Haluaisin löytää yhden vanhan runon. Kirjoittaja mahdollisesti Yrjö Jylhä (tai muu hänen aikalaisensa). Runo loppuu sanoihin "me ihmiset olemme niin yksilöllisiä, ja jokainen yksilöllinen tyhmyys vie niin suuren tilan". Ihan en ole varma, onko tuo loppulause, mutta joka tapauksessa tuo lause on tuossa runossa.
Vastaus
Muisteltu katkelma saattaisi olla Weilin+Göösin Mielipiteitä-sarjassa julkaistusta Pentti Saarikosken kirjasta Punaiset liput (1966) – ei siis runosta, mutta runoilijan tekstiä kuitenkin: "Minä ajattelen Suomea ja minulle tulee mielikuva maasta joka on hyvin harvaan asuttu mutta jossa siitä huolimatta on hyvin ahdasta koska ihmisten tyhmyys on niin yksilöllistä ja jokainen tällainen yksilöllinen tyhmyys vie niin suuren tilan." (s. 58)
Kommentoi vastausta