Edesmennyt isäni lausui meille lapsille kuinka hän koulussa oli oppinut kuukaudet. Jokaiselle kuukaudelle oli oma lorunsa. Harmittaa kun ei tullut laitettua paperille. En tiedä mistä voisin saada tietoa? Isäni oli syntynyt 1918.
Vastaus
Kuukausiloruja on kysytty ennenkin tässä palvelussa ja kuukausia opettava loru on löytynyt 1960-luvun aapisesta Paavo Kuosmanen: Opin lukemaan - lasten aapinen:
”Tammikuu - turkki päällä, helmikuu - järven jäällä, maaliskuu - hanki hohtaa, huhtikuu - kevään kohtaa, toukokuu - kukan tuoksu, heinäkuu - uimaan pienet, elokuu - koriin sienet, syyskuu - kouluun astut, lokakuu - varmaan kastut, marraskuu - lumen huntu, joulukuu - juhlan tuntu ”.
Myös varhaisemmasta aapisesta Penttila, Aarni: Aapiskukko, 1. painos 1938, löytyi kuukausiloru:
"Vuoden alku tammikuussa,
vielä talvi helmikuussa,
maaliskuussa lumi sulaa,
huhtikuussa kurjet palaa,
käki kukkuu toukokuussa,
juhannus on kesäkuussa,
heinäkuussa heinää tehdään,
elokuussa eloon mennään,
syyskuu on sun koulukuusi,
lokakuussa talvi uusi,
järvet jäätyy marraskuussa,
joulu saapuu joulukuussa."
Vähän vielä näistä poikkeavia kuukausiloruja on kirjassa Koulun juhlat, 1982, useita. Myös tällainen suomalaiseen kansanrunoon pohjautuva oli Kaarina Helakisan toimittamassa Pikku Pegasos -kirjassa:
"Tammikuu on pakkasherran,
helmikuu suo hiihtoloman,
maaliskuu jo aurinkoinen,
huhtikuu luo urvun soman,
toukokuussa koulun loppu,
kesäkuussa valon taikaa,
heinäkuussa kova hoppu,
elokuu on marja-aikaa,
syyskuu tuopi lapset kouluun,
lokakuussa lehdet putoo,
marraskuu jäät järviin kutoo,
sittenpä jo tullaan jouluun."
Kommentit
Kaipaan lorua jota äitini muisteli opetelleensa koulussa joskus 1960 luvulla. Kyse on kuukausista ja siitä montako päivää missäkin kuukaudessa on. Tiedustelin asiaa toiseltakin suht saman ikäiseltä henkilöltä ja hänkin muisteli opetelleensa vastaavanlaisen lorun.
Kuukauden päivät muistamaan sä ole aina harras,
muiss' on yksi neljättä, paits' hel-hu-ke-sy-marras!
Tämän korun opetti minulle äitini (s. 1911).
Ensimmäisestä kuukausilorusta puuttuu kesäkuu. Olisin kiinnostunut tietämään miten se kohta kuuluu.
Tuohon kysymykseen kuukauden päivistä kuuluu näin:
Syys, huhti, kesäkuuss´on päivää kolmekymmentä. Kahdeksan kolmatta helmikuuss´vaan muissa yksi neljättä.
Muistan tämän jo lapsuudesta, mutta mihin tuossa lopussa unohtuu marraskuu?
Muistan tämän jo lapsuudesta, mutta mihin tuossa lorussa unohtuu marraskuu?
HUOM! Ainokaarinalle, myös marraskuussa on kolmekymmentäpäivää eli Syys-, huhti,- kesä-, marraskuussa on päivää kolmekymmentä jne.... Olen opetellut myös rystysistä laskemalla. Aloitus pikkusormen ekan nivelen päältä ja etusormesta takaisin ja siinä kaksi heinä ja elokuu, joissa molemmissa 31 pv.; muistisääntönä = korkeampi on enemmän eli 31pv. ja "kuoppa" eli sormien väli vähemmän. Toimii, kun muistaa sen helmikuun erikseen. Jos tämä on liian monimutkaista, pitänee katsoa kännykästä tai kalenterista. Monet ikäiseni 60+ osaa tämän!!
Ke sy mar hu 30 pv, siis muista vain sanapari KESY MARHU
Helmikuu 28 tai 29 pv. Loput kuukaudet 31 pv.
Äkän ope opetti tuon 60-luvulla
Kommentoi vastausta