radio

15 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–15.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko Yle Radio 1:ssä säännöllisesti kuultava "Lauantai-illan toivotut levyt" yksi vanhimmista edelleen jatkuvista radio-ohjelmista maailmassa, ellei se… 165 16.12.2020 Lauantain toivotut levyt on tosiaan Suomen vanhin edelleen jatkuva radio-ohjelma. Se on soinut vuodesta 1935 (Lähde: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/08/kuuntelijoiden-aanilevytoiveet-ovat-soineet-radiossa-jo-vuodesta-1935). Maailmalta löytyy myös sitä vanhempia ohjelmia kuten BBC:n Shipping Forecast. Shipping forecast siirtyi lennättimeltä radio-ohjelmaksi BBC:lle vuonna 1924. Tosin aivan jatkuvasti tätäkään ohjelmaa ei ole lähetetty, sillä sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikana ohjelma oli tauolla. Tästä Country Life:n artikkelista voit lukea aiheesta lisää https://www.countrylife.co.uk/out-and-about/theatre-film-music/150-years-of-the-shipping-forecast-164334.  Vuonna 1925 aloitti toimintansa yhdysvaltalainen...
Kuka päättää uutisissa (radio ja TV) uutisten järjestyksen? 109 19.2.2020 Hyvä kysymys, jota on myös tutkittu paljon esim.  Satu Kontio pohtii millä perusteilla uutisia julkaistaan eri medioissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/22061/Kontio_Satu.pdf?sequence=1 Johanna Latvalan pro gradu pohtii maailman uutisten näkyvyyttä. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49880 Antti Malkosen opinnäytetyö vertailee pääuutislähetyksiä. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48569/Malkonen_Antti.pdf?sequence=1&isAllowed=y   Valitettavasti mitään yleistä standardia uutisten järjestykselle ei ole. Joitakin rajoitteita uutisten teolle kuitenkin löytyy. Laki sananvapauden käyttämisetä asettaa rajat uutisten sisällölle ja kielelle.  http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030460 hyvän uutisjutun...
Heinäkuussa 1944 Gerda Ryti esitti radiossa rukousvetoomuksen. Hän liitti sen Turun tuomiokirkon kellojen puolenpäivän lyönteihin, jotka olivat alkaneet kuulua… 345 23.10.2018 Sunnuntaina 16.7.1944, Turun tuomiokirkon kellojen löytyä kaksitoista lyöntiään, Gerda Ryti aloitti vakavalla äänellä puheen Suomen kansalle. Puolustuksemme tähden oli koottava koko kansa rukoilemaan ja avuksihuutamaan pelastusta kuoleman kidasta. Puheensa loppuosassa rouva Ryti liitti vetoomuksensa tuomiokirkon kellonlyönteihin ja esitti, että juuri nämä kahdentoista lyönnin hetket sopivat rukoukselle synnyinmaan edestä. Ajatus Turun tuomiokirkon kellonlyöntien radioinnista oli peräisin Hufvudstadsbladetissa 5. toukokuuta julkaistusta Amos Anderssonin runosta. Siinä Andersson toi esiin ajatuksen, että kellonlyöntien avulla voitaisiin lievittää kansalaisten ahdistuneita tuntoja, kun kellojen syvät soinnut nivoisivat nykyhetken Suomen...
Onko totta, että Markus-setä olisi sanonut näin kauniisti sanottuna lähtevänsä vessaan ja yleisö kuuli tämän, kun mikrofoni oli vahingossa jäänyt auki? 1443 3.9.2018 Kansanrunousarkistoon tallennetuissa radiomuistoissa tämä noloksi arvioitu töppäys on kirjattu sekä Markus Raution että Yleisradion ensimmäisen kuuluttajan Alexis af Enehjelmin sanomaksi. Useimmiten lausujaksi ilmaistaan kuitenkin "luonteeltaan vapaaksi" luonnehdittu af Enehjelm, ja tähän sen liittivät myös Yleisradion pitkäaikainen yliteknikko Vilho Sännälä ja Markus-sedän Lastentunnilla esiintynyt Lasse Pöysti, joten tapahtuman muistelun kohdalla lienee tapahtunut siirtymä. Tavatonta ei ole, että tarinan kohde vaihtuu toiseksi, mutta itse kertomus jatkaa elämäänsä. Alexis af Enehjelm oli Yleisradiossa töissä suhteellisen lyhyen ajanjakson ja jäi Rautiota tuntemattomammaksi. Se, että tarina siirtyi eritoten Markus-sedän virheeksi, takasi...
