sanonnat

Tilaa aihepiirin sanonnat RSS-syöte
265 osumaa haulle. Näytetään tulokset 161–180.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä tarkoitetaan, jos jokin aihe/asia on "Graalin malja"? 7278 Graalin malja viittaa historiallisiin legendoihin ja taruihin, joita on erilaisia. Yhden tarinan  mukaan Graalin maljaksi on nimetty malja, josta Jeesus olisi juonut viimeisellä ehtoollisella, toisen mukaan maljaan olisi kerätty Jeesuksen ristillä vuodattama veri. Toisissa tarinoissa Graal olisi muinaiskansojen pyhä, taianomainen esine, jota etsittiin erityisesti keskiajan Euroopassa. Tätä kyseistä maljaa eivät kuitenkaan jälkipolvet ole todistettavasti pystyneet löytämään. Kun jokin asia on Graalin malja, se tarkoittaa, että se on vaikeasti löydettävissä. Lähteet: Mytologian sanakirja, WSOY, 2000. Genzmer, Herbert; Hellenbrand, Ulrich : Maailman mysteerit : selittämättömiä ihmeitä ja arvoituksellisia ilmiöitä, Gummerus...
Tervehdys. Nyt tuli aika. Kuka on seuravan lausunut ja miksi: "Kun se työtä ja tuskaa on ollut, niin se on parasta ollut." 828 Mekään emme löytäneet tietoja kyseisen sanonnan alkuperästä. Sanontojen ja lentävien lauseiden alkuperää on usein hankalaa ellei mahdotonta selvittää. Ne ovat usein kansan kielenkäytössä muodostuneita, ja sitä kautta vähitellen vakiintuneita. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sanonnan alkuperän, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Miksi sivistynyttä miestä kuvataan sanalla maailmanmies? Mitä tuo maailma siinä tarkoittaa? 712 Maailmanmies tarkoittaa kokenutta, maailmaa nähnyttä miestä; "maailma" viittaa hänen kokemuspohjansa laaja-alaisuuteen ja monipuolisuuteen. Toista sanontaa hyödyntääkseni, maailmanmies on niin sanotusti mies, joka on kiertänyt muutakin kuin tahkoa. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/maailmanmies
Onko englannin kielessä mitään sanoja jotka vastaat suomalaista "nyt nähdään mistä kana pissii!"? 717 Kyseisen sanonnan voisi ilmaista englanniksi sanomalla "Let me show you how it's done".
Mistä tulee sanonta perskängit? 1305 Tarkoittanet perskännit? Aiheesta on kysytty - ja vastattu - Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi-palvelussa vuonna 2006. Tässä lainaus:'Sanonta tullee käännöksenä englanninkielisestä termistä 'Bottom's up' (eli samasta aihiosta kuin 'perseet olalla') ja tarkoittaa a) toivotusta voimakkaan humalatilan hankkimiseen (hieman samalla tavoin kuin kotoinen 'Pohjanmaan kautta) ja b) tilaa, joka toivotuksen kuuliaisesta noudattamisesta seuraa. Jarvan / Nurmen kirjassa "Oikeeta suomee : suomen puhekielen sanakirja" (Gummerus 2006) annetaan englanninkieliseksi vastineeksi "extreme drunkenness ".'
Mistä tulee samantekevyyteen liittyvissä sanonnoissa oleva sana viis? Mitä se tarkoittaa? 443 Tätä on kysytty aiemminkin, mutta koska linkki näyttää vanhentuneen ja asiasta on sittemmin julkaistu lisäksi uudempi artikkeli, vastaan tässä kysymykseen uudelleen. Kotimaisten kielten keskuksen ja Tiede-lehden artikkeleissa kerrotaan sanan viis viittaavan todennäköisimmin lukusanaan viisi. Sanonnoissa yhteys nimenomaan lukusanoihin ei välttämättä aina ole ilmeinen. Kuitenkin suomen kielessä on olemassa myös useita muita sanontoja, joissa niihin viitataan (esimerkkejä Tiede-lehden artikkelissa). Lukusanat eivät siten usein ilmaisekaan pelkkiä määriä. Ensimmäinen dokumentoitu sanan viisi (viis) käyttö nimenomaan samantekevyyttä ilmaisevassa merkityksessä sijoittuu 1800-luvun loppuun, jolloin Elias Lönnrot kirjoitti...
