| Minkä arvoinen on 10 mk kolikko jossa Kekkosen kuva toisella puolella ja ilmeisesti hänen kirjoittama nimikirjoitus ja luku 1575. Toisella puolella on maisema… |
5706 |
|
|
|
Kyseessä on kuvauksen perusteella Urho Kekkosen juhlaraha vuodelta 1975. Suomen rahapajan sivulta löytyy tieto, että hopeisen kolikon on suunnitellut Heikki Häiväoja ja sitä on lyöty 1 000 000 kappaletta. https://www.rahapaja.fi/palvelut-kerailijoille/suomalaiset-juhlarahat-listaus/
Kolikon arvoon vaikuttavat monet seikat, etenkin sen kunto. Netin myyntipalstoja selaamalla voi saada suuntaa rahan arvosta. Tällä hetkellä löytämissäni myynti-ilmoituksissa siitä pyydetään noin 5-15 euroa.
|
| Aarre Merikannon sävellys laululle ja pianolle Kuutamolla op.16 nuotti (löytyy kaksi versiota) etsinnässä, löytyykö mistään? Ei ainakaan A.Merikannon… |
256 |
|
|
|
Aarre Merikannon yksinlaulu Kuutamolla (teksti V.A.Koskenniemi) löytyy nuottikokoelmasta Kotimaisia yksinlauluja 2 (Fazer, 1976).
Nuotin saatavuus Outi-kirjastoista
|
| Montako helle- ja pakkaspäivää Suomessa ja Isossa-Britanniassa on yleensä vuodessa? |
1446 |
|
|
|
Helle- ja pakkaspäivien määrä vaihtelee kovasti vuosittain. Suomen pituus vaikuttaa siihen, ettei keskimääräisiä lukemia oikein saa annettua. Ilmatieteen laitos on tehnyt Tilastoja hellepäivistä 1991- 2020 https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot Niiden perusteella Etelä-suomessa on 14-16 hellepäivää ja Pohjois-Suomessa 0-8 hellepäivää.
Pakkaspäivien keskimääräistä lukua on vieläkin vaikeampi arvioida. Ilmatieteen laitos ilmoittaakin tilastoissaan vain termisen talven alku ja päättymispäivät tai yhtäjaksoisten pakkaskausien lukumäärät. Talvitilastot ja Pakkastilastot.
Suomen ja Iso-Britannian tilastot eivät ole aivan samalla tavalla laskettuja, joten niiden vertailu voi olla vaikeaa. Päivälämpötilat keskimäärin 2014-... |
| Mikä countrykappale soi Pulkkinen- viihdesarjan Rivitanssi-sketsin taustalla? |
791 |
|
|
|
Kysytty kappale on Winchester-yhtyeen esittämä Everybody's doin' it (Line dance). Sen sävelsi ja sanoitti Henry "Hank" Riihimäki ja se julkaistiin cd-singlellä vuonna 2001. Kappale löytyy Youtubesta.
Kappaleen tiedot Yleisradion Fono-tietokannassa
Winchester-yhtyeen kotisivu (ei päivitetty) |
| Kuinka kirjat on nykyisin luokiteltu? Olen kiinnostunut seuraavista aiheista, joista itse olen kirjoittanut kirjoja: - Systeemiajattelu - Tekoäly -… |
211 |
|
|
|
Käytämme luokituksessa yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää. Luokitusta voi tutkia ja luokkia hakea täältä: https://finto.fi/ykl/fi/
Tässä kysytyt alat voivat kirjojen tarkemmasta sisällöstä riippuen päätyä useampaan eri luokkaan. YKL-luokituksessa näitä asioita yleensä käsittelevät kirjat luokitetaan seuraavasti:
Systeemiajattelu: 16.7, Kybernetiikka: 07.01, Tietoteoria: 16.1, Tekoäly: 61.
Jos kirjassa kuitenkin käsitellään jonkin erikoisalan systeemiajattelua, sille annetaan käsiteltävän alan mukainen luokka. Samoin kybernetiikan ja tekoälyn sovellukset eri aloille luokitetaan ko. alojen mukaisiin luokkiin. Myös erikoisalojen tietoteoria luokitetaan alan mukaan.