Kuinka paljon mahtaa senteissä ansaita legendaarisen 80-luvulta asti soitetutun kappaleen tekijä(t) per yksi radiosoitto? Jaetaanko tulo säveltäjän,… 535 8.5.2018 Suomalaisten säveltäjien ja sanoittajien edunvalvontajärjestö Teosto huolehtii siitä, että radiossa ja televisiossa soivista kappaleista maksetaan korvaus niiden tekijöille. Teoston viestintäpäällikkö Mika Kauhasen mukaan  Teosto-korvaukset muodostuvat näin: - Valtakunnallisella kanavalla soineesta kappaleesta tilitetään keskimäärin 4-10 euroa minuutilta ja tämä jaetaan kaikkien tekijöiden kesken. Korvaukset vaihtelevat sen mukaan kuinka suuri kanava on kyseessä ja soiko kappale prime time -aikaan vai esimerkiksi yöllä. Kaupallisten radioiden osalta korvaus muodostuu siten, että kanavat maksavat musiikinkäytöstä Teostolle tietyn osuuden liikevaihdostaan, mikä on keskimäärin noin seitsemän prosenttia. Kanavat lähettävät Teostolle tiedon...
Saamenkieliset tv- ja radiolähetykset 2000-luvulla. Julkisen palvelun tv-kanavat Suomessa (Yle) ja Ruotsissa (SVT) lähettävät muutaman minuutin päivässä… 389 1.8.2017 Radiotarjonta on päivittäistä ja se on laajentunut aamusta iltaan kestävään tarjontaan. Paljon on myös yhteispohjoismaisia ohjelmia (kuten uutiset, radio-ohjelmia) Norjassa: https://www.nrk.no/sapmi/ https://tv.nrk.no/programmer/samisk (televisio-ohejlmia saameksi ja norjaksi) https://radio.nrk.no/serie/oddasat-radio/SANY01012017/31-07-2017 (Ođđasat/uutiset) https://radio.nrk.no/serie/buorre-idit-sapmi/SANY11018517/04-07-2017#t=… (Hyvää huomenta, Sapmi) Ruotsissa: http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=2327&grupp=12640 Verkossa tietoa: https://yle.fi/uutiset/3-6615975 Valtio tukee sanomalehti Lapin Kansan saamenkielistä uutistuotantoa 50 000 eurolla. Lehdellä on Enontekiön, Inarin ja Utsjoen saamelaisalueella lähes 2...
Ystävälläni on pieni kyläkahvila, jossa on radio auki koko päivän ja hänen pitää maksaa siitä teostomaksua. Miten on asian laita kirjastoautoissa? Minulla on… 275 20.11.2015 Kyläkahvilan pitäjä maksaa elinkeinotoiminnassaan esittämästään musiikista. "Radio" ei sinänsä ole tekijänoikeudellinen asia, vaan sieltä tulevat ohjelmat. Lähtökohtaisesti kaikkien radiosta tulevien teosten julkiseen esittämiseen tarvitaan lupa, kun kyseessä ei ole yksityinen käyttö. Kirjastoautossa soitettavaan musiikkiin lienee järkevä soveltaa samoja periaatteita kuin kiinteänkin kirjaston kohdalla. Musiikkia voi julkisesti esittää kirjastossa, koska kaikki Suomen kunnat ovat solmineet asiaa koskevan sopimuksen Teoston (säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, nuotinkustantajat) ja Gramexin (esittäjät, levy-yhtiöt) kanssa. Muuhun ohjelmasisältöön ei lupia ole hankittu, mutta käytännössä asiaan tuskin on kukaan koskaan puuttunut. Teoriassa...
