| Kaipaan vinkkiä, mistä saan keskitetysti kaikkien seurakuntien kirkkoherrojen sähköpostiyhteystiedot? |
308 |
|
|
|
Evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteystiedot löytyvät: https://evl.fi/seurakunnat
Suomen ortodoksisten seurakuntien yhteystiedot löytyvät: https://www.ort.fi/yhteystiedot/seurakuntien-yhteystiedot |
| Kuinka monta lintulajia pesiytyy Suomessa? |
556 |
|
|
|
Suomessa 31.12.2020 mennessä havaituista 482 luonnonvaraiseksi luokitellusta lintulajista noin puolet myös pesii täällä: pesimähavaintoja on noin 250 lajista, joista suurin osa on maassamme vakituisia pesijöitä.
http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/lajit
https://www.birdlife.fi/lintutieto/suomessa-havaitut-lintulajit/ |
| Mistä löytyisi laulu: pikku poika Paavo suureen metsään juoksi aivan yksin... |
362 |
|
|
|
Se löytyy digitoidusta materiaalista suoraan linkin takaa
Valikoima_runoja_kansakoululapsille-1.pdf (doria.fi) |
| Peruna tuli suomeen 1700-luvun alkupuolella, mutta mitä kasveja ja eläimiä Suomessa kasvatettiin ruuaksi metsästetyn lihan lisäksi ennen 1700-lukua? |
884 |
|
|
|
Perinteisiä viljelykasveja Suomessa ovat olleet ruis, ohra, kaura, eri vehnälajikkeet, tattari, nauris, lanttu, papu ja herne. Kotieläimistä pidettiin nautakarjaa, lampaita, vuohia, sikoja ja kanoja. Lehmistä ja kutuista saatiin lihan ohella maitoa ja lampaista villaa, minkä lisäksi kaikella karjalla oli suuri merkitys lannan tuottajina aikana, jolloin teollisia lannoitteita ei ollut.
Lähteet:
Helsingin yliopiston Historiallinen maatalous -verkko-opetuspaketti: http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/index.htm
Luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten Virtuaalikylä-sivusto: http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=1&ohjemappi&…
Luonnonvarakeskus: https://www.luke.fi/futurecrops/fi/elamammekasvit/... |
| Maailman ensimmäinen kaupan kassalla suoritettu viivakoodin luku tapahtui 26.6.1974. Milloin (ja missä) vastaava tapahtuma tehtiin Suomessa? |
729 |
|
|
|
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa vuonna 2018 https://www.kirjastot.fi/kysy/millin-suomessa-kaytettiin-ensimmaisen-kerran
Vastauksessa viitattiin GS1 Finland -yrityksen nettisivuihin, joilla kerrotaan viivakoodijärjestelmän ottaneen ensiaskeleensa Suomessa vuonna 1975.
https://www.gs1.fi/fi/meista/gs1-finland-oy/gs1n-historia |
| Youtubessa on Puoli seitsemän -puffi vuodelta 2013, jossa näyttelijä Marja Packalén huutaa viisi kertaa: Shut the fuck up! Mihin tuo liittyy? |
300 |
|
|
|
Ylen TV1-kanavan Puoli seitsemän -ohjelman jaksoja puffataan ennakolta vauhdikkailla pikku mainospätkillä. Viitatussa klipissä näyttelijä Marja Packalén keskeyttää toistuvasti itseään koskevan esittelyn englanninkielisellä fraasilla, joka pehmennettynä suomentuu muotoon "suu kiinni!".
Packalén-jaksoa löydy enää Yle Areenasta eikä sarjaa ole ainakaan vielä Elävässä arkistossa. Toisaalta mainospätkiin ei itse jaksoissa usein edes palata. Mutta onneksi Puoli seitsemän -ohjelmalla on oma palaute- ja kysymyslomake, jolla tätäkin asiaa voi tiedustella suoraan ohjelman tekijöiltä.
