sitaatit

249 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Tarvitsisin Khalil Gibranin teoksesta Profeetta yhden sitaatin. 15 20.2.2020 Khalil Gibranin Profeetasta on kolme suomennosta.   Annikki Setälän suomennoksessa vuodelta 1968 sitaatti kuuluu näin: "Teidän majanne on avarampi ruumiinne. Se kasvaa auringon paisteessa ja nukkuu yön hiljaisuudessa."  Khalil Gibran: Profeetta (vuoden 1970 painos, s. 30)   Risto Ahti suomensi kyseisen kohdan seuraavasti:         "Teidän talonne on laajempi kuin teidän ruumiinne.          Teidän ruumiinne kasvaa aurin- gossa, nukkuun yön hiljaisuudessa; (se näkee unia)". Khalil Gibran: Profeetta (1970, s. 44)   Jussi Korhosen suomennoksessa kyseinen kohta kuuluu näin:  "Asumuksenne on ruumiinne laajennettuna. Se kasvaa auringossa ja nukkuu yön hiljaisuudessa, (eivätkä sen yöt ole unettomia.)" Khalil Gibran: Profeetta (...
Miten kuuluu suomeksi seuraava sitaatti Shakespearen Cymbeline -näytelmästä: ‘Is there no way for men to be, but women must be half-workers?’ 24 17.2.2020 Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1901 kyseinen kohta kuuluu näin: "Pitääkö luomistyössä naisell' olla Osansa myös?" http://www.gutenberg.org/cache/epub/22556/pg22556-images.html   Lauri Sipari suomensi saman kohdan seuraavasti: "Eikö mitenkään voi luoda ihmistä ilman naisen osuutta?" Shakespeare William: Cymbeline (suom. Lauri Sipari, 2010)
“Love never dies a natural death. It dies because we don't know how to replenish its source. It dies of blindness and errors and betrayals. It dies of illness… 34 17.2.2020 Tästä löytyi verkosta useampi aika kankea käännös. Tämä oli sujuvin minkä löysin. Kirjoista en tämän sitaatin suomennosta onnistunut löytämään. Eli: Rakkaus ei koskaan kuole luonnollista kuolemaa. Se kuolee, koska emme tiedä kuinka täydentää sen lähdettä. Se kuolee sokeudesta, virheistä ja petoksista. Se kuolee sairauteen ja haavoihin; se kuolee kylläisyydestä, kuivumisesta, tuhoutumisesta. ~ Anais Nin
Onko Erno Paasilinnalla sitaatti: Elämässä on monta tienhaaraa, mutta vain yksi tie. 18 10.2.2020 "Vaikka elämässä on tienhaaroja, teitä ei ole kuin yksi." - Erno Paasilinna, Ruumisarkun nauloja : lauseita. Otava, 1999
Onko Simone de Beauvoirin Philosophical Writings kokoomateos, joka sisältää hänen suppeampia julkaistuja teoksiaan? Sitä ei ilmeisesti ole suomennettu?… 16 6.2.2020 Molemmat Beauvoirin tekstikatkelmat ovat peräisin kirjoituksesta Pour une morale de l'ambiguité, joka on ilmestynyt suomeksi Tutkijaliiton Paradigma-sarjassa nimellä Moniselitteisyyden etiikka Erika Ruonakosken kääntämänä. "Eksistentialismia pidetään tosin myös absurdiuden filosofiana. Se sulkee ihmisen hedelmättömään ahdistukseen, tyhjään subjektiivisuuteen. Se ei kykene antamaan ihmiselle ainuttakaan ohjenuoraa valintoihinsa - " (Moniselitteisyyden etiikka, 1. luku, s. 34) "Jos ihminen tahtoo tavoittaa totuuden itsestään, hänen ei pidä pyrkiä häivyttämään olemisensa moniselitteisyyttä vaan päinvastoin myöntyä toteuttamaan sitä." (Moniselitteisyyden etiikka, 1. luku, s. 37) Philosophical writings on englanninkieliselle lukijakunnalle...
