| Kuka on veistänyt patsaan Topeliuksen neidoista joka on eslpanadin puistossa |
2350 |
|
|
|
Zacharias Topeliuksen muistomerkki Esplanadinpuistossa on Gunnar Finnen veistämä Satu ja Totuus. Gunnar Finne voitti ehdotuksellaan Svenska Litteratursällskapetin järjestämän Topeliuksen muistomerkkikilpailun, ja patsas paljastettiin
syksyllä 1932. Aiemmin kaikki kansallisille suurmiehille pystytetyt muistomerkit olivat olleet ns. näköispatsaita; aikanaan kansalaisliike vastusti Finnen voittaneen ehdotuksen toteuttamista ja puuhasi omaa Topelius-patsasta. Jo keväällä 1932 paljastettiinkin Koulupuistossa, Yrjönkadun ja Korkeavuorenkadun kulmauksessa Ville Vallgrenin näköis-Topelius, Topelius ja lapset.
Satu ja Totuus-muistomerkkiä pidetään yhtenä maamme kolmikymmenluvun veistotaiteen parhaimmista. Gunnar Finnen klassisesti tehdyssä... |
| Mistä löytyy Topeliuksen kirjoittaman Inarinjärvi ( Enare Träsk ) runon alkuperäiset sanat ? Täälä Inarissa liikkuu kertomus , että laulun sanoissa on 52… |
5738 |
|
|
|
Inarinjärvi (Enare sjö) löytyy ruotsiksi ainakin Maamme kirjasta (Boken om vårt land). Maamme kirjasta ja oletettavasti myös kyseisestä runosta on olemassa useita erilaisia käännöksiä. Teoksen ensimmäinen suomentaja (v. 1876) oli Johan Bäckvall, avustajina mm. Elias Lönnrot, August Ahlqvist ja Kaarlo Slöör. V. 1878 suomennoksen tarkisti Paavo Cajander, joka korjasi teoksen 7. painoksen tekstin myöhemmin (v. 1886) kokonaan uudelleen. Seuraava huomattavampi uudistus teoksen sisältöön tehtiin v. 1915, jolloin Otto Manninen korjasi teoksen 21. painoksen tekstin. Teosta uudistettiin myös myöhemmin useaan otteeseen, mikä johti lopulta siihen, että lukijan on vaikea erottaa Topeliuksen kirjoittamaa ja Topeliuksen kirjoittamaksi väitettyä tekstiä... |
| Miltä sivulta löytyisi tietoa Satusetä Topeliuksesta ja mitä kirjoja hän on kirjoittanut....? |
745 |
|
|
|
Perustiedot Sakari Topeliuksesta löytyvät esim. osoitteesta
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/aidinkieli4b/topelius.html Tällä sivulla on lueteltu myös kansalliskirjailijamme tuotantoa.
Tarkka ja perusteellinen etsintäkanava Zacharias Topeliuksesta on osoitteessa http://www.karjalohja.fi/kirjailijat/topelius.htm
Tältä sivulta löytyy vielä linkkejä muihin Topeliusta käsitteleviin osoitteisiin.
|
| Saako Treen pääkirjastosta yhden luvun sähköpostitse Z.Ropeliuksen Maamme kirjasta?Kappale on nimeltään Isänmaani.Tarvitsisin ko.luvun jo huomenna! |
722 |
|
|
|
Valitettavasti toivomanne teksti ei ennättänyt Teille itsenäisyyspäiväksi. Kirjastomme suljettiin jo kello 18.00.
Mikäli teksti edelleen kiinnostaa, on
Topeliuksen Maamme-kirja digitoitu alkuperäismuodossaan (1876)
Helsingin yliopiston kirjaston HELMI-tietokantaan (http://www.lib.helsinki.fi/memory/helmi.html)
Kirjan eri painoksissa luvun nimi vaihtelee, mutta tässä em. digitoidussa versiossa luku on Isänmaasta ja luvun numero on 3.
|
| Mistä löytyisi selkeästi Sakari Topeliuksen teokset ilmestymisjärjestyksessä? |
2655 |
|
|
|
Lista Sakari Topeliuksen (1818-1898) teoksista ja niiden eri painosten julkaisuvuosista löytyy mm. kirjoista:
Suomen kirjailijat 1809-1916 Toim. Maija Hirvonen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki; 1993.
Lunelund-Grönroos, Birgit: Zachris Topelius' tryckta skrifter. Söderström: Helsingfors; 1954
Molemmat teokset löytyvät Lahden Kaupunginkirjaston kokoelmista.
Verkosta Topeliuksen tuotanto löytyy Kirjasammosta,
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253ATopelius_Zachris sekä SLS:n Topelius-sivustosta, https://topelius.sls.fi/#/home
ja tietoa elämästä Kansallisbiografiasta, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2854 sekä 375 humanistia -kokonaisuudesta, https://375humanistia.helsinki.fi/humanistit/zacharias-... |
| Osaisittepa auttaa! Muistanko oikein, että on olemassa kertomus, jossa joku nuori nainen katseli itseään liiaksi ja ihaili niin, että lopulta muuttui… |
1200 |
|
|
|
Topeliuksen kirjassa Lukemisia lapsille 1 on satu Lumpeenkukka. Lumpeenkukka on hyvä ja nöyrä Ahdin tytär, joka on ihastunut nuoreen koivuun. Lumpeenkukka katkeaa ja tuhoutuu kilpakosijoiden nostattamassa myrskyssä. Venla Sainion kirjassa Kun isä Jumalakin innostui on myös Lumpeenkukka-niminen satu, jossa pilvi muuttuu lumpeeksi. Sellaista satua, jossa tyttö itseihailun vuoksi muuttuu lumpeeksi ei löytynyt.
