| Löytyykö kirjastoista seuraavaa teosta: Henric Florinus 1702 Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut |
166 |
|
|
|
Ratamo-kirjastojen kokoelmista löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 1987 julkaisema näköispainos teoksesta Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut.
Alkuperäisessä laitoksessa teoksen nimi on Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset/ sananlascut/ mahdollisuden jälken monialda cootut/ ja nyt wastudest ahkerudella enätyt.
Näköispainos on julkaistu nimellä Sananlaskut.
https://finna.fi/Record/ratamo.40068
Niin ikään SKS:n julkaisema näköispainos Wanhain suomalaisten tawaliset ja suloiset sananlaskut (1907) on lainattavissa ainoastaan SKS:n kirjastossa.
Teos on luettavissa myös netissä:
https://commons.wikimedia.org/w/index.php?title=File:Florinus_-_Wanhain_Suomalaisten_Tawaliset_ja_Suloiset_Sananlaskut.pdf... |
| Löytyisikö nuottia Tarja Lunnaksen esittämään iskelmään Haaveet kantaa? |
110 |
|
|
|
Kansallisikirjaston Finna-tietokannassa tästä Jarno Pasman säveltämästä ja Kale Puontin sanoittamasta laulusta on vain äänitetiedot, eli nuottina Haaveet kantaa -kappaletta ei ole julkaistu.
Laulun sointuja voi kuitenkin tutkia ChordU-sovelluksessa.
Kappaleen tiedot Kansalliskirjaston Finnassa. |
| Onko Suomen kansanperinteessä/muinaisuskossa ollut joillain tietyillä kukilla joitain merkityksiä? Olisiko näistä olemassa jotain kirjoja tai lähteitä? |
511 |
|
|
|
Tein haun Finna.fi:ssä erilaisilla hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä kuten etnobotaniikka, kansanperinne, kasvit, kukat, muinaisusko, muinaisuskonnot, suomalaiset, Suomi. Aivan suoraan antamastasi aiheesta ei tunnu löytyvän sopivaa teosta. Suurin osa teoksista joko käsittelee kasvien merkitystä lähinnä lääkinnällisessä tarkoituksessa tai ovat erilaisia kasvioppaita.
Lähimmäksi pääsin haulla etnobotaniikka ja suomi, jonka hakutuloksia voit tutkia tästä linkistä Finna.fi/hakutulokset.
Netistä suunnilleen samoilla hakusanoilla löytyi joitakin artikkeleita Yle.fi:stä:
Keränen A., Heikura P. Yle.fi. Kevään ensimmäisiksi kukiksi mielletään sini- ja valkovuokot. Julkaistu 20.05.2015 - 15:00. päivitetty 21.05.2015 -... |
| Mistä saisi tietoa siirtolaisista? |
193 |
|
|
|
Ensi alkuun voisi kokeilla Siirtolaisinstituutin tietokantoja. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/aineistot/sukututkimus/
Goara vestisyna -sivusto kertoo siirtolaisuudesta Venäjältä ja Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin. https://goaravetisyan.ru/fi/emigraciya-iz-rossiiskoi-imperii-v-ssha-volny-russkoi-emigracii-ot-ivana/
FamilySearch -sivustosta voisi myös olla apua. https://www.familysearch.org/en/wiki/United_States_Emigration_and_Immigration Sieltä löytyy linkkejä erilaisiin arkistoihin Yhdysvalloissa. |
| Eikö Suomessa todellakaan kirjoitettu 1600-1700-luvuilla mitään varsinaista valistusajan romaania? Vai menivätkö ne teokset sitten Ruotsin piikkiin?… |
201 |
|
|
|
Suomen kirjallisuuden ensimmäiset ruotsinkieliset alkuperäisromaanit ilmestyivät 1840-luvulla, ensimmäiset suomenkieliset kolme vuosikymmentä myöhemmin.
