| Enoni lähetti äitinsä eli äidinäitini lausumia kouluajan "kuurunoja" miulle liitteenä. En tunnista, mistä ne voisivat olla tai kenen kirjoittamia. Mummuni ei… |
53 |
|
|
|
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki. Runon on suomentanut Alpo Noponen, joka useissa yhteyksissä virheellisesti mainitaan runon kirjoittajaksi. Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi teoksista Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007) ja Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta mainitaanosasta Runoaitta (WSOY, 1993). Runo sisältyy myös alakansakoulun lukukirjaan Valistuksen lukukirja kansakouluja varten : ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1906, useita lisäpainoksia).Voit lukea Vuosileikin myös Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä Joulupukki 3/1906 (s. 17 - 18). Lehti aukeaa alla olevasta linkistä.01.12.1906 Joulupukki no 3 - Digitaaliset aineistot -... |
| Topeliuksen runo: Köyhäin lasten kiitoslaulu. En löydä googlaamalla sanoja. Saisinko ne tai linkin, Kiitos! Onko runo julkaistu jo 1868? |
54 |
|
|
|
”Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulosta syksyllä 1868” sisältyy esimerkiksi Topeliuksen kirjaan ”Lukemisia lapsille. 6:des osa” (WSOY, 1893, s. 101-103). Kirja on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Runojen suomentajat ovat Eino Tamminen ja Olof Berg.Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulosta syksyllä 1868:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985352?term=K%C3%B6yh%C3%A4in%20lasten%20kiitoslaulu&page=113Toinen suomennos ”Köyhäin lasten kiitoslaulu Suomen vuodentulon johdosta syksyllä 1868” sisältyy esimerkiksi Topeliuksen kirjaan ”Kootut teokset. 9, Lukemisia lapsille : niteet I – IV” (WSOY, 1931). ”Lukemisia lapsille” IV niteen ovat suomentaneet Viljo... |
| Den döende sol hon sjunker skön i vikarnas vackra vatten; ett skimmer av guld sig brett kring ön, och lundarna hålla sin aftonbön, och månen går upp i natten… |
40 |
|
|
|
Teksti on ensimmäinen säkeistö Zacharias Topeliuksen runosta ”Finlands namn” (13 maj 1848). Runo julkaistiin ruotsiksi 20. toukokuuta 1848 sanomalehdessä Helsingfors Tidningar ja löytyy muun muassa Topeliuksen teoksesta Ljugblommor II (1850) ja kokoelmateoksesta Ljungblommor (2010).Runo löytyy kokonaisuudessan ruotsiksi myös Svenska Litteratursällskapet i Finlandin sivulta: Zacharias Topelius skrifter.Runon on suomentanut Otto Manninen nimellä ”Suomen nimi” (Toukokuun 13:s päivä.) Runo löytyy muun muassa Zacharias Topeliuksen teoksesta Kootut teokset. 11, Runoja (1931) sivuilta 164–165.Linkki Vaski-verkkokirjastoon: Kootut teokset. 11, Runoja |
| Kansakoulun aikaisessa näytelmässä seikkaili hahmot tuulipoika ja auringonsäde. Ideana oli että kumpi saa takin pois mummolta. Kirjan nimeä enkä tekijää… |
134 |
|
|
|
Vaikuttaa siltä, että kansakoulussa on nähty Topeliuksen Myrsky ja Päivänpaiste: hahmojen nimiä lukuunottamatta se vastaa kysymyksessä kuvailtua näytelmää. Urho Myrsky ja Lempi Päivänpaiste kiistelevät siitä, kumpi on väkevämpi. Asia päätetään ratkaista pienellä kilpailulla: se on väkevämpi, joka saa riistetyksi lämmittävän turkin palelevan mummon yltä. Näytelmän perusidean Topelius on lainannut La Fontainen faabelista Aurinko ja pohjatuuli, jossa aurinko ja pohjantuuli lyövät vetoa siitä, kumpi nopeammin saa riisuttua viitan tietä kulkevan miehen päältä.Topeliuksen opetus: "Onko todellakin maailmassa jotakin joka on voimaa vahvempi?" "On... hyvyys!" – La Fontaine: "Enemmän lempeys siis voi kuin väkivalta." |