Löytyisikö tämän lauseen suomennosta ja sille sivunumeroa? “How selfish soever man may be supposed, there are evidently some principles in his nature, which… 24 5.2.2020 Kyseinen sitaatti Adam Smithiltä kuuluu Matti Norrin suomentamana näin: "Oletetaanpa ihmisen olevan miten itsekäs tahansa, on ilmeistä, että ihmisluonnossa on vaikuttumia, jotka saavat hänet kiinnostumaan muiden kohtalosta, ja että muiden onni ja menestys välttämättä vaikuttaa häneen, vaikkei kostuisi siitä muuta kuin mielihyvän sen näkemisestä.". Adam Smith: Moraalituntojen teoria (suom. Matti Norri, Gummerus 2003, s. 29)
Löytyyköhän seuraavista Erich Frommin lausumista (lainausmerkkien välissä) julkaistua suomennosta: Erich Fromm, the social psychologist and psychoanalyst,… 8 4.2.2020 Ensimmäinen Fromm-sitaatti on kirjan Escape from Freedom (1941) esipuheesta. Markku Lahtelan suomennoksessa Vaarallinen vapaus (Kirjayhtymä, 1962) Fromm kirjoittaa näin: "Tämän kirjan teesinä on, että nykyinen ihminen, joka on vapautunut niistä esiyksilöllisen yhteiskunnan siteistä, jotka samanaikaisesti soivat hänelle turvan ja rajoittivat häntä, -- " Jälkimmäinen sitaatti on Frommin samaisen kirjan vuoden 1965 laitokseen kirjoittamasta uudesta esipuheesta eikä se sisälly Lahtelan muutamaa vuotta aikaisemmin julkaistuun suomenkieliseen käännökseen. Vaarallisesta vapaudesta kyllä julkaistiin 1976 uusi painos nimellä Pako vapaudesta, mutta kirjastotietokannoista en kuitenkaan löytänyt mainintaa siitä, että tämä olisi täydennetty painos,...
Mistähän tämä,voisi olla. ” Entä jos antaisit itsesi olla. Lopettaisit yrittämästä olla enemmän, parempi, jotain muuta. Et… 57 1.2.2020 Kysymyksessä siteeratun tekstin laatija on Aaro Löf, "henkisen valmennuksen pioneeri ja @hidasta elämää -sivuston kirjoittaja". Vuonna 2019 Löfiltä ilmestyi itsensä löytämistä käsittelevä kirja Rohkea elämä : 7 askelta todelliseen muutokseen. https://hidastaelamaa.fi/2015/10/enta-jos-antaisit-itsesi-olla/#47737fa3
Vaeluksillamme lapissa ystäväni silloin tällöin lausahti kauniille paikalle tultuamme: "Kaukana kavala maailma, lasten itku ja akkain tora" Näin jälkikäteen… 47 28.1.2020 Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Palaamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista mistä kyseinen lausahdus voisi olla peräisin? 
"Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää." Tällainen hieno sitaatti putkahtaa jostain esiin tasaisin väliajoin, ja se mainitaan Eeva… 16 21.1.2020 Emme löytäneet sitaattia Eeva Kilven tuotannosta, eikä sen kirjoittaja valitettavasti muualtakaan löytynyt. Tunnistaisiko joku lukijoista tekijän?
Jari Tervon Koivisto-dokumentissa kerrottiin Koiviston siteeranneen runoa jossa kiellettiin koskemasta perhosen siipiin, jotka kimaltavat, sillä jäisi jäljelle… 43 14.1.2020 "Perhosen siipiin ei pidä koskea; ne menettävät kimalluksensa, ja mitä sormiin jää, on harmaata tomua." Tämä sitaatti on peräisin filosofi Eino Kailan alun perin Uudessa Suomessa 2.10.1954 julkaistusta artikkelista "Koskenniemen Elokuiset ajatukset". Koivisto käytti sitä Suomalaisessa Suomessa 8/1954 ilmestyneessä Pekka Mattilan tohtorinväitöskirjaa V. A. Koskenniemi lyyrisenä runoilijana käsittelevässä kirjoituksessaan "Taidetiedettä".
