| Mistä sukunimi Reijonen tulee? Tarkoittaako sukunimi jotain? On arvailuja, että se tulisi alunperin Venäjältä? Vai onko ihmisen etunimi ensin vain ollut… |
2563 |
|
|
|
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Reijonen” perustuu kreikkalaisperäiseen etunimeen ”Gregorius”, josta on syntynyt kansanomainen muoto ”Reijo”. Isännimestä ”Reijo” lienee puolestaan kehittynyt talonnimi ”Reijonen” ja lopulta sitten tuosta talonnimestä vastaava sukunimi. Nimi ”Gregorius” merkitsee ’valpasta’, ja sitä käyttävät sekä ortodoksit että katolilaiset.
Vanhimmat kirjallisen maininnat sukunimestä ”Reijonen” ovat peräisin 1500-luvulta: Nils Reijon ja Oloff Reijon Viipurin pitäjästä 1543. Muita varhaisia asiakirjamainintoja ovat Mikkelin pitäjän Matti Reijonen 1640 ja Kiteen Poroskavaaran Nuutti Reijonen 1650-luvulla. Käkisalmesta on kirjattu ylös muoto greius greiuson, joka saattaisi hyvin viitata myös... |
| Mistä sukunimi Hirvonen on peräisin? |
4734 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Hirvonen perustuu sanaan ”hirvi”. Itse asiassa Hirvi-alkuisten nimien arvellaan esiintyneen jo muinaissuomalaisilla etunimenä, kuten myös sen johdos ”hirvoi”, joten sukunimen perimmäinen tausta on hyvin syvällä menneisyydessä. Arvelevatpa jotkut tutkijat niiden perustuvan muinaisiin heimototeemeihinkin.
Molempien muotojen pohjalta on muodostettu paikannimiä ja sitten sukunimiä. Nimissä on tosin eri-ikäisiä kerrostumia, ja siksi osa Hirvonen-sukunimistä voi olla kohtuullisen uuttakin perua. Vanhimpia kirjallisia mainintoja Hirvosista ovat Kiteen Anders Hirwoinen vuodelta 1541 ja Pellon Anders hiruoin vuodelta 1602. 1500-luvulla nimi oli yleisimpiä... |
| Mitä tarkoittaa karjalaista alkuperää oleva sukunimi Jälkö? |
2453 |
|
|
|
Nimen alkuperälle ei löytynyt selitystä. Juhani Pöyhösen kirjassa Suomalainen sukunimikartasto 2: Karjalassa esiintyneet nimet Jälkö esiintyy. Kirjasta löytyy nimen levinneisyys Suomessa ja Venäjän Karjalan alueella. Suomen sukututkimusseuran Hiski-hakuohjelman avulla voi myös etsiä nimen haltioita erilaisin perustein:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=1…
Ehkäpä seuran Suku Forumin avulla saisit selvyyttä nimelle:
http://suku.genealogia.fi/
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 171 Jälkö-sukunimistä:
http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
|
| Löytyisiköhän tietoa sukunimestä Kotro? |
2791 |
|
|
|
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Kotro” perustuu ortodoksiseen etunimeen, joka esiintyy kreikassa muodossa ”Kodratos” ja venäjässä muodoissa ”Kondratij” ja ”Kodrat”. Kreikankielisen nimen merkitys on ’neliömäinen’.
Kyseinen etunimi on siirtynyt sukunimeksi Suomessa tiettävästi Uudellakirkolla, Ruokolahdella, Johanneksessa, Jaakkomassa ja Juuassa. Myös Savossa Kotroja on asunut Puumalan seudulla ilmeisesti 1500-luvun lopulla tai myöhemmin.
”Kotro” ei ole kovin yleinen sukunimi Suomessa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että se on ollut sukunimenä vain 634 suomalaisella. Nykyisenä nimenä se on 354 suomalaisella, joista 176 on... |
| Mikä on sukunimen Nurmi tausta ja merkitys? Kertoisitko jotain? |
3515 |
|
|
|
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Nurmi” on monien muiden sukunimien tapaan tullut paikannimistä. Nurmi on ollut vanhana kylännimenä ainakin Messukylässä ja Vahvialassa. Osa Nurmi-nimistä on esiintynyt myös tilojen niminä, josta nimi on sitten omaksuttu sukunimeksi. Osa Nurmi-sukunimistä taas on otettu nimiä muutettaessa, esimerkiksi nimien suomalaistamisaallon aikana.