Pääluokan lisäksi käytetään usein lisäluokkia kuten aikaisemmissa... |
| Mikä kappale soi Pamela Tolan elokuvassa Teräsleidit (v.2020) Ihan viimeisenä juuri kun elokuva loppuu ja kuka siinä on laulaja. |
483 |
|
|
|
Pamela Tolan ohjaaman Teräsleidit-elokuvan (2020) lopussa soi Maija Vilkkumaan esittämä kappale "Hei sisko". |
| Kuuntelin ehkä viisi vuotta sitten Yle Areenan audiopuolelta aaveita etsivän ryhmän käynnistä jossakin vanhassa suomalaiskartanossa. Mikä ohjelma? |
204 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Perttu Häkkisen ja Panu Hietanevan toimittama Poltergeist -ohjelma 3.3.2015 Yle Areenassa noin kohdasta 36.00 alkaen. Poltergeist-ilmiön lisäksi Ghost Investigations Finlandin Anni ja Anna kertovat ohjelmassa nykyajan kummitusjahdista Voipaalan kartanossa.
https://areena.yle.fi/audio/1-2654861 |
| Kumpi kuormittaa enemmän yksittäistä veronmaksajaa, kuningashuone britanniassa vai presidentti-instituutio suomessa? |
1015 |
|
|
|
Britannian kruunupäät näyttäisivät vievän kokonaissummassa voiton, mitä tulee veronmaksajien rahojen käytön määrään. Asia on monimutkaisempi, kun lasketaan kulut per asukas tai otetaan huomioon kuningattaren ja kuningasperheen omat sijoitukset ja muut tulonlähteet, joista osa kustannuksista ja ylläpidosta katetaan. Silloin näyttäisi siltä, että presidentti-instituutio vaikuttaisi yksittäiseen veronmaksajaan raskaammin.
Yle.fi:n vanhassa uutisessa (Gertsch 2012) sanotaan Suomen tasavallan presidentin kuluista näin: ”Yhteensä koko presidentti-instituutiolle on tämän vuoden [2012] budjetissa varattu 19,3 miljoonaa euroa. Viime vuodelle budjetoitiin 21,8 miljoonaa. Tuolloin presidentinlinnan peruskorjaustöihin... |
| Mistä löytyisi tietoa Helsingin teollistumisesta? Esimerkiksi kirjoja tai verkkosivuja, jotka käsittelevät Helsingin teollistumista ja sen edellytyksiä. |
220 |
|
|
|
Helmet-kirjastoista hakusanoilla Helsinki ja teollistuminen löytyivät seuraavat teokset, joista voisi saada tietoa:
Kadonneen kaupungin jäljillä : teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä = Tracing the lost city : industrial transformations in the historical heart of Helsinki / Anja Kervanto Nevanlinna
Teollisuuden vuosisata 1890-1990 : Teollisuusvakuutus ja sen edeltäjäyhtiöt 100 vuotta / Markku Kuisma
Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle / Heikki Waris
Lisäksi voisi olla hyödyllistä tutustua kirjasarjaan nimeltä Helsingin kaupungin historia. Teoksia voi varata Helmet.fi:n kautta.
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI
Alla olevista linkeistä puolestaan... |
| Päästäkseen opiskelemaan yliopistoon 1800-luvun lopun ja 1900-luvun ensivuosien Suomessa naisen tuli hakea ja saada vapautus sukupuolestaan. Mitä se… |
3983 |
|
|
|
Naisten koulutuksen alueella edelläkävijänä pidetään Sveitsiä: Zürichin yliopistossa naisilla oli mahdollisuus yliopisto-opintoihin vuodesta 1864 lähtien. Sveitsin lisäksi Ranskassa, Englannissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Italiassa naiset pääsivät yliopistoon 1860- ja 1870-luvuilla. Suomessa seurattiin Euroopan esimerkkiä ja vuonna 1871 lääketieteellinen tiedekunta myönsi naisille ”oikeuden käyttää hyväkseen tiedekunnan opetusta”. Rosina Heikel oli ensimmäinen nainen, joka tämän oikeuden turvin valmistui lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1873 ja viisi vuotta myöhemmin lisensiaatiksi. Seuraavan vuosikymmenen alussa toinen pioneerinainen, Emma Irene Åström, suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon pääaineenaan filosofia ja yleinen historia. (... |
| Kuinka monta kilometriä on lyhyin matka ns. linnuntietä Suomesta Kanadaan? |
1226 |
|
|
|
Niillä verkkosivuilla, joilla voi tarkastella eri maiden tai kaupunkien välisiä etäisyyksiä, Suomen ja Kanadan välimatkaksi ilmoitetaan tavallisimmin jonkin verran yli 6 200 kilometriä. Lyhin löytämäni linnuntietä mitattu suora linja maiden välillä oli kuitenkin pituudeltaan vain 5 388 kilometriä.