Löytyyköhän tällaista tekstiä suomennettuna: “One can live magnificently in this world, if one knows how to work and how to love, to work for the person one… 31 8.1.2020 En saanut käsiini teosta Leo Tolstoin elämä ja teokset. I nidos : lapsuudesta ensi miehuuden ikään : autobiografisia muistelmia, kirjeitä ja elämäkerrallisia aineksia / koonnut Paul Birykov ; tarkastanut Leo Tolstoi ; venäläisestä käsikirjoituksesta suomentanut Arvid Järnefelt. Porvoo 1906, joten en voinut tarkistaa, olisiko kirje löytynyt sieltä, mutta teksti löytyy suomennettuna Henry Troyat, Tolstoi -elämäkerrasta sivulta 131: Maailmassa voi elää ihmeellisen ihanaa elämää, jos vain osaa tehdä työtä ja rakastaa, tehdä työtä sen puolesta mitä rakastaa, ja rakastaa sitä mitä tekee. Henri Troyat, Tolstoi 2. painos, 1995 (suomennettu ranskankielisen alkuteoksen saksankielisestä lyhennetystä laitoksesta). Suomennoksen on tehnyt Risto...
Olen yrittänyt googlata alkuperäistä (Kreikankielistä) tekstiä Heraklitoksen siteerauksesta "One cannot step to the same river twice". En ole kuitenkaan sitä… 21 31.12.2019 Tämäkin sitaatti tuossa muodossa on alunperin toisen henkilön tekstistä. Platon siteeraa Herakleitosta sanoen Cratylus 402a λέγει που Ἡράκλειτος ὅτι “πάντα χωρεῖ καὶ οὐδὲν μένει,” καὶ ποταμοῦ ῥοῇ ἀπεικάζων τὰ ὄντα λέγει ὡς “δὶς ἐς τὸν αὐτὸνποταμὸν οὐκ ἂν ἐμβαίης.” Lause on tuo viimeinen, joka alkaa dis.http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text.jsp?doc=Perseus%3Atext%3A1999.01.0171%3Atext%3DCrat.%3Asection%3D402a Herakleitoksen alkuperäinen lause on monimutkaisempi, se löytyy fragmentista b12 http://www.hs-augsburg.de/~harsch/graeca/Chronologia/S_ante06/Herakleitos/her_frag.html ποταμοῖσι τοῖσιν αὐτοῖσιν ἐμβαίνουσιν ἕτερα καὶ ἕτερα ὕδατα ἐπιρρεῖ. Englanniksi tuon lauseen käännös ja tulkinta löytyvät Internet Encyclopedia of Philosophy:n...
Mikä Edith Södergranin runo? Runon tiivistelmä näin muistivaraisesti: Joka ei kynnen verellä pyri muuttamaan arjen seiniä, ei ole oikeutettu astumaan aurinkoon… 41 30.12.2019 Kyseessä on Södergranin runo Ehto, jonka suomennos löytyy teoksesta Elämäni, kuolemani ja kohtaloni (Otava, 1994). Tuo kohta menee Pentti Saaritsan suomentamana näin: "Se joka ei kynnet veressä murra halkeamaa arjen seinään – vaikka tuhoutuisi sen toisella puolen – ei ole arvollinen katsomaan aurinkoon." Kokoelmassa runo on luokiteltu teoksesta Septemberlyran (1918) pois jätetyksi runoksi.
Kenen sitaatti on tämä, jonka olen osittain unohtanut? Se menee, että "jotkut uskovat johonkin, jotkut johonkin, minä uskon johonkuhun tunnettuun henkilöön"? 36 10.12.2019 Valitettavasti emme näillä tiedoin onnistuneet lähteistöstämme löytämään etsimääsi sitaattia. Muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseisen sitaatin? 