Missä kirjassa on "viekää tuhkatkin pesästä"? Ystävällisin terveisin 2236 Sanonta "viekää tuhkatkin pesästä" juontaa juurensa 1600-luvun salpietariveroon. Vanha sanonta on varmasti ehtinyt esiintyä monessakin kirjallisessa teoksessa. Leena Härmä käytti sitä muodossa Viekää tuhkakin pesästä vuonna 1971 julkaistun näytelmänsä nimenä.   Sanonta: https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3026869 http://velipohjonen.blogspot.com/2018/05/viekaa-tuhkatkin-pesasta.html Viekää tuhkakin pesästä:  https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucae27f94-c100-4fec-bde4-8… https://www.finna.fi/Record/piki.17073 https://digi.kirjastot.fi/files/original/a3dc70c86fe5f84a56ec23ce0db37e…
Mistä tulee sanonta ”suutun ja mustaksi muutun”? 1998 Sanonnan alkuperää emme valitettavasti saaneet selville. Samasta sanonnasta on kysytty aiemminkin. Aiempi kysymys ja vastaus löytyvät alla olevan linkin kautta: https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoitetaan-mustaksi-muuttumisella-…;
Mitä tarkoittaa Ruonan 1808 taistelun muitomerkissä lause: Pyykki on pantu ja pysyy? 656 Varmasti on tarkoitettu sanan nykyään harvinaisempaa merkitystä rajapyykki. "Pyykki vars. maanm. rajan pääte- t. taitepisteen paikkaa osoittava kivinen, kallioon merkitty t. paaluista tehty rajamerkki. Rajapyykki." Kotimaisten kielten keskuksen sanakirja   Lause siis tarkoittaisi suunnilleen Raja on vedetty ja pysyy paikoillaan.
Mitä tarkoitetaan mustaksi muuttumisella sanonnassa "Suutun ja mustaksi muutun"? Onko sanonta rasistinen? Muuttuuko sanoja tummaihoiseksi henkilöksi vai… 4978 Tutkimani lähteet eivät valitettavasti tarjonneet selitystä suuttuneen mustaksi muuttumiselle. Pitäisin kuitenkin luultavana, että sanonta perustuu paljolti kielellisiin seikkoihin: yhtäältä loppusointuun (suutun/muutun), toisaalta alkusointuun (mustaksi muutun). Rasistinen se tuskin on; uskoisin, että musta tässä on tarkoitettu ymmärrettäväksi enemmän kuvaannollisessa kuin kirjaimellisessa merkityksessä ('synkkä, ankea, lohduton, toivoton, surullinen, murheellinen'). "Alakuloinen ihminen on apea, murheellinen, masentunut, tarmoton ja muodoltaankin musta", kirjoittaa Juha Kuisma kirjassaan Tupenrapinat : idomeja ajan uumenista (kursiivi lisätty). Suuttumista seuraava mustaksi muuttuminen lienee juuri tällaista "muodon mustumista...
Mistä on peräisin sanonta "ruoka oli hyvää, ja sitä oli riittävästi" ja mitä sanonnalla tarkoitetaan? 1788 Sanonta vaikuttaisi olevan peräisin armeijan ruokahuollon "sotapäiväkirjoista", joihin tällä fraasilla on ollut tapana merkitä se, että sotilaille tarjottu ravinto on ollut "ehtottomasti vaatimukset täyttävää" ja että sitä on ollut tarpeeksi. Esimerkkejä: "Armeijassa ollessani päivystäjä kirjoitti aina ruokalan päiväkirjaan, että ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi." (Timo Airaksinen, Parasta kaikille! : onnen ja hyvinvoinnin ehdot) "Keittiön 'sotapäiväkirjaan' merkittiin perinteisesti 'ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi', -- ." (Voitto Kiviharju, Teppo Suikkari, Jussi Tuominen, Alhaalla. Osa 1, UNEF I - UNIFIL) "Siitä upseerit päättelivät, että muona oli kelvollista ja vihkoissa oli sitten merkintöjä: Ruoka oli hyvää ja sitä...
