| Löytyykö nuottia kappaleeseen 1.Savojärvi valssi 2.Kauneimmat kiitokset Terv |
530 |
|
|
|
Näyttää siltä, että Savojärvivalssia (säv. Hilja Harinen, san. Antti Maanpää) ei ole julkaistu nuottina.
Kauneimmat kiitokset (säv. Ilpo Mäkelä, san. Jorma Ylismäki) on julkaistu nuottikokoelmassa 40 kotimaista (Scandia, 1981) sekä Mäkelän omakustanteessa (julk. I. Mäkelä, 1982). Ensin mainittua on saatavissa ainakin kansallisesta varastokirjastosta ja Lieksan kirjastosta. Mäkelän omaa julkaisu on puolestaan Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Saatavuus: Varastokirjasto Lieksa Tampere
Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston välityksellä. |
| Löytyykö nuottia "Tervakoski humppa nimiseen" lauluun? Löytyykö nuottia "Laulajan testamentti nimiseen" lauluun? Löytyykö nuottia "Sinua sinua ainoastaan… |
336 |
|
|
|
Kysytyistä lauluista nuotti löytyy Laulajan testamentti -kappaleesta, mikäli on kyse Veikko Lavin sävellyksestä. Se on julkaistu kokoelmassa Tunteella ja huumorilla (Fazer, 1990).
Saatavuus Ratamo-kirjastoista
Toista Laulajan testamentti -nimistä kappaletta (säv. Irwin Goodman, san. Emil von Retee) ei ole julkaistu nuottina. Nuottijulkaisua ei ole myöskään kappaleista Tervakoski humppa (säv. Leo Oksanen, san. Vilho Jylhä), Ilta Iisalmessa (säv. & san. Jukka Kuoppamäki) tai Sinua sinua ainoastaan (säv. Paul Niska, san. B. Koskelo).
Lähteet:
finna.kansalliskirjasto.fi
fono.fi |
| Näistä levyistä en luovu, Kari Lamminpää puukirkon juurella Lienee vuosi 2009 |
298 |
|
|
|
"Näistä levyistä en luovu"-ohjelma vieraanaan Kari Lamminpää on esitetty kahdesti Yle Radio 1:ssä, 18.4.2009 sekä seuraavana päivänä 19.4.2009.
Radio-ohjelmia voi kuunnella Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
Ohjelmatoiveita voi esittää myös YLEn asiakaspalveluun.
|
| Haluaisin listan (viisi kirjaa) kaunokirjallisista nykyteoksista aiheista Iloinen 20-luku Suomen itsenäistymisen ajan tarinat |
344 |
|
|
|
Tässä hieman laajempi listaus aiheista:
Suomen itsenäistymisen ajan tarinat
Westö: Missä kuljimme kerran
Pekkola, Pasi: Huomenna kevät palaa
Saarto, Timo: Kuoleman kuukausi
Mustonen, Enni: Ruokarouva
Mustonen, Enni: Verenpisara ikkunalla
Oranen, Raija: Maan aamu
Oranen, Raija: Fanny
Mikkanen, Raili: Laulu tulipunaisesta huoneesta
Tikkanen, Märta: Emma ja Uno
Rajala, Panu: Kuningasajatus
Koivukari, Tapio: Luodetuulen maa
Vakkuri, Juha: Mannerheim ja saksalainen suudelma
Jaatinen, Pekka: Varjo : 1917 – 1918
Kaarnakari, Ville: Operaatio Kagaali
Skiftesvik, Joni: Isäni, sankari
Linna: Täällä Pohjantähden alla
Iloinen 20-luku
Eerola, Ville: Nuori Waltari
Hämeen-Anttila, Virpi: Käärmeitten kesä ja myöskin muut Karl Axel Björkin tutkimukset... |
| Kuinka monta suomalaista elokuvaa on julkaistu dvd:nä, entä bluraynä? |
467 |
|
|
|
Suomen elokuvasäätiöltä saadun tilaston mukaan esimerkiksi vuonna 2020 julkaistiin kotimaisia DVD-julkaisuja 1399 kappaletta ja Bluray-julkaisuja 140 kappaletta.
