansa (jotka kaikki suomennettiin vasta 1950-luvulla) ilmestyivät Yhdysvalloissa vuonna 1930.
Edward Stratemeyer kuoli samana vuonna keuhkokuumeeseen, ja tämän jälkeen Neiti Etsivä -kirjoja alkoi ilmestyä sarjatuotantona ensin Bensonin ja myöhemmin lukuisten muiden haamukirjailijoiden kirjoittamana aina tähän päivään asti.
Benson oli siis ehkä tärkein näistä haamukirjailijoista, hän kirjoitti 23 ensimmäistä osaa, viimeisimmän vuonna 1953 (Neiti Etsivä ja samettinaamio). Hänkään ei tosin kirjoittanut yksin, vaan sai apua useilta kirjoittajilta. Wirt Benson tunnustetaan sarjan luojaksi Yhdysvalloissa nykyään, ja hänen kirjoittamissaan Neiti Etsivä -kirjojen uusintapainoksissa hän esiintyy myös tekijänä.
Bensonista löydät lisää tietoa englannin kielisestä Wikipediasta, http://en.wikipedia.org/wiki/Mildred_Benson. Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksista voit katsoa. https://www.kirjastot.fi/kysy/milloin-mildred-wirt-benson-syntyi
Kommentit
Joten Carolyn Keene ei ole koskaan kuollut, vaan hänet on luotu?
Niin, ei ole syntynyt eikä kuollut.
Edward Stratemeyer perusti ns. _syndikaatin_, eli joukko kirjoittajia kirjoittaa samalla nimellä. Dana-tytöt kirjotti "Carolyn Keene", eli syndikaatti, samoin se kirjotti Franklin W. Dixonin nimellä kirjoitetut Hardy-pojat-sarjan kirjat. Ja useita muita.
Taustalla oli ainakin alkuun käytännöllisyys: Stratemeyerilla ei ollut aikaa kirjoittaa itse enempää näitä kirjoja, mutta hän kirjoitti useaan kirjaan synopsiksen, jossa oli määritelty juoni parilla sivulla. Syndikaatin kirjailijan täytyi noudattaa tiettyjä Stratemeyerin määrittelemiä sääntöjä. Esimerkiksi Neiti Etsivissä jokaisen luvun tuli päättyä ns. cliff-hangeriin, eli juonen jännittävään käänteeseen tai yllätykseen, joka houkuttelee lukijan jatkamaan kirjan lukemista.
Tämä kyllä tietyllä tavalla tuhosi lapsen/varhaisteinin illuusion Paula Drewistä (Nancy Drew englanniksi). Asia selvisi minulle vasta opiskeluvaiheessa, kun kirjoitin tutkielman jännittävistä nuortenkirjoista ja -kirjailijoista, joita itse ahmimisiässä luin.
Etsiväkaksosista kirjoitti ruotsalainen Sivar Ahlrud. Ja – tadaa! – hänkään ei ole olemassa oleva henkilö, vaan nimi on yhdestelmä kahden eri kirjoittajan nimistä: Ivar Ahlstedt ja Sid Roland Rommerud.
Taitelijat aina väittävät, että lapsiyleisöä ei voi huijata. Pötyä! Lapsia huijataan minkä ehitään...
Kommentoi vastausta