| Autonomian aikana suomalaiset olivat suomen kansalaisia mutta olivatko he myös venäjän alamaisia? |
914 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan alamainen näin:
- 1.subst. (monarkkisen) hallitsijan, hallitusvallan alainen. Kuninkaan alamaiset.
- 2. adj., vars. vanh. nöyrä, kuuliainen, tottelevainen. Olla esivallalle alamainen. Alamaisin palvelijanne.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/alamainen
Sanaa käytetään kuitenkin monissa tapauksissa myös esim. puhuttaessa autonomian ajan suomalaisista.
|
| Lapuan patruunatehtaan entiset johtajat |
1644 |
|
|
|
Toimitusjohtaja Diplomi-insinööri A Hakola 1.1.1955- ainakin vuoteen 1963 saakka
Teknilliset johtajat:
V Palomäki 1924-1925
U Tikkanen 1925-1927
K Veltheim 1927-1929
V Asplund 1929-1932
O Leppänen 1932-1945
A Hakola 1945-1954
Lähde
Terä, Martti V. Lapuan patruunatehdas 1923-1963, Helsinki 1963 |
| Haluaisin löytää arkkitehtonisesti kiinnostavia kirjastoja Suomesta, mielellään joitain vähemmän tunnettuja. Onko muitakin kuin Helsingin Oodi,… |
339 |
|
|
|
Vinkkejä arkkitehtoniseen kirjastomatkailuun kotimaassa voi koettaa etsiskellä esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Alvar Aalto, Alvar Aalto libraries
Hanna Aaltonen, Kirjavarastosta olohuoneeksi : yleisten kirjastojen tilojen historiaa. - Teoksessa Suomen yleisten kirjastojen historia
Hanna Aaltonen, Suomalaista kirjastoarkkitehtuuria
Olli Pekka Jokela & Markku Erholtz, Terveystieteiden keskuskirjasto : Meilahti, Helsinki. - Arkkitehti 1998 : 6, s. 56-57
Lahdelma & Mahlamäki Architects : Works
Ilmari Lahdelma & Jussi Tiainen, Kanaalinvarren kirjatemppeli : Rauman pääkirjasto. - Arkkitehti 2004 : 6, s. 36-43
Mikko Lahtinen, Kirjastojen maa
Libraries in Finland & Sweden = Hakuya no kuni no toshokan
Juhani Maunula... |
| Onko jostain saatavissa tilastoa Suomessa tehdyistä elokuvista ja televisiosarjoista (80-luku). Olen etsinyt tietoa netistä, mutta en ole löytänyt kattavia… |
292 |
|
|
|
Suomen elokuva-arkiston julkaisema Suomen kansallisfilmografia on ilmestynyt kymmenosaisena kirjasarjana. Sarjaan on tallennettu suomalaiset, kokoillan elokuvat vuodesta 1907 alkaen. Osassa 9 on tiedot vuosina 1981-1985 ilmestyneistä elokuvista ja osassa 10 vuodet 1986-1990.
Elonet https://elonet.finna.fi/Content/filmography kirjasto(at)kavi.fi
Yleisradion televisiosarjoista voi tiedustella Yleisradiosta https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Elävä arkisto 1980-luvulla https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/1980-luvun-ilmioita
Oulun elokuvakeskukseen kannattaa myös olla yhteydessä https://www.oulunelokuvakeskus.fi/oek/kirjasto .
|
| Arvoisa kirjastonhoitaja. Olen mukana näytelmässä Punainen Viiva, joka perustuu Ilmari Kiannon saman nimiseen kirjaan. |
213 |
|
|
|
Kiinnostavia ovat Täällä Pohjantähden alla, ykkösosa erityisesti, Panu Rajalan Senaatin ratsumies ja sen jatko-osat sopisivat, Paavo Rintalan Viapori 1906 ajoittuu suoraan kuohuvaan vuoteen. Naisnäkökulmaa tarjoaa Eila Pennanen Koreuden tähden -romaanissaan, joka ajoittuu vuosiin 1904-1906. Tapani Tolosen Sokeisto käsittelee vuotta 1905 ja luokkienvälistä rakkaustarinaa. Arvid Järnefeltin Isänmaa (sijoittuu 1800-luvun loppuun) ja Minna Canthin oikeastaan koko tuotanto käsittelevät yhteiskunnallisia asioita. |
| Mikä on Suomen pääkaupunki? |
2542 |
|
|
|
Suomen pääkaupunki Helsinki. Näin on ollut vuodesta 1917 eli Suomen itsenäistymisestä alkaen. Aiemmin, Suomen ollessa Venäjän vallan alla, Helsinki oli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki (vv. 1812-1917). Tätä ennen pääkaupunkina oli Turku.