Vanhimmat kirjalliset maininnat Niemi-nimisistä ovat peräisin Karjalankannakselta 1500-luvulta: Hans nurmi Viipurista 1544, lau nurmi Uudeltakirkolta 1546 ja Niilo Nurmi Lumijoelta 1540-luvulla. Varsinaisesti se kuitenkin yleistyi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelut.... |
| Mikä on sukunimen Kiuru alkuperä ja mitä se tarkoittaa? |
3974 |
|
|
|
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että sukunimi ”Kiuru” on kuultavasti karjalaista alkuperää, kuten monet muutkin lintuaiheiset sukunimet. Se siis viittaa ihan kyseessä olevaan lintuun, tieteelliseltä nimeltään Alauda arvensis. Kenties nimi ”Kiuru” on ollut alun perin lisänimi henkilölle, joka on muistuttanut jollakin tavalla kiurua, ja siitä se on voinut siirtyä sukunimeksi, mutta sen juuret katoavat kauas vuosisatojen taakse.
Sukunimi ”Kiuru” on varsin vanha, sillä se oli jo 1500-luvulla Karjalan lisäksi käytössä Satakunnassa. Varhaisimpia kirjallisia merkintöjä ovat hendrick Kiuru Viipurissa 1567, Antti kiuru 1567 ja Matz kiuru 1568 Jääskessä ja Nilss kiuru Uudellakirkolla 1560. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu... |
| Sukunimen Niemelä alkuperä/historia? |
4104 |
|
|
|
Sukunimi ”Niemelä” lienee lukuisten muiden -la- tai -lä-päätteisten sukunimien tavoin toiminut alun perin talon tai torpan nimenä, josta se on sitten otettu sukunimeksi. Luultavasti asumus on nimetty sen mukaan, että rakennus on sijannut niemessä tai niemekkeessä, kuten ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo sukunimen ”Niemi” kohdalla tapahtuneen.
Vanhimpia kirjallisia mainintoja Niemelöistä ovat ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan Kalajoen Niilo Niemelä vuodelta 1654, Iin Jacob Niemelä vuodelta 1683 ja Kuhmoisten Klemetti Niemelä vuodelta 1697. Nimi on ollut yleinen Länsi-Suomessa, kuten myös sukunimi ”Niemi”, josta ensimmäiset merkinnät löytyvät asutusniminä jo 1300-luvulta ja henkilönniminäkin 1400-luvulta. Osa Niemelä-... |
| Haluaisin tietää mitä sukunimi Ruippo (alunperin kai Ruippa) tarkoittaa? |
3018 |
|
|
|
Ensisilmäyksellä voisi luulla, että kyse olisi jostakin suomen murresanasta.”Uuden suomalaisen nimikirjan” (Otava, 1988) mukaan sukunimi Ruippo lienee kuitenkin lähtöisin ortodoksisesta ristimänimistä ”Truhpo(i)”, ”Triihpo(i)”, ”Riihpo” ja ”Ruppana”, jotka puolestaan ovat peräisin venäläisestä nimestä ”Trufan” tai ”Trifon”. 1600-luvulla nimet esiintyivät patronyymeinä Karjalassa, kuten Pälkjärveltä 1618 peräisin olevassa merkinnässä Achpo Truchponpoika Kuisnetz.
Varhaisia kirjallisia merkintöjä Ruipoista ovat ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan Savitaipaleen Yrjö Ruippo vuodelta 1742 ja Kurkijoen Hend. Ruippo vuodelta 1758. Hiski-tietokannasta osoitteesta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi löytyy tosin vielä varhaisempia mainintoja... |
| Mistä on sukunimi Sokka lähtöisin onko joko sukuseura olemassa joka littyy tähän nimeen |
1971 |
|
|
|
Sokka-nimisiä on ollut erityisesti Karjalan Antrean ja Kivennavan pitäjissä. Muutenkin sekä Sokka että Sokkanen ovat pääosin itäisen Suomen ja Karjalan alueen nimistöä. Kuitenkin esim. Lopella on asunut 1700-luvulla Lars Sockala -niminen mies.
Nimen taustalla saattaa olla venäläinen etunimi Sofon, josta on Karjalan alueella käytetty mm. muotoja Sohka ja Sohko(i).
Tiedot ovat peräisin Pirjo Mikkolan ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (vuodelta 2000).