| Mistä on muistovärssynä käytetty lainaus: "Ei ole yötä, joka ei aamuksi muutu. Ei kuolemaa, joka ei kirkautta nää."? Onko kirjoittaja Zacharias Tobelius? |
79 |
|
|
|
Zacharias Topeliuksella on Uno Cygnaeukselle omistettu runo, joka alkaa "Nu gulnar hösten". Runossa on rivit "det finns ej natt, som ej sin morgon når; / det finns ej död, som ej till lif uppstår." Runosta ei kuitenkaan löydy suomennosta.Näyttää siis siltä, että rivit ovat Zacharias Topeliuksen kynästä.IV:120 (Sånger) |
| Topelius on kirjoittanut runon Joulukuusi, joka alkaa seuraavasti: "Tuo tumma vuorten valtija mun oli isänäni, ja kankaan kaunis kanerva armaana äitinäni."… |
308 |
|
|
|
Oskar Merikanto ja Mikael Nyberg ovat säveltäneet laulun Zacharias Topeliuksen Joulukuusi-runoon. Laulu tunnetaan myös nimellä Kuusen juhlahetki.Merikannon laulun voi kuulla esimerkiksi äänitteeltä Hiljainen Gloria.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1880537?sid=4870584495Mikael Nybergin laulua ei ole kuultavissa äänitteillä, mutta laulun nuotti sisältyy muutamaan viime vuosisadan alun laulukirjaan.https://finna.fi/Record/piki.127878?sid=4870826346 |
| Topeliuksen runo Skogsskövlingen on mainittu monilla ruotsinkielisillä nettisivuilla. Onkohan se luettavissa suomeksi? |
195 |
|
|
|
Yrjö Jylhän suomentama Metsänhaaskaus löytyy Topeliuksen Koottujen teosten osasta Runoja. |
| Kuka on suomentanut Topeliuksen runon Taivaan lapset, Lukemisia lapsille 2. Löytyykö tälle tiedolle lähdettä? |
122 |
|
|
|
Topeliuksen Lukemisia lapsille suomentajia ovat Viljo Tarkiainen, Valter Juva ja Ilmari Jäämaa, mutta yksittäisen runon suomentajaa en löytänyt. Suomentajat on mainittu esimerkiksi Lukemisia lapsille III -teoksessa (1993), josta löytyy runo Taivaan lapset: https://finna.fi/Record/outi.355783?sid=4740814642 |
| Milloin on ilmestynyt P.J.Hannikaisen suomennos Kesäpäivä Kangasalla? |
402 |
|
|
|
Laulun alkuperäinen teksti on Zacharias Topeliuksen vuonna 1853 kirjoittama ruotsinkielinen runo, jonka Gabriel Linsén sävelsi nimellä ”Sylvias visa” (1863 tai 1864, tästä on erilaista tietoa eri lähteissä). Laulu alkaa: ”Jag gungar i högsta grenen”. Niiden suomenkielisten sanojen, joilla laulua nykyään lauletaan, tekijä on P. J. Hannikainen (1854-1924). P. J. Hannikaisen elämäkerrasta, jonka on kirjoittanut Matti Vainio, en nopealla selauksella löytänyt mitään mainintaa tästä laulusta. Vuoden 1975 ”Kangasalan joulu” -lehden toimituksen kirjoittamassa artikkelissa "Kesäpäivä Kangasalla" kerrotaan, että "Kangasalan Joulun” toimitus pyysi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran apua laulun suomennoksen käsikirjoituksen löytämiseksi, mutta... |
| Mistä teoksesta löytyy Zacharias Topeliuksen runo, joka alkaa: ”Eihän yksin kuolo musta elost…” |
435 |
|
|
|
Topeliuksen säe on "kolmiseikkailuisesta sadusta" Prinsessa Ruusunen, keskeltä Valottaren viimeistä repliikkiä ensimmäisen seikkailun lopussa:
