| Miksi Die Hard 3 -elokuvassa Simon Gruber haluaa kostaa John McClanelle veljensä Hansin kuoleman? Elokuvassahan annetaan ymmärtää, että Simon ei pitänyt… |
262 |
|
|
|
Simon Gruberin oma "selitys" kostolle kuuluu näin: "There's a difference, you know, between not liking one's brother and not caring when some dumb Irish flatfoot drops him out of a window."
Suomennettuna jotakuinkin: "Tiedäthän, on eri asia olla pitämättä veljestään kuin olla välittämättä siitä, että joku lättäjalkairkku heittää tämän ikkunasta."
Kenties tässä pätee siis vanha kunnon periaate, että veri on vettä sakeampaa. |
| Tarvitsen pikaisesti tiedon, onko seuraava lause Astrid Lindgrenin kirjasta ja jos on, niin mistä kirjasta: "Mutta metsän yllä laulaa surulintu." |
499 |
|
|
|
Lause "Mutta metsän yllä laulaa surulintu." on Astrid Lindgrenin teoksen Mio, poikani Mio kuudennesta luvusta Hän ratsasti hämärän metsän halki.
Lindgren, Astrid: Mio, poikani Mio (WSOY, suom. Kristiina Kivivuori, WSOY, 2011, s. 69) |
| Olen tekstittäjä ja etsin suomennosta ja suomentajan nimeä Sofokleksen sitaatille Antigonesta : "Nothing vast enters the life of mortals without a curse." |
268 |
|
|
|
"Yksikään kuolevainen ei voi tavoitella suuruutta ilman että tuho seuraa."
Käännös löytyy teoksesta Sofokles; Antigone (2011) s.46, ja sen on suomentanut Kirsti Simonsuuri.
|
| Löytyykö tälle Dalai-laman sitaatille suomennosta? Tarvitsen myös viitetiedot. “Every day, think as you wake up, today I am fortunate to be alive, I have a… |
332 |
|
|
|
Teoksessa "Ilon kirja : ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä" (s. 269) sitaatti on käännetty seuraavasti: »Ajattele joka päivä, kun heräät: 'Olen onnellinen, kun saan elää. Minulla on arvokas ihmiselämä. En aio tuhlata sitä'.»
(Ilon kirja : ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä. Dalai-lama, Desmond Tutu & Douglas Abrams. Suomentanut Tommi Uschanov. WSOY 2016.)
|
| Mikä on 'the things that make me different are the things that make me (me)' -sitaatin oikea käännös suomeksi? |
202 |
|
|
|
Kyseinen sitaatti ei ilmeisesti ole peräisin A. A. Milnen alkuperäisistä Nalle Puh -kirjoista, tai ainakaan en löytänyt sitä niistä. "Pooh Misquoted" -blogin mukaan sitaatti on Disney-elokuvan "Sing a Song with Pooh Bear" (1999) laulusta "The One and Only One", jossa sen esittää Nasu, ks. http://poohmisquoted.weebly.com/ . Laulu on ilmeisesti myöhemmin ilmestynyt myös DVD:llä "Sing Along Songs: Sing a Song with Pooh Bear and Piglet Too" (2003). En onnistunut löytämään tietoa, onko ko. videoita julkaistu suomeksi. Sitaatilla ei ilmeisesti ole mitään virallista käännöstä, ja sen voisi kääntää vaikka "Asiat, jotka tekevät minusta erilaisen, tekevät minusta minut". |
| Saako kuolinilmoituksessa julkaista sitaatin romaanista, vai onko se tekijänoikeusrikkomus? |
407 |
|
|
|
Tekijänoikeus koskee kaikkea julkaisemista. Tietoa tekijänoikeudesta löytyy Tekijänoikeus.fi-sivustosta sekä Sanastosta, jonka kautta voi myös hakea julkaisulupaa.
