| Haluaisin löytää yhden vanhan runon. Kirjoittaja mahdollisesti Yrjö Jylhä (tai muu hänen aikalaisensa). Runo loppuu sanoihin "me ihmiset olemme niin… |
41 |
|
|
|
Muisteltu katkelma saattaisi olla Weilin+Göösin Mielipiteitä-sarjassa julkaistusta Pentti Saarikosken kirjasta Punaiset liput (1966) – ei siis runosta, mutta runoilijan tekstiä kuitenkin: "Minä ajattelen Suomea ja minulle tulee mielikuva maasta joka on hyvin harvaan asuttu mutta jossa siitä huolimatta on hyvin ahdasta koska ihmisten tyhmyys on niin yksilöllistä ja jokainen tällainen yksilöllinen tyhmyys vie niin suuren tilan." (s. 58) |
| Pentti Saarikoskella on runossaan Kuun kasvot säkeet: "Kivi ui, on poikasi kotiintulon päivä". Muistan yhyttäneeni tämän uivan kiven troopin aikasemmastakin… |
91 |
|
|
|
Saarikoski on saanut virikkeen uivaan kiveen kansanrunoudesta, mahdollisesti Martti Haavion Kansanrunojen maailmanselitys -teoksen kautta. "Olen lukenut jännittyneenä ja innostuneena Martti Haavion teosta Kansanrunojen maailmanselitys; jotakin tämäntapaista tuleekin tieteen olla!" (Nuoruuden päiväkirjat 19.1.1956, s. 334)Kuun kasvojen osat 3 ja 4 julkaistiin ensimmäisen kerran Nuori kirkko -lehden numerossa 4/1957, jolloin Saarikoski huomautti niiden olevan peräisin laajemmasta kokonaisuudesta ja liittyvän velisurmaaja-tarinastoon. Haavion teoksessa on velisurmaaja-aiheen vertaileva analyysi Yhteiskunta ja murhaaja, jonka mukaan kansanrunon veljesmurha tehtiin perheen kunnian puolustamiseksi. Murhamies palaa kotiin vasta kun kivi ui.Lähde... |
| Olen kuullut tämän suuntaisen väitteen: Pentti Saarikosken mielestä jos suomen kieltä pilkuttaa kaikkien pilkkusääntöjen mukaan, niin pilkkuja tulee joka… |
157 |
|
|
|
Pentti Saarikosken suhdetta kieleen tutkinut Leena Kytömäki toteaa: "Saarikoski poikkeaa usein kielen normeista, aina tarkoituksellisesti." Varsinkin vuonna 1960 Parnassossa julkaistussa kolmiosaisessa Suomen kieli ja kirjallisuus -kirjoituksessaan Saarikoski hyökkää voimakkaasti "kielimiehiä" vastaan. Sittemmin Saarikoski muuttui suvaitsevaisemmaksi kielenhuoltoa ja kielenhuoltajia kohtaan; Asiaa tai ei -kirjassaan hän kommentoi muutosta näin: "Minäkin olin 60-luvun alussa sitä mieltä että 'kielimiehiltä kieli poikki', mutta paljossa olen joutunut perääntymään." Välimerkkien käyttö oli kuitenkin se kieliopin alue, jolla hän edelleen kaipasi uudistusta ja siirtymistä "nykyisestä kieliopillisesta välimerkityksestä loogiseen, germaanisesta... |
| F. Scott Fitzgeraldin teoksen Yö on hellä, (suomentanut Pentti Saarikoski, WSOY 1975) sivun 342 viimeinen lause loppuu kesken, onko virhe korjattu myöhempiin… |
137 |
|
|
|
Tarkistamani vuodelta 1975 peräisin olevan Yö on hellän 2. painoksen (jonka mukaisia ovat myös 1980, 1986 ja 1996 ilmestyneet 3., 4. ja 5. p.) sivun 342 viimeinen virke näyttää päättyvän kesken:"Joku oli tuonut gramofonin baariin ja he kuuntelivat kun"Alkuteoksessa kolmannen kirjan toinen luku päättyy näin: "Some one had brought a phonograph into the bar and they sat listening to 'The Wedding of the Painted Doll.'" |
| Kenen runo on ja miten jatkuu.. Keneltä minä pyytäisin keitä minulle velliä... |
283 |
|
|
|
"Keneltä minä pyytäisin: / älä anna minun vielä kuolla / keitä minulle velliä" alkaa Eeva-Liisa Mannerin runo Pohjaanpalaneet kokoelmassa Jos suru savuaisi : elokuun runot, ja muitakin (Tammi, 1968). Runon nimi esiintyy vain kirjan sisällysluettelossa.Manner viittaa Pentti Saarikosken aiemmin samana vuonna kokoelmassa En soisi sen päättyvän julkaistuun runoon, joka alkaa säkein "Älä anna minun kuolla. / Keitä minulle velliä." |