Linkki kysymyslomakkeeseen |
| Mikä laulu ja sanat ja kuka lauloi? ...tuo tietäjä saapui..ja kuin ... Tarina kotkasta tummasta..jne Olisiko laulaja ollut Ritva Mustonen/Laurila, en tiedä… |
456 |
|
|
|
Kyseessä on Kuusamon kotka (Balladi Julmalta Ölkyltä); säv. Jukka Haavisto; san. Sauvo Puhtila.
Ritva Mustonen on kyllä levyttänyt sen v. 1963 singlen A-puolelle.
Matti Ojalan levytys on tuoreempi, ja löytyy YouTubesta kappaleen nimellä. Sanoista ainakin osa on Ojalan verkkosivulla http://www.mattiojala.com/kuusamon%20kotka.html
|
| Montako Hillilä-nimistä paikkaa Suomessa on ja missä? |
567 |
|
|
|
Sekä Kotuksen (Kotimaisten kielten keskuksen) että Maanmittauslaitoksen tietojen mukaan Suomessa on kaksi Hillilä-nimistä kylää. Toinen niistä on Asikkalassa Päijät-Hämeessä ja toinen Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla.
http://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/index.php?a=listaus&hakunimi=…
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/ |
| Kysyisin kansanlaulun "Aamulla varhain" alkuperää. Internet vihjaa säveltäjiksi niin Sibeliusta kuin A. Järnefeltiä, mutta itse olen aina ollut siinä… |
1222 |
|
|
|
Laulu Aamulla varhain on kansansävelmä, vaikka joissakin lähteissä sen tekijöiksi on tarjottu eri henkilöitä. Yleisradion Fono-tietokannassa mainitaan, että joidenkin lähteiden mukaan säveltäjä olisi Lauri Hämäläinen (1832-1888). Kansansävelmiä on aikoinaan paremman tiedon puutteessa merkitty nuotintajan nimiin.
Monet säveltäjät ovat muokanneet tätä haikean kaunista melodiaa erilaisille esiityskokoonpanoille: mm. Armas Järnefelt, Ahti Sonninen, Armas Maasalo ja Jorma Panula. Heidät on mainittu teostiedoissa, mutta tekijäroolia (sovittaja) ei aina ole ilmaistu selkeästi. Toisaalta Järnefeltin orkesterisovitus laajensi alkuperäistä laulua uudella materiaalilla niin, että sen alaotsikko onkin osuvasti "suomalainen kansanlaulufantasia".
Myös... |
| Onko Ahvenanmaalla jokia? Kuten sen ruotsinkielinen nimi kertoo. |
2646 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa on vastattu kysymykseen 2007:'
Kerkko Hakulisen kirjassa Paikannimet (WSOY 2006) Ahvenanmaan nimen alkuperästä kerrotaan seuraavaa:
”Nimen alkuperää ei ole tyhjentävästi selvitetty. Erään arvelun mukaan sekä ruotsin- että suomenkielisen lyhyen nimen merkitys on ´vesimaa´ tai ´vesisaari´, sanasta å (muinaisskandinaavin ahva) ´vesi´ (nykyruotsissa joki) ja land ´maa´ tai ´saari´. Toisen arvelun mukaan suomenkielisen nimen alkuosa ahvena olisi peräisin muinaisskandinaavista ja sen merkitys olisi ´ahven´ (1500-luvulla saaristolaiset maksoivat veroja ahvenina). Kolmannen arvelun mukaan ruotsinkielisen nimen alkuosa johtuisi sanasta ål ´soraharju´. Ruotsissa olevan Ålandin pitäjän nimen on... |
| Löytyisikö nuotteja kappaleeseen "Oulun kasarmilla"? Siitä vaikuttaa olevan ainakin äänitetallenteita. |
418 |
|
|
|
Marssilaulu Oulun kasarmilla tunnetaan myös alkusanojensa mukaan nimellä Lauletaanpa me nuoret pojat. Melodianuotti sekä sanat (12 säkeistöä) löytyvät laulukirjasta Laulu-Matti (Otava, 1950, 3. painos).