Maamme-laulun soittaminen Yleisradiossa ohjelman päättymisen merkiksi loppui 31.5.1994, mutta milloin sen soittaminen alkoi, eli montako vuosikymmentä tuo… 808 7.11.2014 Yleisradion arkiston henkilökunnan avulla löytyi Radiokuuntelija-lehdestä tieto Maamme-laulun soittamisesta ohjelmien päätteeksi. Lahden asema alkoi esittää Maamme-laulua ensin "Aikamerkin sekä tiedoituksia" -ohjelman päätteeksi 1.1.1940 klo 22.10, jonka jäkeen tuli vielä muuta ohjelmaa. Iltauutiset (myöhemmin Myöhäisuutiset) korvasivat pian "Aikamerkin ja tiedotuksia" -ohjelman. Myöhäisuutisten päätteeksi Maamme-laulu soi viimeisen kerran 30.11.1945. Seuraavana päivänä, siis 1.12.1945, Lahden asema alkoi lähettää viimeisenä ohjelmana Maamme-laulun. Lähde: Yle Arkisto / Radiokuuntelija-lehti
Mitä täsmälleen sanottiin yleisradiossa, kun siellä kuulutettiin jotenkin tähän tapaan: "Ethän soita radiotasi liian äänekkäästi, sillä muista, että seinän… 1139 26.1.2012 Ylen Elävästä arkistosta löytyy kuulutuksen teksti kokonaisuudessaan : "Radiokuuntelijoita kehotetaan radiota kuunnellessaan muistamaan, että seinän takana saattaa olla naapuri, joka työn, levon tai sairauden takia tarvitsee hiljaisuutta. Älkää siis antako radionne soida liian äänekkäästi." Kesäisin ja iltaisin kuulutukseen tehtiin vielä lisäyksiä. Näitä kehotuksia on voinut kuulla radiosta 1960-luvulla, mutta tietoa niiden lopettamisvuodesta ei valitettavasti löytynyt. Lisätietoa löytyy Elävästä arkistosta: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/seinan_takana_asuu_naapuri_48211…
Muutama vuosi sitten kuultiin isosiskon kanssa varsin hyväntuulinen kappale radiosta, jossa toistui lause: "olen iloinen kuin perhonen" ja oliskohan tarina… 1228 9.8.2010 Voisikohan kyseessä olla Pekka Strengin kappale Perhonen? Siinä ainakin lauletaan näin: "Kaunis iloinen perhonen, kukkien mettä maistaa" jne. Löydät kappaleen Pekka Strengin Kesämaa -levyltä. Ja You Tubestakin tuo kappale löytyy!