| Minun pitäisi saada selville, milloin Pentti Saarikosken Joyce-suomennos Odysseus ilmestyi. Vuosi oli 1964, mutta tarkka päivämäärä tai vaikka kuukausi olisi… |
283 |
|
|
|
Tarkan elämäkerran mukaan Saarikosken Odysseus-suomennos ilmestyi marraskuun lopulla 1964.Keväällä 1964 tuskin Saarikosken tulkinnan pohjalta on Joycen teoksesta esseitä kirjoiteltu – vielä toukokuussa seitsemän lukua oli viimeistelyä vailla eikä oikovedosvaiheeseen päästy ennen kesää.Kesällä 1964 Saarikoski vaimoineen oli Neuvostoliitossa sikäläisen kirjailijaliiton vieraana. Juhannuksena 1964 Saarikosket kirjautuivat Moskovassa hotelli Pekingiin. Heinä–elokuun vaihteen he viettivät lomahotellissa Georgian Gagrassa. Siellä ollessaan hän pyysi Anna-Liisa Hyvöstä kertomaan Tammeen, että hänen täytyy tehdä käännökseensä vielä "eräitä korjauksia". Gagrasta Moskovaan palattuaan hän sai suureksi riemukseen "noin senttaalin painoisen... |
| Antikvariaatista peräisin olevan kirjan välistä olen löytänyt sanomalehtileikkeen. Leike on palstalta Runon ääni ja siinä on Pentti Saarikosken runo Minä… |
170 |
|
|
|
Runo Minä rakastan Kuubaa ei sisälly mihinkään Saarikosken julkaistuista runokokoelmista eikä sitä ole mukana hänen kootuissa runoissaankaan (Runot, 2004), johon sisältyy aiemmin julkaistujen kokoelmien lisäksi myös joitain niiden ulkopuolelta peräisin olevia runoja.Kuuba-runon kirjoittamisen aikoihin vuonna 1962 Saarikoski toimi Kansan Uutisten vakituisena avustajana. (Lähde: Huomautuksia ja selityksiä. – Pentti Saarikoski, Tähänastiset runot) |
| Iäkäs tätini muisteli runoa, jossa kuolemaa kuvattiin sanoilla: kuin putoaisi särkyvää lasia. Hän ei ollut varma tuosta sanamuodosta, mutta hänen mukaansa … |
256 |
|
|
|
Pentti Saarikosken Mitä tapahtuu todella -kokoelmassa (1962) on runo, jossa "tappaminen on kuin pudottaisi paljon ohutta lasia". |
| Miten on suomeksi tämä kohta Odysseiasta: "Wenn aber wieder ein Gott mich schlägt auf dem Weinroten Meer, ertragen will ich's .... denn schon viele Leiden litt… |
668 |
|
|
|
Odysseiasta on olemassa kaksi suomennosta. Otto Mannisen tulkitsemana se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1924, Pentti Saarikosken versio julkaistiin vuonna 1972.
Manninen:
"-- Jos kuka kuoloton turman tois tiell' aaltojen tummain,
kärsinen sen, sydän mulla on vahvistuttama vaivain;
paljon kärsiä sain, monet sain kovat kohdata, kestää
taistoja, myös meren myrskyjä; --"
Saarikoski:
"-- Jos joku jumalista saattaa minut haaksirikkoon viinintummalla merellä, minä kestän senkin sillä mieleni on kärsimysten karaisema, minä olen paljon kokenut ja nähnyt vaivaa sekä merellä että sodassa, --"
|
| Etsin Pentti Saarikosken runoa "Minä rakastan sinua niin kuin puu rakastaa tuulta". Löysin runon Mia Bernerin vuonna 1986 ilmestyneestä PS - Merkintöjä… |
3194 |
|
|
|
Bernerin kirjasta PS - Merkintöjä suruvuodelta (1986) löytyy tosiaankin sivulta 71 mainittu rakkausruno. Kirjassaan Berner kertoo Saarikosken kirjoittaneen sen Bernerin syntymäpäivänä kesällä 1983. Runo, joka alkaa säkeellä "Minä rakastan sinua niin kuin puu rakastaa tuulta", on kirjassa myös päivätty Bernerin syntymäpäivälle (13.6.1983) ja omistettu Mialle. Runo on siten kirjoitettu vain muutama kuukausi ennen Saarikosken kuolemaa. Pentti Saarikoski kuoli elokuussa 1983.