Sokka-nimisillä ei näytä olevan omaa seuraa. Sukututkimusasioissa kannattaa ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan:
http://www.genealogia.fi/
Myös Sukuseurojen keskusliitosta voisi olla apua:
http://www.suvut.fi/sukulinkit.htm
|
| Mitä tarkoittaa ja mistä tulee sukunimi Santalov? |
848 |
|
|
|
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) ei löydä Suomesta yhtään Santalov-nimistä. Nimi vaikuttaisi olevan venäläinen, mutta kirjaston käytössä olevista venäläisiä nimiä käsittelevistä lähteistä sitä ei kuitenkaan löydy.
Lähinnä tähän nimeen liittyvä venäläinen sana voisi olla sandal tai santal, joka tarkoittaa kasvia nimeltä valkosantelipuu. Santelipuusta tehdään mm. suitsukkeita ja hajuvesiä. Myös karjalan kielessä sanalla santalo on tarkoitettu erästä värjäykseen tarkoitettavaa kasvia. Saattaa kuitenkin olla, etteivät nämä sanat liity nimeen lainkaan.
|
| Mikä on sukunimen Karikoski alkuperä? |
952 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet sanotaan Karikoski -nimen esiintyvän Suomen länsiosissa. Osa nimistä on peräisin suoraan paikannimistä, osa on otettu.
Kirjassa mainitaan lisäksi, että vuonna 1906 mm. Holmström- ja Johnson-nimiset ovat ottaneet nimekseen Karikoski.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo
Sukunimeta
Otava, 2000
|
| Löytyisikö sukunimestä "Ruha" jotakin tietoa, kiitos? |
3154 |
|
|
|
Otavan Uusi Suomalainen Nimikirja (1988) kertoo Ruha-sukunimestä näin:
"Sukunimeä tapaa Ähtärin, Sodankylän ja Kärsämäen tienoilta. Hirvensalmen Vihkolaan kerrotaan tulleen Joutsan Ruhalahdelta Ruha-nimisen miehen, josta "on levinnyt koko Ruhasten suku" (Anders Ruhain 1822). Mikkelin maalaiskunnassa mainitaan Ruhan pellin selckä 1561, Ruhan Kangas maa 1664, Kärsämäellä Olavi Paavonpoika Ruhalainen 1642 ja Olof Ruha 1775; Pyhäjärvellä Henr. Ruha 1736, Iin Karjalan kylässä Matz Ruha 1678. Orimattilassa on Ruha vanhan kylän ja kartanon nimi (1571 Ruha, 1573 Rugha, 1577 Ruhka, 1598 Rucha). Ruhasia on lähinnä Savossa. Mikkelin maalaiskunnasta on nimeä tavattu 1690-luvulla, Pieksämäellä 1500-luvulla, Joutsassa Nuutti Ruhanen 1704. Nakkilan... |
| Haluaisin tietää mahdollisimman nopeasti Lehtola-sukunimen taustasta :-) |
1250 |
|
|
|
Lehtola on ollut yleinen talonnimi Länsi-Suomessa ja siitä se on tullut sukunimeksi. Lisäksi sitä on käytetty suomennettaessa sukunimiä, kuten Lundberg, Lundén, Granlund, Söderlund, Nordlund, Bärlund ja Grönlund, jotka on muutettu Lehtolaksi. Lisää sukunimistä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000).
|
| Kuka ensin käytti sukunimeä Viikki ? Mitä nimi merkitsee ? Tuleeko sukunimi Viikki juutalisuudesta tai muusta hengellisestä taustasta ? |
1916 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet (Otava 2000) mukaan sukunimi Viikki pohjautuu ruotsin kielen lahtea tarkoittavaan sanaan vik, joka on lainautunut murteisiimme asussa viiki. Kymenlaaksossa viikki tarkoittaa myös ahdasta solaa, rakennusten väliä. Se ei siis tule hengellisestä taustasta. Sanaa tapaa paikannimissämme, ja sukunimistöön se on voinut siirtyä esim. talon nimestä. Vanhoissa lähteissä sukunimi Viikki mainitaan mm. Pietari Viikki (Vickij) 1541 Hämeenkyrössä, Niisuis Viicki 1546 Karkussa ja Martti Viikki (Viich) 1553 Pirkkalassa.