Laulu-Matti Outi-Finnassa.
NoteLine -kustantamo on julkaissut puhallinorkesterinuotteja. Sen kokoelmassa Vanha kaarti laulaa on puhallinorkesterisovitus Oulun kasarmilla -kappaleesta. Tätä pakettia ei kuitenkaan näytä olevan kirjastojen kokoelmissa.
Puhallinorkesterisovitus NoteLinen verkkokaupassa. |
| Pellingin retki -wikipediasivulla on kaksi viitettä, joista toinen on poistettu, toinen ei aukene. Löytyisikö niistä tietoa? Porvoon seudun tapahtumat… |
481 |
|
|
|
Loviisan Sanomat lähetti pyynnöstä artikkelin, jota ensimmäinen viite koski. Artikkelista selviää, että kyseessä on Seppo Vainion teos Poliittiset väkivaltaisuudet Itä-Uudellamaalla 1917-18 (Vantaa : Seppo Vainio, 2010 (Helsinki : Prinservice)). Kirjaa on Helmet-kirjastoissa 2 kappaletta.
Vinkkinä voisi sanoa, että kotoa pääset käsiksi Kansalliskirjaston Digitaalisiin aineistoihin ja vuonna 1918 ilmestyneisiin sanomalehtiin, joista saattaisi löytyä kiinnostavaa ajankuvaa ja tapahtumia.
Tässä esimerkki hausta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-1291?year=1918.
Palvelu on käytössä vuoden 2020 loppuun.
Toisesta viitteestä ei tosiaan löydy enää mitään tietoja, en myöskään löytänyt tietoja tekijästä,... |
| Olen soittanut levylautasella joskus 1960 lopulla muistaakseni sen nimistä kappaletta kuin "Rakkautta ja chilipippuria". Olen etsinyt sitä nyt, mutta ei löydy… |
270 |
|
|
|
Laulun nimi on Chilipippuria ja rakkautta. Sen levytti Ragni Malmsteen vuonna 1962.
Cd:nä tätä kappaletta ei ilmeisesti ole julkaistu, mutta sitä voi kuunnella Youtubesta tai Spotifysta.
Alkuperäisen julkaisun tiedot. |
| Historianopettaja sanoi koulussa, että ennen vanhaan pidettiin huolta siitä, että koulujen historian kirjoissa Neuvostoliitosta piti puhua hyvällä, kunnes… |
747 |
|
|
|
Ainakin vielä 1980-luvulla yläkoulun historiankirjoissa Neuvostoliitosta puhuttiin myönteiseen sävyyn. Arno Kotron blogikirjoituksessa Uskomaton oppikirja https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arnokotro/218761-uskomaton-oppikirja/ käydään läpi Historia ja me -sarjan kahdeksannen luokan kirjaa. Kotron mukaan esimerkiksi talvisodan syy jää kirjassa kertomatta.
Jos aihe kiinnostaa laajemmalti, historian oppikirjojen Neuvostoliitto-kuvasta on tehty myös gradu nimeltä Oppikirjat todellisuutta rakentamassa - Neuvostoliitto-kuva peruskoulun historian oppikirjoissa 1973-2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406121743 |
| Mistä löytyy kylmän kukkia nuotit |
893 |
|
|
|
Souvarien ja Eero Avenin levytyksistä tuttu Kylmän kukkia löytyy säveltäjänsä Leo Siirtolan julkaisemasta nuottikokoelmasta Hetki kuin timantti.