Romantiikka oli protestiliike klassismin sääntöjä vastaan. Romantiikka korostikin yksilöllisyyttä. Teos oli ennen muuta tekijänsä persoonallisuuden, varsinkin hänen tunne-elämänsä ilmaus. Kun aikaisemman käsityksen mukaan kirjallisuus oli peili, joka heijastiu toidellisuuden useimmiten toivotun kaltaisena, nyt kirjallisuus oli lamppu, joka säteili omaa valoaan ympäristöön. – Koska romantiikalla oli "ohjelmaton ohjelma", se kehittyi hyvin monimuotoiseksi. Joka maassa koettiin tunteita, mutta mitään yleismaailmallista makutuomaria ei enää ollut. Tyylisuunnan tärkeimmäksi kaavoittajiksi... |
| Kuulin että Ruotsin järvessä Vänern olisi kuulemma enemmän vettä kuin kaikissa Suomen järvissä yhteensä niin pitääkö se paikkaansa? |
2021 |
|
|
|
Vänern-järven tilavuus on 153 kuutiokilometriä (km³).
Suomen pelkästään yli hehtaarin kokoisten järvien kokonaistilavuus on arviolta noin 235 kuutiokilometriä (km³).
Lähde: Wikipedia |
| Voiko etnisestä suomentšetšeenistä tulla Suomen presidentti? |
254 |
|
|
|
Presidentin valinnasta määritetään Suomen perustuslaissa (linkki Finlex-palveluun) seuraavasti: "Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista..." eli jos henkilö on syntyessään Suomen kansalainen, hänestä voi tulla presidentti, eikä hänen etnisyydellään ole merkitystä. |
| Onko julkaistu arabian kielellä Suomen talvisotaa ja / tai jatkosotaa käsitteleviä kirjoja ? tai suomen historiaa arabiaksi? |
267 |
|
|
|
Arabiaksi on melko vähän kirjoja Suomesta, suomen historiasta tai talvi- ja jatkosodasta.
Helmet haku löysi yhden kirjan Suomen historiasta Iktashef Finlanda / [Liisa Suvikumpu ; tarjamat = translated by Youssef Naja]. Helmet.fi
Hieman enemmän tietoa löytyy yleensä Suomesta ja suomalisista. Helmet.fi
Myös WorldCat haku löytää muutaman teoksen. Tosin ainakin kaksi niistä on Kalevala. Worldcat.org
Arabiankielisellä haulla löytyy hieman tarkemmin (?) suomen historiaa arabiaksi, mutta suurin osa niistä on lehtiartikkeleita. Worldcar.org |
| Tiedotusvälineet ovat uutisoineet, että ruoan hinta ei ole kymmeniin vuosiin kohonnut niin paljon kuin nyt. Viimeksi elintarvikkeet kallistuivat yhtä paljon… |
294 |
|
|
|
Suurin yksittäinen syy on toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina krooniseksi muuttunut inflaatio, jonka taustalla olivat yhtäältä maailmantalouden muutokset, toisaalta kotimaiset tapahtumat. 1950-luvun lopulta maltillisena jatkuneen hintatason nousun katkaisivat vuonna 1964 maailmanmarkkinahintojen kallistuminen ja tuottavuuden nousun ylittäneet palkankorotukset.
"Sotiin ja jälleenrakennukseen liittyvän inflaation voidaan katsoa päättyneen vuonna 1949, -- . Korean suhdanne aiheutti kuitenkin voimakkaan hintapyrähdyksen vuosina 1950 ja 1951. Maailmanmarkkinahintojen alenemisen sekä toteutetun subventiojärjestelmän takia hintakehitys oli tämän jälkeen hyvin vakaa, ajoittain jopa aleneva. Vuoden 1956 kevään yleislakko tuntuvine... |
| Mistä löydän kotimaisten dokumenttisarjojen tekijät? Vrt Elonet |
177 |
|
|
|
Kotimaisiin tv-tuotantoihin tekijätietoineen pääsee parhaiten käsiksi KAVIn Radio- ja TV-arkiston ylläpitämän Ritva-tietokannan kautta, jonka metatietoja voi etsiä ja selata vapaasti verkossa. Ohjelmien katselu onnistuu RTVA:n asiakaspisteillä.
|
| Lemmenlaiva Suomessa |
569 |
|
|
|
Lemmenlaiva-sarjassa poikettiin Suomessa kahdeksannen tuotantokauden kaksiosaisessa jaksossa Skandinavian kierros (Scandinavia cruise). Mukana on kuvaa Esplanadin puistosta, joka sarjassa tosin on sijoitettu Osloon. Skandinavian kierros esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran MTV3:n ohjelmistossa 13. ja 14. marraskuuta 1996. Yhdysvalloissa jakson ensiesitys oli 2. helmikuuta 1985.
