| Ei ole aallon vika kun se rantakallioon törmää. (?) Tämä sanonta sopii moneen. Joskus on vain niin, ettei tapahtumien kulkuun voi itse vaikuttaa mitenkään… |
258 |
|
|
|
Valitettavasti emme löytäneet tekijää. |
| Miksi hymyileväisen ihmisen sanotaan olevan "hymy takapuolessa"? Takapuoli korvaa tässä nyt ruman sanan. |
2161 |
|
|
|
Kyseessä lienee jonkinlainen väärinymmärrys, sillä alun perin ilmeisesti sotilaskielestä peräisin oleva sanonta on liittynyt nimenomaisesti hymyilemättömyyteen. Jari Tammen Suuri haistattelusanakirja mainitsee tämän hymynhyydytyskäskyn muodossa "hymy pyllyyn". Hymy pyllyyn oli myös tv-viihdesarjan nimi. Siinä tunnetut näyttelijät yrittivät juontaja Maria Sidin johdolla saada yleisön joukosta valitun katsojan nauramaan. Katsoja puolestaan yritti olla nauramatta. Onnistumisesta oli luvassa rahapalkinto.
Voisi kuitenkin otaksua, että kysymyksessä tarkoitetussa merkityksessä "hymy takapuolessa" on jonkinlainen tehostettu versio perinteisemmästä sanonnasta "hymyillä suu korvissa". |
| Olen kuullut sanonnan:"Kuukkeli on erämiehen kaveri", tai jotakin sen tapaista. Onko näitä Kuukkeliin ja erämieheen liittyviä sanontoja, tarinoita tai… |
2933 |
|
|
|
Kuukkeli kuului samaan ennuslintujen joukkoon kuin esimerkiksi korppi, harakka, palokärki ja käki, joten vanha kansa seurasi tarkasti kuukkelien edesottamuksia ja lintuun liittyy koko joukko uskomuksia ja sanontoja. Kuukkelin maine on kaksijakoinen: se on sekä onnenlintu että epäonnen ennustaja. Siellä, missä kuukkeli on ollut tavallinen, se ennusti voittopuolisesti onnea; siellä, missä se on ollut harvinainen, siinä on herkästi nähty epäonnen enne. Tämä kaksijakoisuus näkyykin selvästi pohjoisten ja eteläisten kansanuskomusten erona. Ennusmerkkien maailma on kuitenkin kaikkea muuta kuin mustavalkoinen: kuukkelia onnenlintuna pitävässä Lapissakin onneton oli se, joka löysi kuukkelin pesän - häntä odotti kuolema.
Kaiketi juuri kuukkelin... |
| Mistä on lähtöisin sanonta: "Sen kunniaks' ku sisko pääsi sahalle töihin." |
2504 |
|
|
|
Sananparsi sahalle töihin päässeestä siskosta on pohjoispohjalaista kulttuuriperintöämme Haukiputaalta. Haukipudas oli aikoinaan Suomen teollistunein maalaiskunta, ja siellä toimi kuusi suurta sahaa (Maunun saha, Pateniemen saha, Pirttikarin saha, Martinniemen saha, Santaholman saha ja Halosenniemen saha). Sahat olivat paikkakunnalla merkittäviä naisten työllistäjiä.