"Ah, mun sielun' aavisti! / Kohtalo nyt kova vainoo, / se vain toivo viel' on ainoo: / ikä pitkä luvattiin... / Kaksoisparin tiedän, niin: / eihän yksin kuolo musta / elost' anna unhotusta, / myöskin uni tarjoo sen, / helpomman ja lyhyen! / Kuolonuneen ei hän nuku. / Prinsessa kun haavoittuu, / kohta hän ja hovi, suku, / uinuu unta raukeata. / Sata vuotta nukahtaa / impi ennen kuolemaa; / mut jos pelastaja saa, / ennenkuin lyö vuosisata / heräävä hän riemuin on..." (Lukemisia lapsille. 5. nide)
Lähdeteokseni listaa kolme suomentajaa – Viljo Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa –... |
| Kysymys liittyy sanontaan hitaat hämäläiset sekä sanan Tavastia etymologiaan. Wiktionaryn perusteella Tavast johtuu hidastelevista eestiläisistä. Onko… |
642 |
|
|
|
Hitaan hämäläisen "isänä" on perinteisesti pidetty Topeliusta, jonka Maamme kirjan hämäläisiä käsittelevästä osiosta kyseinen luonnehdinta on peräisin: "Kestävämpää miestä et helposti tapaa, jos hän on kerran ottanut jotain tehdäkseen, etkä hitaampaa, jos hänen päähänsä on pistänyt olla mitään tekemättä." On kuitenkin huomautettava, että tässä yhteydessä perusteltuja isyysvaatimuksia voisivat esittää myös Boken om vårt landin ensimmäinen suomentaja, Oulun kirkkoherra Johan Bäckvall ja hänen käännöksensä sittemmin tarkistanut ja korjannut Paavo Cajander. Topelius nimittäin käyttää kyseisessä kohdassa sanaa "trög", joka voitaisiin suomentaa myös 'vastahakoiseksi': "En inhärdigare man är icke lätt att finna, när han företagit sig något, icke... |
| Yhden kertomuksen muistan Aapisestani. Kirjassa oli iso kuva kerrotusta tarinasta: maalais-perhe tuvassaan, isäntä ruokapöydän päässä syömässä, niin kuin… |
249 |
|
|
|
Aarni Penttilän Hyvästi, aapiskukko! -kirjassa on lyhennelmä Zacharias Topeliuksen tarinasta Kunnioita isääsi ja äitiäsi (s. 190). Kyse lienee tästä tarinasta. Kirja ei ole ensimmäinen aapinen, vaan "alakansakoulun toinen lukukirja". Kirjan kuvitti Asmo Alho.
Hyvästi, aapiskukko! ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1939 ja sen jälkeen siitä on otettu uusintapainoksia. Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa vuoden 1946 painos sekä näköispainoksia vuoden 1939 painoksesta.
Kokonaisuudessaan tarina sisältyy Topeliuksen teokseen Lukemisia lapsille 3. (1922) ja Lukemisia lapsille. Toinen osa (näköispainos,1982),
https://www.kirjastot.fi/kysy/topeliuksella-on-tarina-pojasta-joka
|
| Missä kirkossa Sakari Topelius ja Emelie Lindqvist on vihitty? |
287 |
|
|
|
Zachris ja Emelie vihittiin morsiamen kotona, Lindqvistien talossa Uudessakaarlepyyssä 30. joulukuuta 1845, kaksoishäissä, joissa avioliittoon astui myös morsiamen nuorempi sisar Mathilda kaupungin pormestarin Johan Anders Haeggströmin kanssa.
"Morsiamet puettiin 'alasalissa', mutta vihkiäistoimitus pidettiin yläsalissa. Kun ensimmäiset vieraat, raatimies Berger rouvineen, kiipesivät lyönnilleen klo kuusi illalla yläkertaan vieviä portaita, sytytettiin Lindqvistin kodissa kattokruunuissa ensi kerran steariinikynttilät. -- Vihkimisen toimitti rovasti Gabriel Borg (Jean Sibeliuksen äidinisä), joka oli hiljakkoin ryhtynyt hoitamaan virkaansa Uudenkaarlepyyn kirkkoherrana, 'juhlallisella messulla'. Tämä lienee ollut hänen ensimmäinen... |
| Olen unohtanut runon säkeitäkin ja tietenkin sen kirjoittajan. Runo kertoo joulukuusesta, joka oli metsän kaunein ja komea. Ihminen tuli kaatamaan sen… |
486 |
|
|
|
Olisikohan kyseessä Zacharias Topeliuksen runo Joulukuusi.