Jaksoa varten Lemmenlaiva tekijöineen poikkesi maahamme kesäkuussa 1984. Vierailusta raportoi Katso-lehti numerossaan 26/1984 (Lemmenlaiva piipahti).
Getty Images -kuvapalvelusta löytyy pieni valikoima valokuvia Lemmenlaivan Suomen-visiitistä.
Lähteet:
Katso 26/1984
Katso 46/1996
"Lemmenlaiva" Scandinavia Cruise: Girl of the Midnight Sun/There'll Be Some... |
| Mistä löytyy nuotit Happoradion 'ahmat tulevat' kappaleelle? |
233 |
|
|
|
Happoradion Ahmat tulevat -laulun nuotinnos on julkaistu kokoelmassa Hits 2011 (F-kustannus, 978-952-461-226-5).
Teoksen saatavuus Helmet-kirjastoista
|
| Milloin Suomessa alettiin syödä Lanttua, Punajuurta ja Porkkanoita? |
1423 |
|
|
|
Timo Kaukoranta on laatinut tutkimuksen 2018 Kasvien hyödyntäminen - paratiisista karkottamisesta globaaliin talouteen
Lantusta kerrotaan: "Joitakin koristekasveja ja heiniä lukuun ottamatta Suomessa ei ole omia viljelykasveja. Lähimmäksi pääsevät laidunheinät, lanttu, joka arvioidaan syntyneen Skandinaviassa nauriin tai peltokaalin (Brassica rapa) ja kaalin (B. oleraceae) risteydyttyä,...." eli lanttu on ollt meillä pisimpään.
Wikipedia tietää kertoa, että::"Pohjolassa lanttua on viljelty 1500-luvulta asti, sitä onkin sanottu Pohjolan appelsiiniksi. Wikipedia
Porkkanasta Kysymuseolta.fi tietää kertoa:"Kyllä, porkkanaa on viljelty Suomessa jo paljon ennen vuotta 1917. Porkkana on ikivanha lääkekasvi, mutta sitä on... |
| Mistä löytäisin seuraavat nuotit: Palaan sua hakemaan (Je reviens te chercher) (G. Becaud-L. Delanoe, suom. san. C. Johansson). Korttihai (Gambler) (D. Schlitz… |
193 |
|
|
|
Juuri kysyttyjä Tapio Heinosen esittämiä versioita ei ole julkaisu suomenkielisinä nuottiversioina.
Kris Kristoffersonin Help Me Make it Through the Night on suomennettu myös nimillä Auta minut yli yön, Auta yö tää kestämään, Mua auta yö nyt voittamaan ja Pyyhi kyyneleesi pois. Näistä Aappo I. Piipon suomennos Auta yö tää kestämään on julkaistu nuottikokoelmassa Pop, country & Folk (F-kustannus, 2014). Nuotti on saatavissa Keski-kirjastosta.
Je reviens te chercher löytyy alkukielisenä nuottikokoelmasta Gilbert Bécaud (Wise, 1997).
Saatavuus Keski-kirjastoista.
Don Schlitzin Gambler löytyy Helmet-kirjastoista kahdesta eri kokoelmasta: Kenny Rogers song book sekä The best 111 country hits of the super stars. Näitä voi tiedustella... |
| Missä suomalaisessa elokuvassa joku nuori tyttö matkustaa junassa jonkun kulkurin kanssa? Muistan, että elokuvassa oli myös joku Antti-setä ja tytölle… |
445 |
|
|
|
Näillä tuntomerkeillä kyseessä voisi olla Toivo Särkän vuonna 1958 ohjaama elokuva "Pieni luutatyttö".
