puhekieli

17 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–17.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksi jos sanotaan, että on esim. etsinyt jotakin paljon, niin sanotaankin, että vähän minä olen etsinyt sitä? 57 5.5.2022 Hei! Sana vähän sopii yllättävän moneen yhteyteen. Kysymyksessäsi mainitussa esimerkissä se on niin sanottu vahvistussana, jonka tehtävä on kirjaimellisesti vahvistaa lauseessa esiintyvää ilmausta. (Kielitoimiston sanakirja, viitattu 5.5.2022) Vahvistussanojen roolia on pohdittu kattavammin esimerkiksi tässä Turun Sanomien kolumnissa (viitattu 5.5.2022), jossa esitellään muitakin sanoja, joita voidaan käyttää samalla tavalla nurinkurisesti kuin sanaa vähän.
Kysymykseni liittyy puhumiseen. Erityisesti nuoret naiset narisevat Ääni tulee kurkusta ja välillä hyppää falsettiin. Radiotoimittajissakin on narisijoita… 89 30.3.2022 Et ole ainoa, joka on kiinnittänyt huomiota lisääntyneeseen nousevaan intonaatioon ja narisevaan puhetapaan. Yle kirjoitti aiheesta jutun jo lähes kymmenen vuotta sitten, vuonna 2013. Silloin tutukija Johanna Vaattovaara arveli, että puhetapa saattaa olla keino ilmentää naisellisuutta. Samalla vähän lapsekkaalla puhetavalla voidaan viestiä myös tuttavuutta ja läheisyyttä. https://yle.fi/uutiset/3-6434290 Vuonna 2020 tehtiin tutkimus, jossa havaittiin suomalaisten naisopiskelijoiden puhekorkeuden nousseen selvästi 1990-luvulta 2020-luvulle tultaessa. Korkeammalta puhuminen saattaa aiheuttaa ongelmia puheen tuottamiseen, mikä kuuluu esimerkiksi puheen narinana. Tarkkaa syytä nyt havaittuun puhekorkeuden nousuun ei ole vielä tutkittu, mutta...
Kuuluuko sana "tinttarointi" johonkin murteeseen vai onko se tavallista arkikieltä? 65 9.12.2021 Sitä ei löydy Suomen murteiden sanakirjasta, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults eikä slangisanastoista, Erkki J. Kauhanen, http://stadinslangi.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/11/suomi_slang… ja Seppo Palander, https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-s-o/. Se on siis ilmeisesti yleistä puhekieltä. Kotuksella on kielineuvontaa myös verkossa, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv… ja myös murteiden sanakirjan toimitukseen saa yhteyden, https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/ota_yhtey…
Mistä juontuu sana kotoota? Siis lähdin kotoota. Eikö oikea muoto ole lähdin kotoa. 201 16.7.2021 Puhekielessä ja murteissa tällaisia kirjakielelle vieraita muotoja riittää: jotkut sanovat korrektisti 'kotoa', toiset lähtevät 'kotoota' tai 'kotonta'. Erikoismuotoja: kotonta, siintä, luonta (eksessiivi) (kielitoimistonohjepankki.fi)
Mistä tämä vimma sanojen pätkimiseen on tullut? ”hemmetti ku tossa kotimatkalla kävellessä aattelin et googlaan kätevästi ohjeet yhtee hiustenhoitojuttuu, et… 107 8.3.2021 Keskustelua puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta on käyty runsaasti paitsi kielen kehittämisen myös kielentutkimuksen ja kielenhuollon näkökulmista. Aihe on edelleen ajankohtainen, koska nykyaikaiset viestintävälineet, kuten tekstiviestit ja verkon keskustelupalstat, häivyttävät puheen ja kirjoituksen rajaa. Puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat monella tavalla siinä, miten niitä käytännössä tuotetaan ja otetaan vastaan. Ne ilmenevät eri tavoin, koska puhe on tarkoitettu kuultavaksi ja kirjoitus nähtäväksi. Toisaalta ne eroavat myös siinä, millaisissa vuorovaikutustilanteissa ne tyypillisesti esiintyvät. Puheen tuottaminen on usein nopeaa ja suunnitteluaika lyhyt. Kirjoitettuja tekstejä voi sen sijaan monesti suunnitella ja korjailla....