Mikko Aarnen toimittamasta kokoelmasta Runot (2004), joka sisältää kaikki Saarikosken kokoelmat, kyseistä runoa ei löydy. Aarne mainitsee kirjan lopussa kokoelman sisältävän kaikki Saarikosken julkaistut runokokoelmat sekä joitakin runoja valikoimien ulkopuolelta. Lisäksi... |
| Pentti Saarikosken runo nimeltään "Yksitoista kerrosta" sisältyy hänen kokoelmaansa Maailmasta (1961). Olen kiinnostunut tämän runosta tulkinnoista… |
2533 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-haku antaa haulla "Saarikoski, Pentti" aihe, tulkinta seuraavat teokset:
https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Finna.fi:ssä on muidenkin kirjastojen materiaalia https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Pentti Saarikosken runokokoelmasta Runot 1961-66 löytyy lähdeluettelo, jossa mainitaan muun muassa julkaisut:
Kutsuja, hyppyjä, tilavaa puhetta : Pentti Saarikosken myöhäistuotannon metonyymisia ratkaisuja. Sisältyy julkaisuun: Kuvien kehässä : tutkielmia kirjallisuudesta, poetiikasta ja retoriikasta s. 144-182
Euroopan reunalla, kosken korvalla : jumalten narri Pentti Saarikoski / Yrjö Hosiaisluoma
Runous plus : tutkielmia... |
| Mistä Pentti Saarikosken runosta/runokokoelmasta mahtaa olla seuraava ote? "Kristinusko tuli Turun kautta Suomeen ja Turun kautta se myös menee Suomesta pois… |
744 |
|
|
|
Runo alkaa näin: Olin Turussa käymässä , joskus talvella, Aurajoen jäällä oli kahteen osaan hajonnut polkupyörä.
Runo on runokirjassa Kuljen, missä kuljen Otava 1965) sekä kokoelmissa Pentti Saarikoski: Runot 1961-66 (Otava 2008) ja Pentti Saarikoski: Runot ( Otava 2006)
Kirjoja löytyy hyllystä useammassakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot osoitteessa https://helmet.finna.fi
|
| Pentti Saarikosken Tiarnia-sarjan nimen alkuperä. Siis mitä mahdollisesti tarkoittaa tämä sana ja mikä sen symboliikka, mytologia, tarkoitus on? |
3171 |
|
|
|
Tiarnia-sarja on saanut nimensä Pohjanmeren Tjörnin saaresta. Tiarnia viittaa myös Tristiaan, roomalaisen Ovidiuksen maanpaossa Mustameren rannalla kirjoittamaan elegiaan (Pekka Tarkka HS 3.1.1994).
Tiarnia-sarjan ensimmäisestä kokoelmasta Tanssilattia vuorella Pekka Tarkka kertoo näin:
"Välsinginin talon vierellä nousevasta, järkkymätöntä rauhaa säteilevästä vuoresta tuli Saarikosken runon tapahtumapaikka. Tjörnillä käynyt 14-vuotias Juri Saarikoski rakensi sen kallioille sammaleesta, kävyistä ja tikuista leikkikaupungin, jolle Saarikoski antoi nimen Ugarit ja jonka hän sijoitti runoonsa. Se oli alkua, pian hän alkoi lapsen tavoin sommitella vuorelle runon maailmaa".
Tarkka, Pekka: Pentti Saarikoski. [II] : Vuodet 1964-1983 2.p. 2003 (s.... |
| Katsoin nyt illalla 12/2/04 Kirjat A&Ö ohjelman, jossa lyhyesti mainittiin Pentti Saarikosken elämänkerta. Oletan että kyseessä on hänen entisen, tai… |
758 |
|
|
|
Ohjelmassa mainittiin Pentti Saarikosken entisen vaimon Tuula-Liina Variksen teos Kilpikonna ja olkimarsalkka. WSOY 1994. ISBN 9510195928
Teoksesta on otettu useita painoksia, vuoden 1999 pokkaripainoksen ISBN on 9510240346 ja vuoden 2003 isotekstisen painoksen ISBN on 9510280100.
Myös Saarikosken leski Mia Berner on kirjoittanut muistelmateoksen PS : merkintöjä suruvuodelta. Tammi, 1986 (PS : anteckningar från ett sorgeår. Rabén & Sjögren, 1985)
Muita Saarikoskea käsitteleviä teoksia löytyy Helmet aineistotietokannasta: https://helmet.finna.fi tai yhteistietokannasta Finna.fi, https://finna.fi, Kannattaa käyttää aihehakua ja kirjoittaa asiasanaksi Saarikoski Pentti.
|
Kysy kirjastonhoitajalta