Lisätietoja elokuvasta Elonet-palvelusta, jossa se on myös vapaasti katsottavissa.
|
| Pystynkö lainaamaan kirjastosta Suomen perustuslaki kirjasarjan? |
205 |
|
|
|
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu Suomen laki 1-3 -teos, jonka ensimmäinen osa sisältää perustuslain. Teoksesta julkaistaan uusi painos vuosittain. Vuoden 2021 painoksen saatavuus näkyy verkkokirjastossa: https://bit.ly/3vsLWph.
Suomen ajantasainen lainsäädäntö on nähtävissä myös sähköisesti Finlex-palvelussa: https://www.finlex.fi/fi/. |
| Mistä voisin saada nuotin pianolle Tauskin kappaleeseen Lintu pieni? |
196 |
|
|
|
Tauskin levyttämän Lintu pieni -kappaleen sävelsi Kari Kuijala ja sanoitti Pertti Mäenpää. Laulusta ei valitettavasti ole julkaistu nuottia.
Epävirallinen sointukartta kuitenkin on verkossa.
Levytystiedot Kansalliskirjaston tietokannassa. |
| Kuinka monta yli 100-vuotiasta oli Suomessa 31.12.2021 ikävuosittain ja sukupuolen mukaan? |
3223 |
|
|
|
Tilastokeskuksen FinStat-tietokannan mukaan Suomen väestöön kuului 31.12.2021 yhteensä 1 107 yli 100-vuotista ihmistä. Näistä miehiä oli 179 ja naisia 928. StatiFin-tietokannasta löytyy tilastoja Suomen väestön ikärakenteesta vuodesta 1972 lähtien. Jokaisen vuoden tilastot on otettu vuoden viimeisenä päivänä 31.12.
Lähteet
StatFin: Väestön ikärakenne. Tilastokeskus. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v… (viitattu 25.10.2023) |
| Onko suomalaisilla hälytysajoneuvoilla ollut aikanaan toisistaan poikkeavat hälytysäänet? Muistaisin lapsuudestani 90-luvulla, että äänestä pystyi päättelemään… |
3289 |
|
|
|
Suomessa hälytysäänen käytöstä ei ole määräyksiä, kuljettaja voi vaihdella äänenkäyttöä. Äänen tulee olla äänenkorkeudeltaan vaihtelevaa tai jaksottaista. Hälytysajossa voi olla käyttämättä ääniä, mikäli tilanne sen sallii. Ilman hälytysvaloja hälytysajoa ei pelastustoimessa tehdä. https://www.palokuntaan.fi/tieliikennelaki
Suomi turvassa 100 vuotta: Ajoneuvot suomalaisten turvana -teoksessa mainitaan, että esimerkiksi poliisiautoihin asennettiin ensimmäiset varsinaiset hälytyssireenit vasta 1940-luvulla. Hälytyslaitteet yleistyivät poliisin ajoneuvoissa vasta 1960-luvun loppupuolella.
Tarkkojakin tietoja eri vuosikymmenten hälytysajoneuvoista löytyy, mutta valitettavasti hälytysäänistä ei ole mainintaa. Alla... |
| Mistä voisin löytää Johannes Linnankosken kuunnelman Taistelu Heikkilän talosta? Etsin nimenomaan kirjoitettua versiota, en äänitettä. Tiedän sen löytyvän… |
238 |
|
|
|
Radioteatterin kantaviin voimiin kuulunut Antero Alpola käsikirjoitti Johannes Linnankosken novelliin perustuvan kuunnelman Taistelu Heikkilän talosta.
Kuunnelman teksti on julkaistu ainakin kokoomateoksessa Parhaat suomalaiset radiokuunnelmat 1948-1949. Teosta on saatavissa Outi-kirjastoita.
Outi-kirjastojen hakutulos
Kuunnelman arkistotiedot
Taustatietoja Yle Areenassa
|
Kysy kirjastonhoitajalta