Onko sanonta; "Tutkimattomat ovat herran tiet", raamatusta? Olen kuullut että englanniksi sen kääntyy: "Lord works in mysterious ways". Löytyykö ilmaisulle… 5024 Sanonnan taustalla lienee runoilija William Cowperin 1700-luvulla kirjoittama virsiruno, joka alkaa sanoin "God moves in a mysterious way, his wonders to perform". Raamatusta tällaisia lauseita ei löydy, paljon tätä ajatusta ilmentäviä säkeitä kyllä, kuten esimerkiksi "Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy / tai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa, / yhtä vähän tiedät Jumalan teoista, / hänen, joka kaiken luo." (Saarnaaja 11:5, KR92). Cowperin säkeet on espanjaksi käännetty esimerkiksi näin: "Dios se mueve de una manera misteriosa para realizar sus maravillas". Kysymyksen sanontaa näkee espanjaksi käännettynä tavallisimmin muodossa "Los caminos de Dios son misteriosos". https://www.christianity.com/wiki/god/...
Onko suomen kielessä vastinetta englatilaiselle sanonnalle "elephant in the room"? 3919 Sanonnalla "The elephant in the room" tarkoitetaan isoa ongelmaa tai asiaa, jota ihmiset välttelevät. Suomen kielessä ilmaisu virtahepo olohuoneessa viittaa ehkä vähän vastaavanlaiseen tilanteeseen, jossa on ongelma, mutta sitä ei kuitenkaan myönnetä ääneen.
Etsin runoa, mitä pidin lapsena melkein tunnuslauseenani. "Minua et muuta, muista se. Minua ei mikään pitele!" 637 Minusta tuo kuulosti myös hieman Pikku Myyltä, muttei löytynyt mistään kirjasta. Kyselin myös kollegoilta, mutta emme millään muistaneet mitään sopivaa kirjaa. Lause kyllä tuntui tutulta. Lukijalta saimme kommentin: Tämä on Uppo-Nallesta. Laulava Lintukoira laulaa näin luvussa seitsemän, jossa joutuu eläinlääkäriin.  
Kummityttöni on tänä keväänä valmistunut oikeustieteellisestä tiedekunnasta, ja haluaisin hänen korttiinsa jonkin aiheeseen sopivan latinankielisen sitaatin… 609 Tässä joitakin oikeuteen ja lakiin liittyviä sitaatteja: Aequitas enim lucet ipsa per se. ("Oikeus valaisee itse itsensä.")  Cicero: Legibus omnes idcirco servimus, ut liberi esse possumus. ("Kaikki me noudatamme lakia voidaksemme olla vapaita.)"  Cicero: Aequo iure. ("Yhtäläisellä oikeudella.")  Vergilius: Iam redit et Virgo, redeunt Saturnia regna. ("Heti kun oikeus palaa, palaa kultainen aika.")    Lisäksi vielä joitakin yleisesti elämään ja oppimiseen liittyviä:  Caesar: Est rerum omnium magister usus. (“Kokemus on oppimestari...
Kun puhutaan Ellun kanoista, niin kuka se Ellu on? 3071 Asiaa on kysytty ennenkin Kysy.fi-verkkotietopalvelussa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys/ollaan-kuin-ellun-kanatmitenka-ellun-kanat-sitten-olivat. Siellä on kerrottu sanontaan ”Ellun kanat” koskevia lähteitä mutta todettu, ettei alkuperästä ole varmaa tietoa. Sama todetaan Ylen artikkelissa osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-8612561. Tällaiset nimen sisältävät sanonnat ovat saattaneet lähteä liikkeelle jostakin tietysti henkilöstä, mutta läheskään aina sanonnan alkuperää ei kirjata mihinkään ylös vaan unohtuu aikojen saatossa ja sanonnan levitessä. Selityksiä voi olla myös monia erilaisia, jolloin on vaikea sanoa, mikä niistä pitää paikkansa vai pitääkö mikään. Kysy.fi:n vanhassa vastauksessa osoitteessa http://www.kysy.fi/kysymys...