Suhdeluku on siis selkeästi DVD-voittoinen. Erilaisten tallenteiden osuus markkinoilla on kuitenkin ylipäätään laskemaan päin muun muassa suoratoistopalveluiden kasvun myötä.
Vuosittaisia julkaisutilastoja löytyy Suomen elokuvasäätiön Elokuvavuosi-julkaisuista.
Lisätietoja DVD- ja Bluray-julkaisujen määristä on saatavana Suomen elokuvasäätiöltä tai Tilastokeskuksen kautta. |
| Etsin "TIZ" laulajan tai yhtyeen Biisiä "pannaan menemään" esitetty mm Hittimittarissa 1984 |
1126 |
|
|
|
Tizin Pannaan menemään -kappaleen sävelsi Vesa-Pekka "Costello" Hautamäki ja sanoitti Juice Leskinen. Kappale julkaistiin yhtyeen toisella ja viimeiseksi jääneellä (vinyyli)singlellä (Poko, PIS130, 1984) sekä kokoelmakasetilla Rock Attack (Poko Records REPLAY3, 1984). Nuottina tai muissa ääniteformaateissa sitä ei valitettavasti ole julkaistu.
Tiz-yhtye syntyi kosketinsoittaja Masi Luoman perustaman Martiz-yhtyeen jatkajaksi. Tizin laulusolistiksi tuli Toni (Tiina) Lähteenmäki. Hittimittarin 1. jakso, jossa kappale esitetään, on toistaiseksi nähtävissä Yle Areenassa.
Singlen tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa. Kokoelmakasetti.
Singlen tiedot Discogs-tietokannassa.
Hittimittarin 1. jakso.
Martiz-yhtye Wikipediassa.
|
| 70 luvulla oli Rovaniemellä laulaja nimeltä Patrik, teki ainakin yhden single levyn, Pantiin mies rautoihin. Oli kuulema Chrisse Johanssonin sanoitus. |
756 |
|
|
|
Vosiko kyseessä olla Trampas-yhtyeen laulusolisti Eero "Patrik" Halonen? Poppia ja tanssimusiikkia soittanut Trampas perustettiin Rovaniemellä 1969 ja se toimi 1990-luvulle asti.
Suomessa julkaistujen äänitteiden luettelosta artisti Patrik löytyy vain kappaleella Surun laulu. Sen sävelsi Pentti Rasmussen ja sanoitti Risto Nykvist, Halosen bändikaverit Trampasista. Patrik osallistui tällä laululla Syksyn sävel -kilpailuun, ja kappale julkaistiin Syksyn sävel 2 -kokoelmalla (Finnlevy, 1977). Sen sijaan Mies pantiin rautoihin -nimistä laulua ei luetteloista löytynyt.
Sanomalehti Kansan Tahdon artikkeli Trampas-yhtyeestä 1974
Surun laulun tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa
|
| Ketkä olivat taustalaulajina Kirkan kappaleessa Kaikkea on (siis studiossa)? |
838 |
|
|
|
Veikko Tiiton toimittamassa Daa-da daa-da Kirka ja Sammy Babitzin - Diskografiassa 1966-2007 (s. 32) singlen "Kaikkea on/Pelin henki" Scandia KS 874 taustalaulajiksi on mainittu Monica Aspelund, Iris Keinänen ja Eeva-Leena Pokela.
http://www.veikkotiitto.fi/tiedostot/Kirka_Diskografia.pdf
http://www.veikkotiitto.fi/ |
| Kenen kappaleessa lauletaan: Maailman kaunein nainen punainen puku yllään? |
827 |
|
|
|
Kyseessä on Markku Aron esittämä laulu Maailman kaunein nainen. Laulu julkaistiin 1996 Aron albumilla Rakkauden toukokuu. Siteerattu virke on laulun kertosäkeestä.