Yli 70-vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden tekstejä voi käyttää, ja tekijänoikeus koskee myös kääntäjiä. |
| Löytyisikö mistään valmiiksi koottuna ensimmäisiä lauseita eri kirjoista? |
243 |
|
|
|
Kaisa Neimalan ja Jarmo Papinniemen teos Aloittamisen taito on kokoelma mestarillisia kirjan aloituksia. Siinä käsitellään maailmankirjallisuuden mieleenpainuvampia alkuja ja tutkitaan niiden voimaa. Olisiko tästä teoksesta apua? Kirja on saatavilla Helmet-kirjastoista ja sen saatavuuden voi tarkistaa osoitteessa helmet.fi. |
| Kuningatar lainsi sanontaa "Grief is the price of love". Muistelen lukeneeni Darvinin yhteydessä, mutta liekö ollut hän tai hänen kirjeenvaihtotoverinsa joka… |
167 |
|
|
|
Darwinin esittämässä ajatuksessa ei ollut kyse ystävyydestä, vaan synnynnäisestä kyvystä tuntea voimakkaita tunteita. Pappissukulaiselleen William Darwin Foxille vuonna 1843 lähettämässään kirjeessä Darwin muotoili asian näin: “Strong affections have always appeared to me, the most noble part of a man's character & the absence of them an irreparable failure; you ought to console yourself with thinking that your grief is the necessary price for having been born with (for I am convinced they are not to be acquired) such feelings -” [kursiivi lisätty] (The correspondence of Charles Darwin. Volume 2, 1837-1843, s. 352) |
| Roald Dahlin kirjassa "Jali ja suklaatehdas" on kohta, joka kuuluu englanniksi "So shines a good deed in a weary world". Mikä mahtaa olla sen suomennos? Onko… |
418 |
|
|
|
Kysymyksen sitaatti ei tarkalleen ottaen ole peräisin Dahlin kirjasta, vaan sen vuonna 1971 tehdystä ensimmäisestä elokuvaversiosta. Tarinan loppu poikkeaa näissä huomattavasti toisistaan. Gene Wilderin näyttelemän Wonkan hiljaa kuiskaama repliikki kuuluu elokuvan avainkohtaukseen, jossa Jali epäitsekkäällä teolla osoittaa hyvyytensä ja näin palauttaa suklaatehtailijan uskon ihmiskuntaan. Kirjassa Jalista tulee voittaja ilman tällaista viimeistä koetusta ja sen juoneen tuomaa ylimääräistä dramatiikkaa.
Tallennetta elokuvasta ei ikävä kyllä ole käytettävissäni, joten en voi tarkistaa, kuinka sen suomennoksessa Wonkan repliikki on käännetty.
Wonkan lausahdus on itse asiassa hieman muunneltu lainaus Shakespearen näytelmän The Merchant of... |
| Kenen mahtaa olla tämä teksti ( Jossakin minulla ”tallessa” konaisena- en vaan muista, missä! )?: ” Nyt on järkeä, vihdoin on järkeä siunaantunut minullekin… |
97 |
|
|
|
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi tekstin! Palaamme asiaan, mikäli saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista? |
| Olisi hakusessa tämä Mika Waltarin viite (teos ja sivunumero). Mahtaisiko löytyä tätä kautta? :) "Onni – epäselvä haavekuva oli liukunut pakenevana ohi. Elämä… |
208 |
|
|
|
"Onni, – epäselvä haavekuva oli liukunut pakenevana ohi. Elämä oli hopeaisten kalojen pyydystämistä paljain käsin pettävästä vedestä. Kalat kimalsivat ja liukuivat pakoon tyhjien käsien välistä, saattoi tuntea vain liukkaitten suomujen kosketuksen ja hipaisun kaiken luistaessa pois."
Mika Waltari, Appelsiininsiemen (WSOY, 1931), s. 493 |
| Suomennan kirjaa, jossa on lausahdus Karamazovin veljeksistä. Se menee suomeksi suunnilleen näin: "Jos Jumalaa ei ole olemassa, kaikki on sallittua." Lausahdus… |
398 |
|
|
|
Karamazovin veljeksistä on olemassa kolme suomennosta: V. K. Trast (1927), Lea Pyykkö (1976) ja Martti Anhava (2014). Lausahdus on väännelmä Dmitri Karamazovin kysymyksestä, jonka tämä kertoo Dmitrin ja Aljošan välisessä vuoropuhelussa kysyneensä Rakitinilta. Trastin ja Anhavan käännökset olivat kirjastossa saatavilla.
Anhava (Otava 2014, s. 729) on kääntänyt Dmitrin kysymyksen näin:
"No mutta", minä kysyn "entäs sitten ihminen sen jälkeen? Siis vailla Jumalaa ja vailla tulevaista elämää? Sittenhän siis, että nyt sitten kaikki on luvallista, voi tehdä mitä tahansa?"
Trast (Karamazovin veljekset 3, Otava 1927, s. 131) on kääntänyt saman kysymyksen näin:
"Mutta miten on", kysyn, "ihmisen laita tämän jälkeen? Ilman Jumalaa ja ilman... |
| Mistäköhän teoksesta löytyy Henri J. M. Nouwenin lausahdus: "Joka kerta, kun tartumme siihen totuuteen, että olemme Jumalan rakkaita lapsia, elämämme laajenee… |
170 |
|
|
|
"Joka kerta kun tartumme siihen totuuteen, että me olemme Jumalan rakkaita lapsia, elämämme laajenee ja syvenee." Näin alkaa 11. luvun (Keitä me olemme) osio Ei kellonajan uhreja Henry J. M. Nouwenin kirjassa Tässä ja nyt : pyhän kosketus arjessa (Kirjapaja, 1995) Taisto Niemisen suomentamana (s. 155). |
| Onko tämä Helen Kellerin sitaatti suomennettu virallisesti eli on jossain kirjassa? Jos, tarvitsisin julkaisutiedot ja suomentajan nimen. ”Kun yksi ovi onneen… |
1242 |
|
|
|
Helen Kellerin sitaatti julkaistiin alun perin kirjoituksessa We bereaved (1929). Tätä tekstiä ei ole suomennettu. Muutamaan suomenkieliseen aforismi- ja mietelausekokoelmaan Kellerin ajatus on kuitenkin päätynyt - mitä luultavimmin jostakin lähteenä käytetystä englanninkielisestä sitaattisanakirjasta.