Helsingin kaupungin historiaa: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/…
Suomen historiaa Infofinland.fi -sivustolla: https://www.infofinland.fi/fi/tietoa-suomesta/perustietoa-suomesta/suom…
|
| Voiko kuningatar ottaa annetun tittelin pois, jos haluaa? esim. herttua/herttuatar? miksi "god save the queen" ja esim. "heil dir im siegerkrantz" kappaleissa… |
615 |
|
|
|
Vastaus koskee Iso-Britannian aatelisarvoja ja muita arvonimiä.
Monarkki ei voi itsenäisesti perua henkilöiden voimassa olevia aatelisarvoja ja arvonimiä.
Alempien aatelisarvojen, kuten ritarinarvon, ja arvonimien peruminen edellyttää Britannian hallituksen alaisen komitean (Honours Forfeiture Committee) suositusta, jonka monarkki hyväksyy. Ritarinarvon tai arvonimien peruminen ei ole epätavallista, esim. 2010-luvulla ritarinarvo peruttiin usealta eri henkilöltä.
Perinnöllisten päärinarvojen sekä ei-perinnöllisten päärinarvojen perumiseen päätevät eri säännöt.
Päärinarvoja ovat herttua, markiisi, jaarli, varakreivi ja paroni. Nykyään perinnöllisiä päärinarvoja myönnetään vain... |
| Löytyykö Neuvostoliiton olemassaolon aikaisesta Suomeen virrannesta poliittisesta rahasta kirjaa/atikkelia, joka antaisi kokonaiskuvan sekä rahamääristä että … |
233 |
|
|
|
Poliittisten puolueiden rahoituksesta löytyy muutama artikkeli ja kirja. Suomen Kuvalehdessä on julkaistu Vaaliraha-sarja, https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaaliraha-sarja-unelma-punaisesta-suomesta-ruplat-ja-dollarit-vasemmalle/. Kirjoittaja on Arto Luukkanen. Myös hänen muuta tuotantoaan voisi silmäillä, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=arto+luukkanen&type=AllFields&limit=20
Mikko Majander, Demokratiaa dollareilla. SDP ja puoluerahoitus pulataloudessa 1945-1954, Otava 2007, kuvaa SDP:n rahoitusta noina vuosina.
Näyttäisi siltä, että Markku Kuisman tuotannosta löytyisi kiinnostavaa luettavaa taloudesta ja valtioiden suhteista kiinnostuneelle. Tästä artikkelista voi tutkia, minkälaisia... |
| Mistä paikoista voisi hakea rahallista tukea Suomen ja Ruotsin väliseen kulttuurivaihtoon? |
273 |
|
|
|
Et kertonut tarkemmin minkälaisesta kulttuurivaihdosta on kyse, mutta esimerkiksi alla olevat tahot myöntävät apurahoja hankkeille jotka edistävät Suomen ja Ruotsin välistä kulttuuriyhteistyötä jne. Myös apurahojen hakuperusteisiin kannattaa tutustua tarkemmin alla olevista linkeistä:
https://www.kulturfonden.net/fi/apurahat-13524983
https://www.pohjola-norden.fi/suomeksi/pohjoismainenyhteistyo/pohjoismaiset_apurahat/
|
| Kausikortteja on Helmet alueella lainattavissa kolmeen paikkaan. Onko näin? |
755 |
|
|
|
Kausikortteja on Helmet alueella kolmeen kohteeseen.
Tapiolan sinfoniettan konsertteihin, Torpan poikien ja Westend indianssien matseihin. (Löytyvät haulla "Kausikortti esine") https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skausikortti%20esine%20PQ%3D%3D__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Vastaanotto on ollut innostunutta eli kortit ovat yleensä aina lainassa ja asiakkaat kyselevät niitä kovasti.
Useampi orkesteri, teatteri ja joukkue voisi tietysti innostua vielä tarjoamaan omia kausikorttejaan.
Espoossa tosin on vaihtoehto kausikorttien lainaamiselle. Se on kaikukortti.
"Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi festivaaleille, teatteriin tai konsertteihin. Kaikukortti on henkilökohtainen eikä se... |
| Arvon kirjastolaiset. Kiertelen Suomea, ja varsinkin lopetettuja kuntia. Onko olemassa hakuteosta tai muuta hyvää lähdettä Suomen kunnista 1950-60-luvuilla?… |
189 |
|
|
|
Tässä muutama ehdotus:
- Suomen kunnat 1917-2009 / toim. Mika Mäkelä, Pirkko Retti ; [kartat: Kauko Kyöstiö ... et al.] (2008)
- Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani : kirjoituksia Karjalan menetyksestä ja muistamisesta, evakoiden asuttamisesta ja selviytymisestä / toim. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola ; [artikkelien kirjoittajat]: Tuula Eskeland [ja 10 muuta] (2018)
- Suomenmaa-sarja 1-7 (1967-1978): kunnittainen hakuteos
- Suomi-käsikirja / [toim. Jussi Keinänen] (1968)
- Suomen paikkakuntahakemisto / P. Pauninkoski (1949)
Kaksi uusinta löytyvät useista Helmet-kirjastoista ja vanhemmat Helmet-kirjavarastosta Pasilan kirjastosta.... |
| Löytyykö Mistään nuottia Esa Pethmanin The Flame -kappaleelle? |
339 |
|
|
|
Nuottia Esa Pethmanin säveltämän The Flameen ei näytä olevan saatavissa.
Music Finland -nuotistosta kerrottiin, että Edition Coda -kustantamo julkaisi The Flamen vuonna 1964 yhdessä toisen Pethmanin sävellyksen kanssa. Jälkimmäisen eli Finnish Schnapps -kappalen tiedot löytyvät Kansalliskirjaston Viola-tietokannasta, mutta yhtään fyysistä nuottipainosta ei näytä olevan sen tai muidenkaan kirjastojen kokoelmissa.
Edition Coda myytiin 90-luvun alussa Fazer Musiikki Oy:lle, joka pian sen jälkeen fuusioitiin amerikkalaiseen Warner/Chappell Musiciin. Warner/Chappell on sittemmin luopunut nuottien julkaisutoiminnasta, joten uutta painosta nuotista ei siltä ole saatavissa - ellei sitten jokin toinen taho hanki siltä julkaisulupaa.
https://core... |
| Löytyykö mistään ilmnmeisesti Otto Andersinin 1910-1920 luvuolla julkaistuja Kärkkäinen-nimisen kauhavalaisen tekemiä lauluvihkoja? |
206 |
|
|
|
Valitettavasti näillä tiedoilla ei kirjastojen kokoelmista löytynyt julkaisua.
Kansalliskirjaston tietokannat listaavat vuosilta 1920-luvulta kymmenkunta porilaisen Otto Andersinin kustantamaa laulukokoelmaa. Osassa kokoelmista on otsikoissa on mainittu nimiä: Suomen Jukka, Kosti Lahti ja Eino Kettunen. Kärkkäinen-nimeä ei kuitenkaan joukosta löydy.
|
| Mistä voisi saada Campanella-kuoron CD:n Campanella vuodelta 1983? |
244 |
|
|
|
Tamperelaisen Campanella-kuoron levytyksiä on tiedusteltu palstalla aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/tassapa-haastava-kysymys-kuinka-monta
Kysymyksessä mainittu kuoron ensilevytys vuodelta 1983 julkaistiin LP-levynä (vinyyli) ja C-kasettina, jotka olivat tuon ajan ääniteformaatit. Cd-levynä sitä ei ilmeisestikään ole julkaistu.
LP-levyversio on lainattavissa ainakin Valkeakosken kirjastosta. Kaukolainaksi sitä voi tiedustella oman kirjaston kautta. |
| Mitä Hectorin Asfalttiprinssi-kappaleessa tarkoitetaan asfalttiprinssillä? |
2086 |
|
|
|
Asfalttiprinssi on fiktiivinen hahmo, Hectorin laulun lyyrinen minä tai puhuja. Hän on tarkkailija, joka on huolestunut kaupunkiympäristössään tapahtuvista muutoksista. Laulun on tulkittu kritisoivan 1970-luvun kaupunkisuunnittelua ja ns. kovan rahan rakentamisbuumia, jonka tieltä purettiin vanhaa rakennuskantaa.
Asfalttiprinssin voisi ajatella tekijänsä alter egoksi, koska nuoruuden urbaani ja muuttuva Töölö on vahvasti läsnä laulussa. Hectorin elämäkertakin, Asfalttihippi, on mukaelma laulun nimestä.
Hectorin laulutekstejä on tutkittu mm. tässä opinnäytteessä.
https://www.laju.fi/vapaa-aika/hector-asfalttiprinssi/
https://finnhitsaaja.blogspot.com/2016/12/ |
| Kuuntelin joskus parikymmentä vuotta sitten M.A. Nummisen biisiä, muistaakseni nimeltään "Mies ja parranajokone". Nyt en löydä laulua enää mistään. Voiko minua… |
454 |
|
|
|
Laulu on nimeltään Naispartakone. Se alkaa: "Mies nousi ylös aamulla / ajoi parran partakoneella...". Sitten partakone alkaa puhua miehelle: "... suutele mua suulle / kun olen käynnissä / muutun silloin prinsessaksi..."