Kappaleen tiedot Ylen Fono-tietokannassa. |
| Mitä sukunimi Nivala tarkoittaa? |
964 |
|
|
|
Sukunimi Nivala juontuu talon nimestä. Nivala-nimisiä taloja tunnetaan 1700-luvun lopulta useilta paikkakunnilta erityisesti nykyisen Pohjois-Pohjanmaan alueelta, mutta myös muualta Suomesta. Nimen kantana on sana niva, jonka merkityksiä ovat virtapaikka joessa, koski ja joen ylityspaikka.
Mikkonen, Pirjo - Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava 2000. ISBN.951-1-14936-9).
Siikajokilaakson asutuksen synty. |
| Kuka on sanoittanut kupletin Puumanni afrikassa. Nimi on L. Rainio. Onko kyseessä M. Waltarin, Armas J. Pullan vai jonkun muun nimimerkki vai onko hän… |
453 |
|
|
|
L. Rainio tunnetaan levytetystä musiikista vain Puumanni (Buumanni/Bomanni) Afrikassa -jenkan tekstin tekijänä. Nimimerkin taustalla olevaa henkilöä (tai henkilöitä) ei varmuudella tiedetä. Vaikuttaa kuitenkin uskottavalta, että teksti on huomattavasti vanhempi kuin tunnettu v. 1972 ensilevytys.
Kirjailija Armas J. Pulla julkaisi kolme teosta nimellä Leo Rainio, mutta laulutekstejä hän ei tiettävästi tehnyt.
Yksi ehdokas olisi Jukka Kemppisen blogissaan esiin nostama nimerkki Lulu (Lauri) Rainio, jolta tunnetaan propagandalaulu Kokous Petroskoissa. Levytettyjä, Lulu Rainion tekstittämiä kappaleita löytyy Kansalliskirjaston tietokannasta puolenkymmentä.
Lähteitä:
Buumanni Afrikassa Ylen Fono tietokannassa.
Jukka Kemppisen... |
| Löytyykö Suomen yksityisetsivätoimintaan liittyvää dokumenttia? |
199 |
|
|
|
Jyri Paasosen oppikirjassa Palvelu yksityisellä turvallisuusalalla (2008) käsitellään turva-alan ammatteja, myös yksityisetsiviä.
Pauliina Sudelta ilmestyy maaliskuussa 2021 teos Yksityisetsivä: varjo kannoillasi, jossa suomalaiset yksityisetsivät kertovat työstään 1950-luvulta nykypäivään.
|
| Mistä löytäisin nuotin kappaleeseen: Kaunis maa, säv. Matti Sihvonen, san. E. Kujala, sov. Lauri Peura ja esittäjänä mm. Jamppa Tuominen. Samalla nimellä… |
754 |
|
|
|
Jamppa tuomisen esittämä Kaunis maa on vuodelta 1982. Tätä Matti Sihvosen säveltämää ja Esa Kujalan sanoittamaa laulua ei ikävä kyllä ole julkaistu nuottina. |
| Kaipaan vinkkiä, mistä saan keskitetysti kaikkien seurakuntien kirkkoherrojen sähköpostiyhteystiedot? |
270 |
|
|
|
Evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteystiedot löytyvät: https://evl.fi/seurakunnat
Suomen ortodoksisten seurakuntien yhteystiedot löytyvät: https://www.ort.fi/yhteystiedot/seurakuntien-yhteystiedot |
| Kuinka monta lintulajia pesiytyy Suomessa? |
480 |
|
|
|
Suomessa 31.12.2020 mennessä havaituista 482 luonnonvaraiseksi luokitellusta lintulajista noin puolet myös pesii täällä: pesimähavaintoja on noin 250 lajista, joista suurin osa on maassamme vakituisia pesijöitä.