Miten sanotaan latinaksi tulin näin ja voitin. 70 18.11.2019 Klassinen lentävä lause "Tulin, näin, voitin" on alun perin latinankielinen. Julius Caesarin kerrotaan käyttäneen sitä kirjeessä ystävälleen Amantiukselle, kun hän kertoi Zelan kaupungin luona käymästään nopeasta ja rajusta taistelusta, jossa hän kukisti Pontoksen kuninkaan Farnakes II:n. Latinassa näillä sanoilla on sama pääte, joten ilmaisun lyhyys tulee vielä iskevämmäksi: Veni, vidi, vici. Plutarkhos, Kuuluisien miesten elämäkertojaArto Kivimäki, Summa summarum : latinankielisiä termejä
Onko Johannes Gutenbergiltä olemassa mitään lainausta/sitaattia tai jotain, mikä olisi hänen kirjoittamaansa? 35 15.11.2019 Joitain Gutenbergin nimiin pantuja sitaatteja on mahdollista löytää, mutta kokonaan eri asia on, kuinka autenttisina ja luotettavina näitä voi pitää. Lähdeviittauksia näissä "lainauksissa" ei yleensä ole, joten niiden yhteyttä Gutenbergiin on vaikea todentaa. Kokonaan vastaanottajan tulkinnan varaan jää, ovatko nämä kenties Gutenbergin itsensä kirjoittamaa tekstiä, jonkun muun ylös merkitsemiä Gutenbergin sanoja, referaatti jostakin Gutenbergin kirjoittamasta tai sanomasta vai puhdasta fiktiota. Levinnein näistä "Gutenbergin" sanomisista lienee lausahdus painokoneesta ehtymättömänä lähteenä, josta virtaavien purojen välityksellä Jumala levittää sanaansa ja joka uuden tähden lailla karkottaa tietämättömyyden pimeyttä. Se, että sitaatti on...
Haluaisin siteerata Gabriel Garcia Marquezia, mutta en muista tarkalleen, miten kyseiset kohdat on ilmaistu Rakkautta koleran aikaan -teoksessa. 1. ajatuksen… 38 7.11.2019 Ensimmäisen kohdan löysin jälkimmäistä en, mutta kirjaa on hyvin saatavilla kirjastoista, joten voitte helposti hakea kohdan itse. Ensimmäinen menee näin " sillä he olivat eläneet yhdessä riittävän kauan todetakseen että rakkaus oli rakkautta aina  ja kaikkialla mutta sitä kestävämpää mitä lähempänä kuolema." Ainoa mikä minusta viittasi kahtia jakamiseen oli kohta " kansan vaisto jakoi heidät heidät kahteen ryhmään: pahoihin kiinalaisiin ja hyviin kiinalaisiin.
Miten Shakespearen Kesäyön unelma loppuu - tarkoitan siis loppurepliikkejä? 47 24.10.2019 William Shakespearen näytelmän Kesäyön unelman viimeisen repliikin lausuu Puck. Repliikki kuuluu Paavo Cajanderin suomennoksessa näin: PUCK. Jos me haamut loukkaamme, Meille anteeks suokaatte; Luulkaa, että nukahtain Näkyjä nyt näitte vain, Että tämä heikko ilvi On vaan tyhjä unipilvi. Soimata meit' ette saa. Toiste näätte parempaa. Jos nyt moitteest' ansiotta Pääsemme, niin toden totta Vasta teemme paremmin, — Kunnon Puck sen lupaakin, Eikä mieli sanaans' syödä. Hyvää yötä, hyvää yötä! Kätten pauketta nyt vaan! Puck hän pysyy sanassaan. Suomennos on vuodelta 1891. https://www.gutenberg.org/files/44831/44831-h/44831-h.htm
Shakespearen (As you like it, 1599) “the seven ages of man". 44 23.10.2019 Paavo Cajanderin suomennoksessa Shakespearen näytelmästä As you like it kyseiset kohdat löydät alla olevasta sitaatista. Cajanderin suomennos Miten haluatte on vuodelta 1910. JAQUES. Koko mailma On näyttämö, ja miehet, naiset, kaikki Siin' esiintyvät; kukin tulee, menee; Jokaisell' eläissään on monta osaa Täss' seitsenosaisessa näytelmässä. Ensinnä lapsi syliss' imettäjän Inuu ja ähkyy; sitten koulupoika, Suu irvissä ja kirjat kainalossa, Ja silmät aamupuhtaat, hitaast' astuu Kuin raakku kouluun; sitten rakastaja Kuin uuni hohkaa kaihovirsiä Henttunsa näköpäistä; sitten solttu, Sadatus suussa, pörröinen kuin karhu, Halukas riitaan, arka arvostaan, Tavoittain mainetta, tuot' ilmakuplaa, Kanuunain suusta; sitten tuomari, Kukoilla lihotettu...