Onko / oliko mitään perää siinä vanhassa sanonassa. Jos sää vaihtuu niin se vaihtuu 3 tunnin välein. siis 06, 09, 12, 15, 18, 21, 24. Toinen mihin… 723 4.12.2009 Säätilan vaihtumiseen kolmen tunnin välein ei löytynyt mitään vahvistusta. Säätila muuttuu mm. ilmanpaineen, tuulten ja pilvien vaikutuksesta, eivätkä ne muuta tasaisesti. Toinenkaan väite ei taida pitää paikkaansa. Radiotoimintaa voidaan kyllä häiritä, ja näin mm. sotien aikana monesti tehdäänkin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Radioh%C3%A4irint%C3%A4 Yleisradion sivuilla kerrotaan, että "väliaikamerkin tehtävänä oli yhtäältä täyttää ohjelmataukoja, toisaalta antaa lähetystekninen merkki esim. siirryttäessä yleisohjelmasta maakuntalähetyksiin." http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=13&a=5765
"Yleisradio Oy eli Yle (myös YLE) on Suomen eduskunnan alaisuudessa toimiva valtakunnallinen julkisen palvelun yleisradiotoimintaa harjoittava viestintäyhtiö."… 765 9.10.2009 Yleisradiosta on kirjoitettu paljon tutkimuksia ja kirjoja. Kannattaa siis aloittaa tutkimukset näistä. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta löytyi paljon mielenkiintoista aiheeseen liittyvää materiaalia. Voit tehdä itse hakuja tietokantaan osoitteessa: http://www.helmet.fi/ Tässä poimintoja aihettä käsittelevästä tuoreesta kirjallisuudesta: Viljakainen, Jarmo: "Reporadio : Yleisradion vaaran vuodet 1965-1972" (Opus Liberum, 2008) Pernaa, Ville: "Ensimmäinen ja neljäs valtiomahti" (Edita, 2007) Paukku, Eero: "Yleisradio, julkinen palvelu ja sananvapaus" (Edita, 2004) Viljakainen, Jarmo: "Radiomonopolista kanavatulvaan : poimintoja Suomen radio- ja televisiotoiminnan vaiheista" (Edita, 2004) Näitä kannattaa kysellä lähimmästä...
On sanottu että työpaikalla voi yksi työntekijä kieltää radion kuuntelun muilta työntekijöiltä. Mistähän tähän liittyvät asetukset tai muut sellaiset löytyvät? 913 5.5.2006 Emme ole löytäneet säädöksiä liittyen radion kuuntelun kieltämiseen yhteisessä työtilassa. Asia voi liittyä esim. työsuojelusäädösten tulkintaan. Asiaa voi selvittää edelleen Sosiaali- ja terveysministeriöstä, vaihde 09 - 16001
Mistä löytäisin otteen Yleisradiossa 1960- ja -70-luvuilla luetusta tekstistä, jossa kuulijaa kehotettiin ottamaan huomioon naapurin hiljaisuuden tarve työn,… 1222 5.5.2004 Kysymyksesi lähetettiin YLE:n Kuuntelijapalveluun ja sieltä saatiin tuo muistamasi kuulutusteksti sekä kesä- ja myöhäisillan lisätekstit: "Radiokuuntelijoita kehotetaan radiota kuunnellessaan muistamaan, että seinän takana saattaa olla naapuri, joka työn, levon tai sairauden takia tarvitsee hiljaisuutta. Älkää siis antako radionne soida liian äänekkäästi. Kesällä lisäys: Matkaradiota ulkosalla kuunnellessanne - älkää häiritkö luonnon rauhaa. Myöhäisillan - klo 22 - uutisten jälkeen lisäys: Etenkin myöhäisohjelman kuuntelijain on syytä ottaa huomioon, että naapurit eivät halua kuunnella lähetystä TEIDÄN vastaanottimenne välityksellä."
Löytyisikö mitään kirjaa tai sivustoa joka kertoo sähköisestä viestinnästä? 1316 10.10.2000 Aiheesi on kovin laaja ja siitä löytyy paljon kirjallisuutta ja myös tietoa internetistä. Olen koonnut tähän uusimpia aiheeseen liittyviä teoksia: Milner, Annalisa : S@hköposti : Internet (2000) Järvinen, Petteri : Sinulle on sähköpostia : sähköpostin tehokäyttö (2000) Kopomaa, Timo : Kännykkäyhteiskunnan synty : tihentyvä arki, tiivistyvä kaupunki (2000) Temonen, Ritva: Inhimillisyyden renessanssi (1999) Lantto, Eeva : Sähköinen asiointi hallinnossa erityisesti sähköisen allekirjoituksen ja yksityisyyden suojan kannalta (1999) Alasilta, Anja: Verkkoajan viestintä (2000) Yksityisyyttä suojaavat palvelut verkkoviestinnässä (1999) Virikkeitä viestintävalmiuksien arviointiin (2000) Leer, Anne : Welcome to the wired world (2000) Pöri,...