http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/lajit
https://www.birdlife.fi/lintutieto/suomessa-havaitut-lintulajit/ |
| Mistä löytyisi laulu: pikku poika Paavo suureen metsään juoksi aivan yksin... |
334 |
|
|
|
Se löytyy digitoidusta materiaalista suoraan linkin takaa
Valikoima_runoja_kansakoululapsille-1.pdf (doria.fi) |
| Peruna tuli suomeen 1700-luvun alkupuolella, mutta mitä kasveja ja eläimiä Suomessa kasvatettiin ruuaksi metsästetyn lihan lisäksi ennen 1700-lukua? |
759 |
|
|
|
Perinteisiä viljelykasveja Suomessa ovat olleet ruis, ohra, kaura, eri vehnälajikkeet, tattari, nauris, lanttu, papu ja herne. Kotieläimistä pidettiin nautakarjaa, lampaita, vuohia, sikoja ja kanoja. Lehmistä ja kutuista saatiin lihan ohella maitoa ja lampaista villaa, minkä lisäksi kaikella karjalla oli suuri merkitys lannan tuottajina aikana, jolloin teollisia lannoitteita ei ollut.
Lähteet:
Helsingin yliopiston Historiallinen maatalous -verkko-opetuspaketti: http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/index.htm
Luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten Virtuaalikylä-sivusto: http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=1&ohjemappi&…
Luonnonvarakeskus: https://www.luke.fi/futurecrops/fi/elamammekasvit/... |
| Maailman ensimmäinen kaupan kassalla suoritettu viivakoodin luku tapahtui 26.6.1974. Milloin (ja missä) vastaava tapahtuma tehtiin Suomessa? |
694 |
|
|
|
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa vuonna 2018 https://www.kirjastot.fi/kysy/millin-suomessa-kaytettiin-ensimmaisen-kerran
Vastauksessa viitattiin GS1 Finland -yrityksen nettisivuihin, joilla kerrotaan viivakoodijärjestelmän ottaneen ensiaskeleensa Suomessa vuonna 1975.
https://www.gs1.fi/fi/meista/gs1-finland-oy/gs1n-historia |
| Youtubessa on Puoli seitsemän -puffi vuodelta 2013, jossa näyttelijä Marja Packalén huutaa viisi kertaa: Shut the fuck up! Mihin tuo liittyy? |
279 |
|
|
|
Ylen TV1-kanavan Puoli seitsemän -ohjelman jaksoja puffataan ennakolta vauhdikkailla pikku mainospätkillä. Viitatussa klipissä näyttelijä Marja Packalén keskeyttää toistuvasti itseään koskevan esittelyn englanninkielisellä fraasilla, joka pehmennettynä suomentuu muotoon "suu kiinni!".
Packalén-jaksoa löydy enää Yle Areenasta eikä sarjaa ole ainakaan vielä Elävässä arkistossa. Toisaalta mainospätkiin ei itse jaksoissa usein edes palata. Mutta onneksi Puoli seitsemän -ohjelmalla on oma palaute- ja kysymyslomake, jolla tätäkin asiaa voi tiedustella suoraan ohjelman tekijöiltä.
Linkki kysymyslomakkeeseen |
| Mikä laulu ja sanat ja kuka lauloi? ...tuo tietäjä saapui..ja kuin ... Tarina kotkasta tummasta..jne Olisiko laulaja ollut Ritva Mustonen/Laurila, en tiedä… |
406 |
|
|
|
Kyseessä on Kuusamon kotka (Balladi Julmalta Ölkyltä); säv. Jukka Haavisto; san. Sauvo Puhtila.
Ritva Mustonen on kyllä levyttänyt sen v. 1963 singlen A-puolelle.
Matti Ojalan levytys on tuoreempi, ja löytyy YouTubesta kappaleen nimellä. Sanoista ainakin osa on Ojalan verkkosivulla http://www.mattiojala.com/kuusamon%20kotka.html
|
Kysy kirjastonhoitajalta