https://www.travelmath.com/flying-time/from/Canada/to/Finland
https://distancecalculator.globefeed.com/Distance_Between_Countries_Result.asp?fromplace=Finland&toplace=Canada
https://www.distancefromto.net/distance-from-canada-to-finland
http://distancebetween2.com/canada/finland
Tosiasiallinen lyhin etäisyys maiden välillä on kuitenkin löydettävissä, jos etsitään päätepisteet mahdollisimman pohjoisesta, toisin kuin ylläolevissa... |
| Löytyisikö jostain tietoa Suomen kuntien ja kaupungien perustamispäivistä? |
380 |
|
|
|
Netistä en onnistunut löytämään koottua luetteloa Suomen kuntien perustamispäivistä, joten lähetin kysymyksesi Kuntaliittoon ja sieltä vastattiin, ettei heilläkään ole listaa tarkoista perustamispäivistä. Suomen kuntien perustamisvuosista löytyy kyllä luettelo Wikipediasta, ja yksittäisen kunnan tietoja voi tarkastella esimerkiksi kyseisen kunnan omilta nettisivuilta.
Helmet-kirjastoissa on lainattavissa Suomen kuntia käsitteleviä teoksia, mm. Suomen kunnat 1917-2009 (2008, toim. Mika Mäkelä, Pirkko Retti), jossa esitellään Suomen kuntarakennetta ja kuntaliitoksia sekä Suomen kuntavaakunat (2013), jossa kerrotaan myös kuntien synnystä ja liitoshistoriasta.
Lähteet:
Helmet.fi. https://www.helmet.fi/fi-FI... |
| Löytyykö mistään nuottikirjasta maustetyttöjen biisien nuotteja? |
360 |
|
|
|
Maustetyttöjen musiikkia ei vielä tähän mennessä ole julkaistu nuottina. Epävirallisia sointukarttoja heidän kappaleistaan on tehty.
Linkki sointukarttoihin |
| Mitkä ovat Suomen korkeimmat saaret järjestyksessä? Tiedän että Paalasmaa on korkein mutta miten tämän jälkeen? Esim. 10 suurinta ainakin ( tai 50) |
384 |
|
|
|
Kysyin asiaa Maanmittauslaitokselta eikä tätä tietoa ikävä kyllä ole. Alla saamani vastaus:
"Maanmittauslaitoksessa ei ole tehty paikkatietoanalyysia Suomen korkeimmista saarista. Toistaiseksi Maanmittauslaitoksen tuotantojärjestelmät eivät tue tämän kaltaista toimenpidettä.
Kysymys on kieltämättä kiinnostava, koska Maanmittauslaitos tuottaa koko maasta avointa aineistoa mm. korkeusmallia ja maastotietokantaa. Näiden aineistoja avulla listaus olisi mahdollista selvittää. Toimenpide kuitenkin edellyttää tietojen jatkokäsittelyä ja määrittelyä paikkatieto-ohjelmistoilla (esim. Qgis).
Maanmittauslaitoksella on tarjolla hyvin yksinkertainen, mutta toimiva työkalu paikkatietoikkunassa – Maastoprofiilityökalu (https://www.... |
| Mikä kansanlaulu kyseessä, löytyykö sanat? Laulun nimi on ilmeisesti "Onneni" ja sen on levyttänyt Canto Choir albumilleen Finnish folk songs. Laulun sanoista… |
339 |
|
|
|
Laulun nimi on Onneni, mutta se tunnetaan ehkä paremmin alkusanoillaan: Mitä minä teen tälle onnelleni. Canto-kuoro levytti kappaleen vuonna 1971.