Jarkko Laineen toimittamassa Suuressa sitaattisanakirjassa (Otava, 1982) se on seuraavanlaisessa muodossa: "Onnen yhden oven sulkeutuessa avautuu toinen, mutta usein me tuijotamme niin kauan sulkeutunutta ovea ettemme näe sitä joka on meille avautunut." Mietelmien suomentajia ei yksilöidä, mutta kirjan saatesanoissa Laine huomauttaa: "Suuri osa tämän teoksen aineistosta on peräisin vieraskielisestä kirjallisuudesta. Milloin käytettävissä ei... |
| Olen viimeistelemässä romaaniani mihin haluan lainauksen, joka on kulkenut mukanani vuosikymmeniä. En kuitenkaan löydä lähdettä. Sitaatti menee näin: ”Ehkäpä… |
139 |
|
|
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään sitaatin alkuperää. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sitaatin? |
| Tarvitsisin sitaatin Keith Bosleyn Kalevala-englanninnoksesta. Rivit 81-84 runosta 33: Veti veitsensä tupesta leivän leikkaellaksensa: veitsi vierähti kivehen… |
215 |
|
|
|
Runon 33 rivit 81 - 84 löytyvät Keith Bosleyn Kalevalan englanninnoksesta (Oxford University Press, 1999) sivulta 461. Saat rivit sähköpostiisi.
|
| Tarvitsisin Khalil Gibranin teoksesta Profeetta yhden sitaatin. |
710 |
|
|
|
Khalil Gibranin Profeetasta on kolme suomennosta.
Annikki Setälän suomennoksessa vuodelta 1968 sitaatti kuuluu näin:
"Teidän majanne on avarampi ruumiinne.
Se kasvaa auringon paisteessa ja nukkuu yön hiljaisuudessa."
Khalil Gibran: Profeetta (vuoden 1970 painos, s. 30)
Risto Ahti suomensi kyseisen kohdan seuraavasti:
"Teidän talonne on laajempi
kuin teidän ruumiinne.
Teidän ruumiinne kasvaa aurin-
gossa, nukkuun yön hiljaisuudessa;
(se näkee unia)".
Khalil Gibran: Profeetta (1970, s. 44)
Jussi Korhosen suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu näin:
"Asumuksenne on ruumiinne laajennettuna.
Se kasvaa auringossa ja nukkuu yön hiljaisuudessa,
(eivätkä sen yöt ole unettomia.)"
Khalil Gibran: Profeetta (... |
| Miten kuuluu suomeksi seuraava sitaatti Shakespearen Cymbeline -näytelmästä: ‘Is there no way for men to be, but women must be half-workers?’ |
283 |
|
|
|
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1901 kyseinen kohta kuuluu näin:
"Pitääkö luomistyössä naisell' olla
Osansa myös?"
http://www.gutenberg.org/cache/epub/22556/pg22556-images.html
Lauri Sipari suomensi saman kohdan seuraavasti:
"Eikö mitenkään voi luoda ihmistä
ilman naisen osuutta?"
Shakespeare William: Cymbeline (suom. Lauri Sipari, 2010) |
| “Love never dies a natural death. It dies because we don't know how to replenish its source. It dies of blindness and errors and betrayals. It dies of illness… |
261 |
|
|
|
Tästä löytyi verkosta useampi aika kankea käännös. Tämä oli sujuvin minkä löysin. Kirjoista en tämän sitaatin suomennosta onnistunut löytämään. Eli: Rakkaus ei koskaan kuole luonnollista kuolemaa. Se kuolee, koska emme tiedä kuinka täydentää sen lähdettä. Se kuolee sokeudesta, virheistä ja petoksista. Se kuolee sairauteen ja haavoihin; se kuolee kylläisyydestä, kuivumisesta, tuhoutumisesta. ~ Anais Nin |
| Onko Erno Paasilinnalla sitaatti: Elämässä on monta tienhaaraa, mutta vain yksi tie. |
442 |
|
|
|
"Vaikka elämässä on tienhaaroja, teitä ei ole kuin yksi." - Erno Paasilinna, Ruumisarkun nauloja : lauseita. Otava, 1999 |
Kysy kirjastonhoitajalta