Voit lukea runon esimerkiksi alla olevasta linkistä Kansalliskirjaston digitoimaan Immi Hellénin kokoamaan runokirjaan Lasten runoja 1 (1898). Runon on suomentanut Immi Hellén.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144603/Lasten_runoja-1.pdf?…
|
| Tunteeko kukaan runomuotoisia sanoja Z. Topeliuksen tekstistä "Satu Lillin nenästä? |
150 |
|
|
|
Muistamasi suomennos Topeliuksen runosta on Viljo Tarkiaisen ja Valter Juvan käännöksestä. "Satu Lillin nenästä" sisältyy Lukemisia lapsille -teoksen (Läsning för barn) kaksiosaiseen laitokseen, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuosina 1906 - 1907. Vuonna 1982 ilmestyneessa näköislaitoksessa runo on sivuilla 66 - 68.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3290225
Lukemisia lapsille -teoksen ensimmäinen, kolmiosainen suomennos on vuodelta 1893 ja sen suomentajiksi mainitaan Aatto Suppanen, Em. Tamminen ja Olof Berg. Tämä versio on luettavissa myös Gutenberg-projektin digitoiduissa teoksissa.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/51853/pg51853.html
|
| Isäni (s. 1921) lausui vanhoilla päivillään kansakoulussa oppimansa runon jossa kerrottiin ainakin maaliskuusta, mikähän runo mahtoi olla? |
232 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Zacharias Topeliuksen Vuosileikki. Runon on suomentanut Alpo Noponen, joka useissa yhteyksissä virheellisesti runon kirjoittajaksi.
Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi teoksista Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007) ja Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta mainitaanosasta Runoaitta (WSOY, 1993). Runo sisältyy myös alakansakoulun lukukirjaan Valistuksen lukukirja kansakouluja varten : ylemmän kansakoulun ensimäistä ja toista lukuvuotta varten (1906, useita lisäpainoksia).
Voit lukea Vuosileikin myös Kansalliskirjaston digitoimasta lehdestä Joulupukki 3/1906 (s. 17 - 18). Lehti aukeaa alla olevasta linkistä.
01.12.1906 Joulupukki no 3 - Digitaaliset aineistot -... |
| Haeskelen muististani sanoja erääseen lauluun mutta löydän vain pätkän "etehen korjan tuon varsani norjan ja siskoni sorjan vien ajelemaan". Entäs ne muut… |
190 |
|
|
|
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen Koulupojan talvilaulu teoksesta Lukemisia lapsille 1 (Suomentanut Aatto Suppanen, paitsi runot Em. Tamminen ja Olof Berg, 1893).
Runo on luettavissa kokonaisuudessan Kansalliskirjaston digitoimaan teokseen sivulta 52.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144606/Lukemisia_lapsille-1…
|
| Kävin kansakoulun 70-luvun alussa. Lukukirjassamme oli kertomus kahden pojan kelkkakilpailusta, joka päättyi traagisesti. Kenenköhän tuo kertomus mahtaa olla? |
313 |
|
|
|
Kysymyksessä voisi olla Satusetä kertoo lapsuudestaan -tarina joka on Zacharias Topeliuksen käsialaa. Kertomus löytyy Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren toimittamasta Kolmas lukukirjani -teoksesta (WSOY). Lukukirjan kuvitus on Pirkko Varjon käsialaa.
Tarinassa tarinan kertojalla on Moppe-niminen kelkka, ja naapurin pojalla on Virkku-niminen kelkka. Pojilla tulee riitaa siitä, kumman kelkka on nopeampi, joten he päättävät panna toimeen ratkaisevan kelkkakisan. Kelkat törmäävät, ja Joosua ajautuu kuiluun. Tuupertuneelta Joosualta "oli taittunut oikea käsivarsi ja oikea jalka niukahtanut".
Kolmas lukukirjani -kirjasta on otettu ainakin 7 painosta vuosina 1953-1965.
Lähde: Laurinen, I., Valtasaari, A. & Varjo, P. (1962). Kolmas... |
| Mikä oli Sakari Topeliuksen silmien väri? |
181 |
|
|
|
Topeliuksella oli ruskeat silmät.
"Runeberg kuuluu nähneen poikasen kerran tämän ollessa yhden vuoden ikäinen, ja hän sanoi, että Sakke oli harvinaisen hiljainen, vakava sekä lihava. Sakke oli hänen mielestään 'kuin joulupulla, jossa oli ruskeita korintteja'. (S. oli ruskeasilmäinen.)"
Lähde:
A. J. Sarlin, Zacharias Topelius : elämä ja toiminta |
| Missä kirjassa mahtaa olla Sakari Topeliuksen kertomus Blåfieldin kihlaus? Olen kuullut, että samaa aihetta on käyttänyt novellissaan muukin kirjailija, kuka? |
154 |
|
|
|
Topelius kertoo Hindrik Blåfieldin kihlauksesta lyhyesti Maakuntien Suomi -kirjan Hämettä käsittelevässä jaksossa, luvussa Blåfieldin suku.
Samaa aihetta käsittelee Lauri Pohjanpään novelli Luutnantti Blåfieldin kihlaus, joka sisältyy hänen kirjaansa Voitto ja muita kertomuksia. |
Kysy kirjastonhoitajalta