Kun kevytmoottoripyörää nimitetään "piikiksi" ja puhutaan millin ja piikin pellistä, niin mitä tuo "piikki" tarkoittaa? 354 26.10.2020 Kielitoimiston sanakirjan mukaan piikki viittaa tällaisissa tapauksissa lukuun 25. "Satapiikki" tai lyhyemmin "piikki" tarkoittaa kevytmoottoripyörää, jonka moottorin iskutilavuus on n. 125 kuutiosenttimetriä. Vastaavasti millin ja piikin pelti tarkoittaa peltiä, jonka paksuus on 1,25 mm. Hakusana piikki kielitoimiston sanakirjassa. Satapiikki Wiktionaryssa.
Miksi 1990-luvulla ja edelleen vuosituhannen vaihduttua on kutsuttu miehen sukupuolielintä munaksi? Naisillahan ovat munasarjat, jotka tuottavat munasolut,… 207 1.10.2020 Kyseessä on viittaus kiveksiin, jotka muistuttavat tavallaan kahta munaa. Syy sille, miksi myös penis on päässyt muna-kategoriaan ei ole tarkkaan tiedossa. Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii-teoksen mukaan penistä on kuitenkin kutsuttu munaksi 1940-luvulta lähtien ja kivestä on nimitetty munaksi 1900-luvun alusta. Lähde: Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (Docendo, 2017)
Olin katsomassa Helene-elokuvaa. Mieleeni tuli kysymys, että puhuivatko ihmiset tuolloin aina kirjakieltä Eikö silloin ollut olemassa puhekieltä? Olivatko esim… 176 5.2.2020 Kannattaa olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskukseen. Kielineuvonnan kysymyslomake löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuvonnan_kysymyslomake
Mitä uuvelo tarkoittaa puhekielessä ? 957 19.12.2019 Sanakirjoista en uuveloa löytänyt, mutta tutkailtuani sanan esiintymistä verkkokeskusteluissa ja muissa vastaani tulleissa yhteyksissä, olisin taipuvainen ehdottamaan, että se merkitsee jokseenkin samaa kuin uuno tai uuvatti: tomppeli, ääliö, typerä, tyhmä, hölmö, narutettava, petettävä; ilkeä, ikävä, kelju ihminen (Jari Tammi, Suuri solvaussanakirja : haukkumasanat)
Mitä tarkoittaa nuorison käyttämät fraasit 'living' ja 'sos'? onko muita vastaavia fraaseja joita nykynuoriso käyttää? Olisiko aiheesta jotain artikkeleita tai… 6018 22.11.2016 Urbaanin sanakirjan mukaan "sos" on paitsi hätäkutsu (Save Our Souls) myös lyhenne sanoista Sut On Servattu. Servatun merkitys taas Urbaanin sanakirjan mukaan on "laittaa toinen hiljaiseksi sanomalla tälle jotakin osuvaa". "Living"-sanalle ei löytynyt merkitystä, ellei se sitten ole vain englannin kielen elävää merkitsevä sana. Urbaanin sanakirjan kautta löytyy lisää sanoja ja sanontoja, mm. tämän hetken Top 10 -lista: https://www.urbaanisanakirja.com/ Ylen sivuilta löytyy myös nuorten trendisanatesti, joka kuitenkin lienee auttamattomasti vanhentunut, onhan se jo yli vuoden vanha: http://yle.fi/uutiset/3-7948476 Helsingin puhekielestä tai -kielistä on kirjoitettu tutkimus: Helsingissä puhuttavat suomet : kielen indeksisyys ja sosiaaliset...
Mistä tulee leffa-sana? 3062 17.10.2016 Leffa-sana on suomen kielessä lainaa ruotsin slangijohdoksesta "leffa", joka perustuu ilmaukseen "levande bilder" eli elävät kuvat. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt ensimmäisen kerran 1910-luvulla. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,2004)
Moni itäsuomalainen sukunimi on merkitykseltään nykyihmiselle melkoinen arvoitus. Harva osaa suoraan tulkita sanoja kuten kopo, koso, pönti, rytkö, räisä tai… 2055 24.9.2014 Lähes kaikki mainitsemasi sukunimet perustuvat Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksen ”Sukunimet” (Otava, 2000) mukaan ristimänimiin eli etunimiin, jotka ovat ulkomaalaista alkuperää. Niiden alkuperä katoaa historian hämäriin, joten luultavasti entisaikoinakaan ihmiset eivät tienneet niiden alkuperää, jos nimi oli esimerkiksi kreikan kielestä peräisin. Osa sukunimistä saattaa toki perustua murresanoihin, jotka ehkä murteiden puhujille olivat ymmärrettävämpiä kuin nykyisille yleiskieltä puhuville ihmisille. Mietittäessä vanhaa suomen kieltä kannattaa pitää mielessä se, että suomen kirjakieli on suhteellisen nuori. Sitä ennen suomen kieli eli monina murteina, joiden sanastot saattoivat osin poiketa toisistaan. Toisen murteen puhujalle...