Mistä on tullut sanonta "olla näreissään"? Näre ilmeisesti tarkoittaa kuusta. 3777 Sanontaa "olla näreissään" ei ole johdettu (nuorta) kuusta merkitsevästä sanasta näre, vaan sen taustalla ovat sellaiset keskenään samaa kantaa olevat sanat kuin näreä ('äreä, nyrpeä'), näristä ('marista, kiukutella') ja närä ('kauna, viha; äkäinen, kiukkuinen'). "Olla näreissään" on siis yksinkertaisesti 'olla närkästynyt, kiukkuinen'. Lähde: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 2, L-P
Sanonta ”on tullut jäädäkseen” vaikuttaa kohtalokkaalta ja lopulliselta. Kuitenkin sitä käytetään toisinaan hyvinkin ajattelemattomasti. Oli hyvin leuto talvi… 924 Sanonta "X on tullut jäädäkseen" ilmaantui kielenkäyttöömme 70-luvulla, ja kielenhuoltajamme kiinnittivät siihen jo varhain huomiota. Paavo Pulkkinen kirjoitti aiheesta Virittäjän numeroon 3/1981 nasevan artikkelin 'Onkohan villitys tullut jäädäkseen?'. Pulkkinen taustoittaa fraasia seuraavasti: "Pohjimmiltaan sanonta juontuu englannista, kuten monet muutkin nykyajan suosikki-ilmaukset. Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on sitä tarkoin vastaava fraasi it has come to stay, joka on suomennettu 'se on pysyvää; se on saanut tukevan jalansijan'. Sanakirjantekijät eivät siis ole esittäneet sanasanaista käännöstä 'se on tullut jäädäkseen'  - joka tosin ei sanakirjan valmistelun aikana (1963-73) liene...
”Haukkaa kakkoo kans muikkupää, äläkä pelkkää piimää jua,” Mistähän sanonta on peräisin? Vesilahdella 20-luvulla syntynyt appiukko toisinaan aterioilla… 773 Kirjasta ”Wesilahti veistelee : kaskuja ja sananlaskuja. 2” (Vesilahden museoyhdistys, 2000, s. 101) löysin saman sanonnan toisinnon: "Haukkaa kakkoo kans, senkin muikulipää, äläkä kaikkee maitoo juo." Selailin joitakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS, https://www.finlit.fi/fi) julkaisemia sananlaskukokoelmia, mutta niistä en tätä sanontaa löytänyt. Koska kysymys on todennäköisesti arkistoaineistosta, kysyin asiaa SKS:n asiantuntijoilta (https://kysy.finlit.fi/web/questions). Kotimaisten kielten keskuksen sananparsikorpuksesta löytyi sanonnasta erilaisia versioita, esim. ”Haukkaa sitä leipää leveämmälti äläkä sitä piimää niin römistä.” ”Haukkaa kakkua kanssa, pitkänokka, että et kaikkea piimää ryyppää, sanoi lapsi muinoin...
Mistä on tullut sanonta:mennä piippuun.Uupumuksesta johtuen. 1635 Varsinaista selitystä siihen, miksi uupunut menee juuri piippuun tai ajetaan piippuun, emme löytäneet, mutta jotakin yhteyttä sillä lienee verbin "piiputtaa" kanssa, jota käytetään arkikielisesti varsinkin reistailevasta tai lakkoilevasta moottorista. Alla linkki Kielitoimiston sanakirjaan: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/piiputtaa?searchMode=all Aivan eri merkitys piiputtamisella on ollut 1600-luvulla, jolloin se tarkoitti sellaista lintujen ääntelyä, josta nykyään puhutaan piipittämisenä. Tämä tieto löytyy Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittajan Elina Heikkilän blogista Kerjäävistä piipareista piiputtaviin linnunpoikiin (20.1.2020), jossa hän kirjoittaa vanhan kirjasuomen piip-alkuisista sanoista: https...