https://www.rantapohja.fi/tiedotteet/kun-sisko-paasi-sahalle-toihin-ja-seppo-mopon-osti/
http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/sananparsia/koyhat_ja_rikkaat
http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/sahat |
| Mistä tulee sanonta "puhu pukille"? |
1865 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "puhu pukille" tarkoittaisi "älä uskottele minulle" https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Pukki sanan määrittely https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80 |
| Mistähän mahtaa juontaa sanonta " Tulee kuin Manulle illallinen"? Liittykö se jotenki presidentti Mauno Koivistoon? |
5920 |
|
|
|
Tätä asiaa on ennenkin kysytty kirjastojen tietopalvelusta. Ilmaus ei liity Mauno Koivistoon vaan on tunnettu eri puolilla Suomea jo kauan ennen Koiviston aikaa. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisussa Kielikellossa todetaan, että manu ei suinkaan ole erisnimi, vaan ’mestaria, ammattimiestä’ merkitsevä yleisnimi, joka juontuu ruotsalaislainasta manni ’mies’. Suomen murteiden sana-arkiston lipuista sekä etymologisesta sanakirjasta Suomen sanojen alkuperä (1995) löytyy lisäksi manu-sanalle merkitys ’etevä, kykenevä, taitava’ – mitä ammattimiehet ovat eittämättä alallaan olleet. Korvauksena tuon verrattoman ammattitaidon hyödyntämisestä talon tuli ilman muuta tarjota palkan päällisiksi ateria kiertelevälle... |
| Kuinka paljon on enimmillään "kivenheiton päässä"? Voiko se myös joskus tarkoittaa ihan kirjaimellisesti, että oli ihan todella lähellä, eli sen verran lähellä… |
2900 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja määrittelee kivenheiton kuvainnolliseksi mitaksi varsinkin. lyhyehkölle etäisyydelle:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Mitään vähimmäis- tai eninmmäismittaa kivenheitolle ei liene määritelty. |
| Mistä juontuu ilmaisu "loistaa poissaolollaan" ? |
2035 |
|
|
|
Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä (WSOY, 2005) taustoittaa poissaolollaan loistamista näin: "Johonkin voidaan kiinnittää huomiota juuri sen takia, ettei se ole paikalla. Tacitus (n. 55-120 jKr.) kertoo Annaaleissa Iuniaan hautajaisista. Iunia oli Cassiuksen puoliso ja Brutuksen sisar. Caesarin murhaajien kuvia ei saanut kantaa hautajaisissa. Tacituksen kuvauksessa sanotaankin, että siksi Cassius ja Brutus loistivatkin (pistivät) yleisön silmään." |
| Onko olemassa sanonta, että lyö päätään seinään jonkin asian takia ja tarkoittaako se, että on toden teolla joutunut opettelemaan jotakin? |
2421 |
|
|
|
Kielitoimiston sanakirja kertoo sanonnasta seuraavasti: "iskeä, lyödä päätään t. päänsä seinään, hakata, puskea päätään seinään menetellä (tyhmän) itsepäisesti, härkäpäisesti; epäonnistua, yrittää turhaan." (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?Opt=256&ListWord=sein%C3%A4%40%40%5F2&SearchWord=puoli&dic=1&page=results&UI=fi80)
Kuvaannollinen pään lyöminen seinään tarkoittaa siis sitä, että joku yrittää itsepintaisesti jotakin, jossa ei voi onnistua, eikä ota epäonnistumisesta opikseen.
|
| Mitä tarkoitetaan sanonnalla ei tuli kylläänny? |
1621 |
|
|
|
kyllääntyminen tai saturaatio käsite tarkoittaa ainakin tutkimusmaailmassa sitä, että aineisto on riittäävä kun se alkaa toistaa itseään, jolloin saavutetaan saturaatiopiste. Voitaneen ajatella, että tuli on elementtinä sellainen, mikä ei toista tiettyä kuviota tai itseään vaan niin sanotusti leimuaa rakenteettomasti tai arvaamattomasti.
Kyllääntymisen käsitteestä: https://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L6_2_2.html
|
| Mikä on "olla otsaa" sanonnan etymologia? |
2369 |
|
|
|
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset taustoittaa "olla otsaa" -sanontaa seuraavasti: Kun joku on riittävän röyhkeä tehdäkseen tai sanoakseen muiden mielestä kyseenalaisen asian, hänestä päivitellään takanapäin, että kuinka hänellä oli 'otsaa' tehdä niin. Otsa-sanonta löytyy myös saksasta (Stirn haben) ja ranskasta (avoir le front). Ruotsiksi sama ilmaistaan sanomalla 'olla vatsaa' (ha mage). Englanniksi ei röyhkeyttä ilmaista otsan vaan hermojen (have the nerve) tai jopa posken (have the cheek) kautta.