Mistä on saanut alkunsa sana leffa? 14054 19.2.2007 Kaisa Häkkisen teoksen Nykysuomen etymologinen sanakirja mukaan elokuvan arkikielinen nimitys leffa on lainaa ruotsin slangijohdoksesta leffa, joka perustuu ilmaukseen levande bilder eli ”elävät kuvat”. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt 1910-luvulta lähtien. MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 leffa9 ark. elokuvat; elokuva, filmi. Käydä leffassa. Jännä leffa. yks. nom. leffa yks. gen. leffan yks. part. leffaa yks. ill. leffaan mon. nom. leffat mon. gen. leffojen, (leffain) mon. part. leffoja mon. ill. leffoihin
Kiinnostaisipa kovasti tietää, mistä kummasta on kieleemme tullut ilmaus "pitää jöötä". Nykysuomen sanakirjastakin sen voi löytää, mutta mikä on sanan… 3558 25.10.2006 Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirjan mukaan sanonta "pitää jöötä" merkitsee pitää järjestystä tai pitää kuria. Sanonnassa esiintyvä sana "jö" tulee ruotsin sanasta "gö", joka merkitsee mm. meteliä, huutoa, rähinää. Selitys on se, että kurinpito tapahtuu usein rähinän voimalla.
Miten määritellään esine? Onko esimerkiksi nostokurki esine? 1223 28.2.2005 Esine- sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavoin. Nykysuomen sanakirjan (WSOY, 1980) mukaan esine on aineellinen tosiolio tai määrätarkoitukseen käytetty valmiste, kalu, kapine, tavara tai väline. Kirjan esimerkeissä esine on aina melko pienikokoinen; jos esineen pituus ylittää 7,8 m., se rahditetaan rautateillä pitkänä esineenä (tämä oli ainoa esineen kokoon liittyvä viittaus lähdeaineistossa). Synonyymisanaston (WSOY, 1990) mukaan esine on 1. kalu, kapine, tavara, väline 2. kohde, objekti. Näiden rinnastusten perusteella esine voi olla joko pieni tai suuri, joten nostokurjestakin voisi puhua esineenä. Esine- ja ympäristöoikeden kannalta esineitä ovat mm. alukset, ilma-alukset sekä ajoneuvot. Julkisia esineitä ovat esim. valtion...
Mikä on Starikka? Onko tällä sanalla vastaavaa ruotsalaista? 1218 6.2.2004 Heikki Paunosen slangisanakirjan (Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja. WSOY 3.p. 2001) mukaan starikka on vanha mies, ukko. Nykyslangissa käytetään kyllä useammin sanaa stara, se tulee venäjän adjektiivista staryj.
Mistä löydän ohjeita murteen käytöstä opetustilanteissa, saako opettaja käyttää murretta? 1315 22.1.2004 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus http://www.kotus.fi/ julkaisee kielenhuollon tiedotuslehti Kielikelloa, jota seuraamalla säilyttää kosketuksen alati kehittyvään ja muuttuvaan nykykieleen. Lehden saatavuuden voi tarkistaa aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/. Kielikellon numerossa 4/2002 on Suomen kielen lautakunnan puheenjohtajan professori Harri Mantilan artikkeli Kielenhuollon uudet haasteet, jossa hän kirjoittaa seuraavasti: "Kielikäsityksemme on muuttunut viime vuosina yksilön vapautta suosivaan suuntaan. Oma murre on osa jokaisen identiteettiä ja sellaisena tärkeä. Sitä voi myös käyttää sekä julkisessa puheessa että kirjoituksessa, jos tilanne siihen sopii. Tämä ei saa kuitenkaan vaarantaa kaikille yhteisen yleiskielen...