Laulun sanat löytyvät nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Käkisalmelta : Erkki Melartinin kokoelmista (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1983). Nuottia on ainakin Rovaniemen kirjastossa, josta sen voi saada kaukolainaksi oman kunnan kirjastossa asioimalla.
Levyn tiedot Ylen Fono tietokannassa.
Nuotin tiedot Lapin kirjastojen tietokannassa. |
| Kuinka vanhat kiesit? |
870 |
|
|
|
Hannu Sinisalon ja Olavi Antilan toimittamassa kansanperinteen kuvateoksessa Suomalainen perinnekuvasto (1980) on useita kuvia erilaisista hevoskyydeistä, mutta tällaista kuvan mukaista nelipyöräistä hevoskulkuneuvoa sieltä ei löydy.
Vielä 1800-luvulla hevosajoneuvoliikennettä rajoitti etenkin kesäaikana maanteiden huono kunto. Vaikka kaupunkeja yhdistävät tiet olivatkin ajokelpoisia, paikalliset tiet olivat enimmäkseen jalkamiesten ja ratsujen käyttämiä polkuteitä. Pyörällisten hevosajoneuvojen määrä olikin vielä 1800-luvun alkupuoliskolla varsin vähäinen ja hyötyliikenne keskitettiin talvikeleille tai vesireiteille. Kauppamatkat kaupunkeihin voitiin tehdä kärryillä, sillä asutus- ja kauppakeskuksiin johtavat tiet yritettiin pitää... |
| Mikä kaupunki suomessa on palanut useimman kerran ja mikä vähiten kertoja ? |
726 |
|
|
|
Risto Suikkarin lisensiaatintyössä 2007 ,PALOTURVALLISUUS JA KAUPUNKIPALOT SUOMEN PUUKAUPUNGEISSA – HISTORIASTA NYKYPÄIVÄÄN,
on sivulta 78 lähtien hyvin kattava luettelo Suomen kaupunkipaloista 1300-luvulta alkaen. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514286995.pdf
Sivulla 41 hän kertoo palojen leviämisestä ja ainakin esimerkkeinä olevat Turku ja Viipuri ovat palaneet useita kertoja. Listassakin Turku näyttäisi palaneen useimmin. |
| Kuka/ketkä ovat mahtaneet tehdä laulun jonka sanat menevät näin: Matkalainen korpimaan vaeltaapi yksinään En tiedä itsekään minne nyt käyn, raskaat taakat… |
529 |
|
|
|
Matkalainen korpimaan -laulun on säveltänyt Erkki Rajamäki ja sanoittanut Tapani Selin.
Tiedot teoksesta Nuoren seurakunnan veisukirja (3. laitos, ISBN: 951-9051-42-2; tekstipainos). |
| Mistä löytyy laulu: Mitra Kaislaranta Kukka kaipaa valoa |
588 |
|
|
|
Mitran (Kaislaranta) esittämän laulun Kukka kaipaa valoa sävelsivät Jukka Immonen ja Antti Riihimäki ja sen sanoitti Iisa. Laulu on julkaistu vuonna 2015 sekä cd-singlenä että cd-albumilla Mitra sekä cd-kokoelmalla Iskelmägaala 2016 (kaikki Warner-julkaisuja). Se löytyy myös suoratoistopalveluista Spotify ja Apple Music.
Nuottina laulu on julkaistu kokoelmassa Hits 2015 (F-kustannus).
Nuotin saatavuustiedot Helmet-kirjastoista
Cd-hakutulos Helmet-kirjastoissa
Kansalliskirjaston Finna-hakutulos
|
| Löytyisikö jostain Eira Pättikankaan koko tuotanto aikajärjestyksessä? |
2673 |
|
|
|
Kansalliskirjaston Finna-haulla Pättikankaalta löytyy 22 kirjanimekettä. Tässä linkissä ne on järjestetty ilmestymisvuoden mukaan. Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta sisältää tiedot kaikista Suomessa julkaistuista teoksista, mutta ei välttämättä omakustanteista ellei tekijä ole toimittanut niitä kirjastolle.
Kirjasampo-sivustolla on mainittu 19 Pättikankaan teosta. Siellä on myös kirjailijan elämäkertatietoja sekä tarkemmat kuvailut teoksista. |
Kysy kirjastonhoitajalta