Naispartakone julkaistiin M.A. Nummisen albumilla Koomikon kahdet kasvot (1984). Cd-versio ilmestyi v. 2011 ja sitä on saatavissa kirjastosta. |
| Omistan cd-levyn jonka esittäjäksi on merkitty Nino Portelli. CD:n nimi on The Best Of. Se on ilmeisesti suomalaisten muusikkojen esittämä. Levyn on tuottanut… |
650 |
|
|
|
Nino Portelli -nimellä julkaistut levyt on äänitetty vuosina 1990-1992. Tuotanto sisältää muutaman vinyylisinglen sekä 1992 julkaistun cd-kokoelman The Sound of Nino Portelli. Musiikki on edeltävien vuosikymmenten kansainvälisiä viihdemusikkin hittejä.
Portelli on epäilemättä salanimi, mutta oikeaa henkilöyttä ei löydy Fenno-äänitetietokannan eikä Viihdemusiikin ystävien sivuston salanimiluetteloista. Singlen etiketissä on toinenkin salanimi, tuottaja Nico Fantastico. Joka tapauksessa kyseessä on suomalainen julkaisu, koska äänitetiedot löytyvät kansallisdiskografia Violasta. Yleisten kirjastojen kokoelmissa Portellin musiikkia ei kuitenkaan ole.
Portellia julkaissut suomalainen Bluebird myytiin v. 2000 kansainväliselle Sony BMG -... |
| Suomen käsivarsi on pohdituttanut. Mikä on sen muodostumisen historiikki / syy? |
1323 |
|
|
|
Historiantutkija, emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston entinen rehtori Päiviö Tommila kirjoittaa Maankäyttö-aikakauslehden artikkelissa "Kuinka Suomi-neidon muotoinen kartta-Suomi syntyi" käsivarren synnystä näin:
"Suomella ei ollut Ruotsin aikana länsirajaa, mutta Haminan rauhassa sellaiseksi määriteltiin Tornion- ja Muonionjokia pitkin kulkeva linja. Nyt Suomi sai myös pohjoisrajan, sillä kun Suomeksi kutsuttu alue oli Ruotsin aikana ulottunut vain Kemijoen tienoille, rajaksi tuli nyt 1751 käyty Ruotsin ja Norjan raja. Se on tänä päivänäkin Norjan ja Suomen raja. Näissä rajajärjestelyissä syntyi Suomi-neidon läntinen käsivarsi."
Artikkeli on luettavissa myös verkossa:
http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk109/... |
| Onko Rudolf Koivun tai Martta Wendelinin (tai muidenkin suomalaisten kuvittajien) joulu-aiheisista kuvituksista tehty kuvallisia luetteloita… |
245 |
|
|
|
Parkkinen, N. (2003). Näkökulmia joulukorttiin: Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin joulukortteja 1934-1942. Jyväskylä.
Ahdeoja, P., Tast, H., Karjalainen, T., Konow, J. v., Malminen, A., Kuusjärvi, R. & Nallinmaa-Luoto, T. (2013). Martta Wendelin: Kuvittajan siveltimestä. [Tuusula]: Martta Wendelin Seura.
Wendelin, M. & Hytönen, H. (1993). Luettelo Martta Wendelinin piirtämistä postikorteista ([Uud. laitos].). Espoo: Hobby Books.
Muuta suomalaisiin joulukortteihin liittyvää aineistoa, myös kuvia voi katsoa Finnasta https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=joulukortit+suomi&type=Subj… |
| Moikka! Mistä saisin luettavaksi Erkki Hautamäen Suomi Myrskyn Silmässä -kirjan? |
444 |
|
|
|
Erkki Hautamäen kirjoittaman teoksen ensimmäistä osaa Suomi myrskyn silmässä : Marsalkka C.G.E. Mannerheimin kansion S-32 salaiset asiakirjat vuosilta 1932-1949. Osa 1 : 1932-1940 (kustantaja Erkki Hautamäki, 2005) on useiden Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voitte tehdä teoksesta kaukopalvelupyynnön omaan kirjastoonne. Toisen osan pitäisi ilmestyä syksyllä 2019. Kun teos on ilmestynyt, voitte tilata sen kaukolainana, mikäli sitä ei hankita oman alueenne kirjastoihin.
https://www.finna.fi/ |
Kysy kirjastonhoitajalta