Lauhakangas ei varsinaisesti selitä sanonnan alkuperää, mutta joissain saksalaisissa lähteissä fraasille die Stirn haben on ehdotettu raamatullista alkuperää ja yhdistetty se Jesajan kirjan 48... |
| Mitä tarkoittaa sanonta "-Hyvää päivää. -Kirvesvartta."? |
1416 |
|
|
|
Tätä on kysytty ennenkin. Vastaus löytyy oheisesta linkistä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-sanonta-hyvaa-paivaa
Hakutoiminnolla (Kysy kirjastonhoitajalta -otsikon alla) voi tarkistaa, onko kysymykseen vastattu aikaisemmin. |
| Mitä tarkoittaa "lisää saippuaa isännän silmään"? |
633 |
|
|
|
Outi Lauhakangas mainitsee tämän ilmeisesti bulgarialaista alkuperää olevan sanonnan kirjassaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset käsitellessään huijaamista tarkoittavaa "kusetusta". Hänen mukaansa "lisää saippuaa isännän silmiin" on sukua "silmään/linssiin virtsaamiselle" - kummassakin on tavoitteena toisen näkö- eli arviokyvyn hämärtäminen omien tarkoitusperien edistämiseksi. |
| Mistä tulee sanonta "on kuin ihmisen mieli" ja mitä se tarkkalleen ottaen merkitsee? |
2075 |
|
|
|
Sanonta kuuluu kokonaisuudessaan "Toimii kuin ihmisen mieli". (Vauva.fi tietää!) https://www.vauva.fi/keskustelu/1698763/ketju/voisiko_joku_selittaa_tamn_sanonnan
Sanonta voisi tarkoittaa, että jokin toimii kuin ihmisen ajatukset/mieli eli hieman sekavasti ja arvaamattomasti, mutta sanonnalla tarkoitetaan yleensä juuri päinvastaista.
Jokin toimii juuri mielesi mukaa eli "kuin ihmisen mieli". Asiaa ei tarvitse toimijalle selitellä, vaan se tapahtuu aivan automaattisesti "oikein" eli siten kuin sinä haluat.
Esim. Koirasta: "Toimii kuin ihmisen mieli, mutta jaksaa koetella hermoja. Älykäs, reaktioherkkä, musta syliolento. Raivostuttavan rakas. Unikavereista parhain."
http://www.petsie.fi/pets/227523-valla-sekarotuinen
Myös kone... |
| Ystäväni kysyi jo tätä, mutta ei ole saanut vastausta. Mitä tarkoittaa sanonnassa "ei hurra perään hauku" tuo hurra? itse oletan sen tarkoittavan koiraa, mutta… |
669 |
|
|
|
Hurra oli puukiekosta ja narusta valmistettu leikkikalu. "Hurra tehtiin kaivertamalla ohueen, lantin kokoiseen puukiekkoon neljä reikää ja pujottamalla niistä nuora tietyllä tavalla, niin että kun sitä kahden pään veteli edestakaisin, kiekko pyöri nuorassa."
Hurra-sanaa hyödyntäviä sanontoja löytyy useita - ja hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Tavallisesti se esiintyy juuri yhdessä perään-sanan kanssa. Esimerkiksi epämieluisan vieraan lähtiessä voitiin sanoa "hurra perään ja hako häntään", ja "Seun varmasti mennyttä kaluva, ei muuta ku hurra perrään", kun luultiin jonkin tavaran kadonneen ainiaaksi. Toisaalta vilkasta ja puheliasta naista saatettiin luonnehtia sanomalla "Se on semmoinen hurra tai härrä."
Lähde:
Suomen... |
| Onko olemassa sanontaa ei hurra perään hauku ja jos on niin mikä on hurra? |
611 |
|
|
|
Hei,
Suomen murteiden sanakirjan osassa neljä sivulla 156 on sana 'hurra' (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1994). Siellä mainitaan vähän samantyyppinen sanonta kuin mitä kysyit eli "Hurra perään ja hako häntään".
Suomen murteiden sanakirjan mukaan 'hurra' voi tarkoittaa:
1. leikkivälinettä, esim. hyrrä, puukiekko, peltinen lapsen tuulimylly
2. epämiellyttävän vieraan lähtien voidaan sanoa 'Hurra perään ja hako häntään'
3. vilkas, puhelias nainen esim. "Se on semmoinen hurra tai härrä"
Kysymääsi sanontaa on käytetty esim. Kalevan juttutuvan kommenteissa (https://www.kaleva.fi/juttutupa/muut/autiotalot/320422).