|
| Mitä tarkoittaa sukunimi Tikkanen? Onko nimi alkujaan Saksasta, ja jos on, niin mikä se on ollut saksankielisenä? |
2272 |
|
|
|
Tikkanen on johdettu nimestä Tikka. Tikka-nimen alkuperälle on olemassa erilaisia teorioita. Yhden mukaan se on saatettu antaa ensin henkilön lisänimeksi jonkun tikkamaisen ruumiillisen tai henkisen ominaisuuden vuoksi. Eläinten nimiä on annettu sukunimiksi myös sellaisenaan ilman sen kummmempia lisämerkityksiä. Tikka ei välttämättä liity eläimiin, vaan se voi olla myös lyhenne toisesta sukunimestä, kuten Huotikasta tai Sotikasta. Yksi vaihtoehto on myös, että se on johdettu venäläisestä nimestä Tihon. (Sukunimet/Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala s.667-668)
Tikka-linnun nimi taas on onomatopoeettinen (ääntä jäljittelevä), eli sillä ei ole muita merkityksiä. Tikka voi tarkoittaa myös tien merkitsemiseen käytettyä puun oksaa. (Suomen sanojen... |
| Mistä tulee sukunimi Johansson? |
3245 |
|
|
|
Nimi Johans(s)on on patronyymi eli isännimeen perustuva nimi, joka tarkoittaa Johanin poikaa.
Läntisessä Suomessa ja Ruotsissa oli 1800-luvun puoliväliin asti tavallista, että varsinaisia sukunimiä ei käytetty, vaan etunimen perässä käytettiin patronyymiä tai joskus matronyymiä eli äidinnimeä. Patronyymit ovat vieläkin käytössä mm. Islannissa ja itäslavilaisissa maissa.
Johansson on Suomen yleisin ruotsinkielinen sukunimi. Nimen kantajia on tällä hetkellä - loppuvuodesta 2009 - 8739. Nimen variantti Johanson on huomattavasti harvinaisempi: 130 henkilöä.
Lähteet:
Blomqvist, Marianne: Vad heter finlandssvenskarna?, 2006.
Wikipedia. Http://fi.wikipedia.org
Väestörekisterikeskus. Http://www.vrk.fi/
|
| Mikä on /mitä tarkoittaa sana tiitinen ? |
2667 |
|
|
|
Suomen sanojen alkuperän mukaan:
Sana tiitinen on Keski-Pohjanmaan ja Peräpohjan murteissa tarkoittanut tiaista tai muuta pikkulintua eli samaa kuin tiitiäinen. Sana on onomatopoettinen eli linnun tiitii ääntä jäljittelevä.
(Suomen sanojen alkuperä R-Ö, Helsinki SKS, 2000)
Sukunimet-kirjan mukaan:
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta.
(Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja... |
| Mitä tarkoittaa sukunimi Tiitinen? |
3369 |
|
|
|
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan on mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneesta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. Nimen 'Tiitinen' taustalla voi olla alasaksalainen 'Diet'-pesye (esim. Tide, Tideke, Titke [Theodericus]), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. Esim. Ylöjärven Kyöstilän 'Kärrä' eli 'Tiitinen' -nimistä taloa hallitsi 1605-24 Pekka Jaakonpoika Tiiti, 1855 David Tiitinen; Jääskessä on kirjattu 'p titikainen' 1553 ja Juuan 'titien' 1568; Saloisissa Pehr Titinen 1753; Pieksämäellä sukunimi Tiitinen 1695.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uud. painos 2000.
Tiitisten sukuseura on julkaissut Tiitisten suvusta... |
| Mitä,mikä on TIITINEN |
1071 |
|
|
|
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. (Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.)
|
| Isoisäni on aikoinaan ottanut käyttöön arviolta 1800-luvun lopussa (Matkailija) sukunimen. Minua on jäänyt mietyttymään nimen alkuperä, mistä se on lähtöisin? |
1001 |
|
|
|
Matkailija on harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Matkailija-nimi on tai on ollut vain 20 suomalaisella. Nimeä ei löydy kirjaston sukunimioppaista, eikä myöskään Suomen sukututkimusseuran Suomalaisia nimenmuutoksia -hausta (http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi).
Se, onko käyttöönotettu nimi käännös vai mistä se juontaa juurensa, ei selvinnyt. Ehkäpä Suomen sukututkimusseuran kautta asiaa voisi selvittää. Seuran sivut löytyvät täältä:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=358&lang=fi
|
Kysy kirjastonhoitajalta