Nuottia on ainakin Lahden, Turun ja Lapin kirjastoissa. Kannattaa tiedustella kaukolainausmahdollisuutta oman kunnan kirjastosta.
|
| Onko teillä seuraavia laulun sanoja ja nuotteja saatavissa jossain kirjassa: Kun Jeesus on omana mulla ja Taivaan kotihin mä kuljen. |
831 |
|
|
|
Sanat ja nuotit lauluihin "Taivaan kotiin" sekä "Kun Jeesus on omana mulla" löytyvät teoksesta Hengellinen laulukirja. Taivaan kotiin -laulusta on kaksi tekstiltään hieman erilaista versiota. Juuri kysyjän ilmoittamassa muodossa laulu löytyy yksisäkeistöisenä teoksesta Herramme tulee : nuottipainos (Ristin voitto, 1951).
Hengellisessä laulukirjassa sama Valter Nymanin sävelmä alkaa sanoilla Taivaan kotiin täällä kuljen. 1. säkeistön viimeinen rivi on erilainen ja yhteensä säkeistöjä on tässä versiossa neljä.
Hengellisen laulukirjan eri painoksia on saatavissa Vaara-kirjastoista: https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=hengellinen+laulukirja&type=Title&dfApplied=1&limit=20
Herramme tulee -teosta on saatavissa Outi-... |
| Löytyykö mistään Aarno Ranisen säveltämään lauluuun Adagio nuottia? |
742 |
|
|
|
Aarno Ranisen kaunis Adagio on alkujaan instrumenttisävellys. Ensimmäinen levytys on vuodelta 1972. Seija Simola levytti v. 1976 lauluversion, joka alkaa sanoilla Kesäyöhön lämpöiseen. Laulettua versiota ei kuitenkaan ole julkaistu nuottina.
Oboelle ja orkesterille sovitettua Adagion partituuria myy tilauksesta Music Finland -nuottipalvelu. Palvelun sivulla näkyvä promootiokäyttöön tarkoitettu pdf-versio saattaa ehkä olla avuksi.
https://musicfinland.fi/fi/palvelut/nuotisto |
| Kansanlaulu ? luultavasti Ahvenanmaalta: Vinden drar, skeppet far Onko Suomeksi materiaalia teksti alkanee : Tuulen tie |
1340 |
|
|
|
Laulun tekijäksi on mainittu Carl Borenius. Alkuperäinen teksti alkaa "Vinden drar, skeppet far"; Sauvo Puhtilan suomennos "Tuulen tie, laivaa vie".
Laulusta on saatavissa kuoronuotti korkeille äänille kahtena eri sovituksena teoksissa Nuori kuoro 1 (Fazer, 1974) sekä Nuori kuoro 4 (Fazer, 1979/1981). Laulukirjatyyppinen sovitus löytyy ainakin kokoelmista Suuri toivelaulukirja 3 sekä 113 kitaralaulua. Kaikkia näitä on saatavissa Vaski-kirjastoista.
Äänitys Tuulen tiestä on mm. Kamut-kuoro cd:llä Josta olen kotoisin.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.1525
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.564965
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.1741
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3545022#componentparts |
| Muutaman vuoden takainen kirja, joka kertoo Suomen ja Lapin sisällissodasta. Kuka on kirjailija ja kirjan nimi? |
257 |
|
|
|
Etsitty kirja lienee Mikko-Pekka Heikkisen Terveiset Kutturasta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1799687 |
| Kuule semmonen juolahti mieleen et,,,ku joskus 2000 luvulla lainasin semmosen levyn kempeleen zeppeliinin kirjastosta kun en muista nimeä ihan tarkkaan mutta… |
507 |
|
|
|
Unohtuneet-niminen kappale löytyy Veli-Matti Järvenpään levyltä Pitkä hehku (1995). Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut J. Karjalainen.
"Sua muistin jääkukkasin" puolestaan löytyy Mika Sundqvistin levyltä Kuuhulluus (2003). Sävellys on ulkomainen, mutta suomenkielisen tekstin teki J. Karjalainen.
Pitkä hehku: https://outi.finna.fi/Record/outi.302025#componentparts
Kuuhulluus: https://outi.finna.fi/Record/outi.1239392?checkRoute=1
|
Kysy kirjastonhoitajalta