Suullisena tietona on myös, että sanontaa 'Hurra perään ja hako häntään' on käytetty, kun ollaan ihmetelty tai... |
| Olen tekemässä lehtijuttua, mutta asun Virossa enkä pääse tarkistamaan tätä asiaa kirjastossa. Löytäisittekö tämän sitaatin suomennoksen ja suomentajan (eli… |
1393 |
|
|
|
Maunu Sinnemäen toimittamassa Sitaatit ja lentävät lauseet -kirjan lentäviä lauseita sisältävässä osiossa kysymyksen sitaatti esiintyy muodossa "Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla". Tässä sen alkuperäiseksi lausujaksi mainitaan Samuel Johnson ja lähteeksi James Boswellin Johnson-elämäkerta The life of Samuel Johnson, joskin varustettuna huomautuksella, että kyseessä on muunnelma vanhasta sananparresta. Johnsoniin perehtyneet lähteet (esimerkiksi verrattain kattavan Johnson-sitaattikokoelman sisältävä https://www.samueljohnson.com/ -sivusto) ovat kuitenkin valmiita myöntämään, ettei kunnia sanonnasta Johnsonille kuulu - ja ettei hän tarkalleen ottaen edes sanonut näin: Johnson ei maininnut tietä lainkaan, vaan... |
| Mistä tulee sanonta kiireestä kantapäähän? |
6651 |
|
|
|
Kiire-sana merkitsee vanhassa suomen kielessä myös päälakea. Sanonnan kiire-sana ei siis merkitse hoppua. Sanonta tarkoittaa siis kutakuinkin samaa kuin "päästä jalkoihin".
http://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=kiire:2&vks_id=VKS_6727d7d517bf24299139a182abef2bca
http://vintti.yle.fi/yle.fi/blogit.yleradio1.yle.fi/aristoteleenkantapaa9ba9.html
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tullut-sanonta-kiireesta-kantapaahan |
| Osaisitteko avata määritelmän "kevytkenkäinen" taustaa? Potkii helposti kengät jne pois tieltä? Ruotsista? |
4283 |
|
|
|
Tutkimani fraasi- ja etymologiset sanakirjat eivät ottaneet kevytkenkäiseen kantaa, mutta arvelisin kysyjän olevan oikeassa epäillessään sanaa ruotsin kielestä lainatuksi. Ruotsissa vastaava sana on lättfotad ("kevytjalkainen"). Se, että suomen ilmauksessa on päädytty jalan asemesta kenkään, voisi selittyä allitteraatiolla: kevytkenkäinen. "Alkusointu on selkäytimessämme", niin kuin Pasi Heikura siteeraa tietokirjailija ja äidinkielenopettaja Kirsti Mäkistä kirjassaan Aristoteleen kantapää : fraasirikos ei kannata.
Kevytjalkaisessa ja -kenkäisessä voisi ehkä nähdä yhteyden ilonpitoa ja "vapaalle vaihtamista" merkitsevään sanontaan slå klackarna i taket ("kannat kattoon"), jonka alkuperä Bo Bergmanin Ordens ursprung -kirjan... |
| Mistä tulee sanonta "herättää pahaa verta"? |
1669 |
|
|
|
Kun herätetään pahaa verta, herätetään paheksumista ja närkästystä.
Outi Lauhakankaan Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset (SKS, 2015) selvittää sanonnan taustaa seuraavasti: "Mielikuva veren pahentumisesta vääränlaisen toiminnan tuloksena perustuu ikivanhaan ajatukseen, että ihmisen elinvoima näkyy ja tuntuu veressä. Kupparit ja suoneniskijät ovat laskeneet pois pahaa verta, jotta tasapaino palautuisi."
Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä (WSOY, 2005) kertoo myös, että ilmaus on lainattu suomen kieleen ruotsista. Sanontaan sisältynyt verbi väcka on tarkoittanut kuitenkin alun perin lyömistä ja iskemistä. "Pahan veren hakkaaminen oli siis kuppaamista, veren poistamista.... |
Kysy kirjastonhoitajalta