|
| Mikä näytelmä: Näytelty 1960-1970-luvulla koulussa. Tässä pitkässä näytelmässä mustalaisnainen ryöstää Mylly-Matilta lapsen. |
1521 |
|
|
|
Näytelmä on Topeliuksen "Suojelusenkeli: kolmiseikkailuinen satu". Löytyy mm. Topeliuksen kauneimmat näytelmät -julkaisusta.
|
| Mihin kirjastoista saataviin teoksiin sisältyy Topeliuksen "Kuninkaan sormus"? Alkuperäisenä tai mukailtuna, kielellisesti modernisoituna tai lyhennettynä. |
1190 |
|
|
|
Topeliuksen kirjoittama "Kuninkaan sormus" -tarina sisältyy "Välskärin kertomuksia" -teossarjaan, josta on myös lyhennettyjä laitoksia. (Sarjoissa teksti on yleensä lyhentämättömänä, yksiosasisissa teoksissa lyhennettynä)
Myös ruotsinkielisestä teoksesta "Fältskärns berättelser" on ilmestynyt hyvä lyhennetty laitos Niloe-biblioteketin "Blå serien" -sarjassa.
Sarjakuvapuolelta mainittakoon Kari Suomalaisen tekemä, Välskärin kertomuksia vapaasti mukaileva "Välskärin kertomuksia" -sarjakuvakirjanen.
|
| Etsin kirja-arvostelua jostain Sakari Topeliuksen kirjasta koulussa tekemääni esitelmää varten. Olisiko teillä vinkkejä mistä löytäisin niitä? |
1174 |
|
|
|
Zacharias (Sakari) Topeliuksella on suuri tuotanto, etkä mainitse kysymyksessäsi, mistä kirjasta olet erityisesti kiinnostunut, joten seuraavana on esimerkkejä joistakin kirjoista tai lehdistä, joissa on käsitelty Topeliuksen teoksia. Välskärin kertomuksista löytyy tietoa esim. Kirsti Mäkinen: Ajattelen kynälläni: esseitä, kirjoituksia (1998), Matti Klinge: Idylli ja uhka: Topeliuksen aatteita ja politiikkaa (1998), Maija Lehtonen: "Synkkenevä menneisyys: Välskärin kertomuksista Tähtien turvatteihin" (Ruumiin kulttuuri 1997:4, s. 394-405), Yrjö Alanen: Kansamme tienviitoittajia (1944, s. 276-306) ja Gösta Attorps: Nuoruuden purret (1958, s.68-81). Linnaisten kartanon viheriää kamaria käsitellään Paula Arvaksen artikkelissa "Satusedän... |
| Miksi Vaasassa on Z. Topeliuksen patsas? Hän ei ollut sieltä syntyisin eikä asunut siellä. Mistä löytyy tietoja muistomerkin taustoista? |
2459 |
|
|
|
Victor Hovingin Vaasa-kirjassa on runsaasti tietoja Topeliuksen patsaan syntyvaiheista. Sivulta 264 löytyy sitaatti:"Det var naturligt att i högtidstalen särskilt framhölls de band som förenade Topelius med Vasa: den roll Vasa spelade i Fältskärens berättelser, Topelius' försvar för det gamla stadsnamnet och att han diktat Vasa marsch."
(Hoving, Victor: Vasa 1852-1952--en krönika om Vasa och vasabor under hundra år. 1956)
Emil Wikströmin v. 1915 tekemästä patsaasta löytyy varmaankin tietoa myös kirjasta Suomen muistomerkit osa 4 - Pohjanmaa.
|
| Asiakas kysyy satua Kun Kasperi ei saanut oppia mitään. Asiakas sanoo sadun olevan vanha. Hänen äitinsä oli sadusta kertonut. Etsin itse netistä… |
2227 |
|
|
|
Satu on ilmeisesti Sakari Topeliuksen Kasper (Kasperi) ei saanut oppia mitään. Turun Kaupunginkirjaston Lasten-ja nuortenkirjaston kirjoista se löytyy seuraavista lukukirjoista: Alakansakoulun lukemisto (Immi Hellen ym., Valistus 7.p.1944); Haavio, Martti ym.: Kultainen lukukirja (WS 5.p.1965; Lapsuuden kultamailla (Aukusti Salo, Otava 4.p.1924); Kansakoulun lukukirja I (K.A.Horma ym, WS 16.p. 1948).
|
| Mistä valikoimasta löytyy Topeliuksen runo Linnunrata? |
2786 |
|
|
|
Runo Linnunrata on vuodelta 1852, ja se löytyy Uuno Kailaan suomennoksena Topeliuksen teoksesta Runoja. Runoja sisältyy esim. Z. Topeliuksen Koottujen teosten osaan XI (4. p. v. 1949). Kyseinen runo on teoksessa sivulla 211. Kirjaa löytynee Helsingin seudun kirjastoistakin, mutta ainakin meillä Lappeenrannan maakuntakirjastossa se on, joten voit pyytää kaukolainaksi.
|
Kysy kirjastonhoitajalta