Neuvostoliitto

Tilaa aihepiirin Neuvostoliitto RSS-syöte
69 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–60.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä saisi tietoja Stalinin vainojen uhreista, jotka olivat tulleet siirtolaisina Karjalaan USA:sta ja/tai Kanadasta 1930-luvulla. 4391 Joitakin suomenkielisiä nimekkeitä (niistä löytää lisäviitteitä) Sevander, Mayme Vaeltajat. - Siirtolaisinstituutti, 2000. Kero, Reinio Neuvosto-Karjalaa rakentamassa : Pohjois-Amerikan suomalaiset tekniikan tuojina 1930-luvun Neuvosto-Karjalassa. - Suomen historiallinen seura, 1983. Boucht, Christer Karjala kutsui. - 2. p. - Kirjayhtymä, 1983. [1. p. ilm. nimellä Onnea etsimässä - Punaisesta Karjalasta Kaukoitään] Rislakki, Jukka ja Lahti-Argutina, Eila Meillä ei kotia täällä : suomalaisten loikkarien joukkotuho Uralilla 1938. - Otava, 1997. Lahti-Argutina, Eila Olimme joukko vieras vaan : venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. - Siirtolaisinstituutti, 2001. Ruusunen, Aimo (toim.) Suomalaisia...
Kuka on suomentanut Neuvostohymnin sanat? Siis sen joka alkaa "Oi suuri ja mahtava..." 1650 Neuvostoliiton valtiohymnin suomenkieliset sanat ovat runoilija, kirjailija ja suomentaja Elvi Sinervon käsialaa. https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5591/
Aamulehdessä oli hiljattain arvostelu Andrei Hvostovin kirjasta "Sillamäe passioon", jossa hän kertoo nuoruudenkokemuksistaan Virossa, jolloin se oli vielä… 1530 Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa kuvataan neuvostoajan elämää eri näkökulmista sekä Neuvostoliitossa että Baltian maissa. Kazmina-Björkbacka, Angelina: Venäläinen onni : Stalinin kauden perhekronikka (Books on Demand, 2010) Kross, Jaan: Rakkaat kanssavaeltajat (WSOY, 2005), Rakkaat kanssavaeltajat 2 (WSOY, 2010) Lugovskaja, Nina: Haluan elää : venäläisen koulutytön päiväkirja 1932-1937 (WSOY, 2004) Mäkelä, Raija-Liisa: Minä, muilutetun tytär : puoli vuosisataa Neuvostoliitossa (Minerva, 2009) Neuvosto-Viron arkipäivää (WSOY, 2006) Rinne, Harri: Laulava vallankumous : Viron rocksukupolven ihme (Johnny Kniga, 2007) Žīgure, Anna: Kuitenkin niin lähellä (Otava, 1997) Ajankuvaa ja elämäntapoja löytyy myös kaunokirjallisista teoksista. Tässä...
Haluaisin tietää paljonko suomalaisia matkailijoita kävi vuosittain Shotsissa Neuvostoliiton aikana? 1443 Yksityiskohtaisia tilastoja suomalaisten Neuvostoliiton-kävijöiden jakautumisesta eri matkakohteiden kesken ei valitettavasti ole käytettävissä. Suosituimmat kohteet - suurimman silloisen matkanjärjestäjän mukaan - ovat olleet Leningrad, Moskova, Tallinna, Jalta ja Sotši. Neuvostoliiton suosio matkakohteena oli huipussaan vähän ennen sosialismin romahtamista. 1980-luvun lopulla maassa vieraili noin 300 000 suomalaista vuosittain. Tästä määrästä noin viidennes (lähes 60 000) suuntasi Neuvostoliiton "etelänmatkoille" Sotšiin, Jaltaan, Odessaan, Tbilisiin sekä muualle Mustallemerelle ja Kaukasiaan. Lähteet: Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. SKS, 2004 Matkailusilmä 1/1984 [useita...
Löytyykö 30-luvulla Oulusta Venäjälle muuttadeinen ja siellä kuolleinen maineen puhdistuksesta kertova kirja, oletettavasti oululaisen kirjailijan tai… 2029 Fanni Heleniuksen muistelmateoksessa Pitkä etappi kerrotaan oululaisen Pyykön perheen vaiheista Stalinin ajan Neuvostoliitossa 1930-luvulla. Myös Anna Eskuri kertoo kirjassa Vastavirtaan (toim. Kaisu Mikkola) 30-luvun puhdistuksista Neuvostoliitossa. Oulusta lähtöisin ollut Eskuri avioitui venäläisen rautatieinsinöörin kanssa, ja joutui erinäisten vaiheiden kautta kymmeneksi vuodeksi eri vankileireille. Molemmat teokset löytyvät Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Etsin kirjallisuutta (mieluiten venäjänkielistä) aiheesta "sosialistinen realismi Neuvostoliitossa". En ole toistaiseksi onnistunut löytämään tällaista teosta… 1117 Vaski-tietokannan mukaan Turun kaupunginkirjastosta löytyy 3 venäjänkielistä teosta, jotka käsittelevät kysymääsi aihetta kuvataiteessa. Maalaustaiteesta kertoo PODVIGU 40 let : [albom] / [avtor-sostavitel Emma Pugatseva ; avtor stupitelnoi statji Kirill Moskalenko] Moskva : Sovetski hudoznik, 1985. Julistetaiteeseen taas keskittyvät osat 2 ja 3 sarjasta SOVETSKI polititseski plakat : iz kollektsii Gosusarstvennoi biblioteki SSSR imeni V. Il. Leninareproduktsii 1950-1970-e gody. Muut sosialistiseen realismiin keskittyvät kirjat ovatkin sitten muilla kielillä, lähinnä suomeksi ja englanniksi. Pääset niihin helpoiten käsiksi Vaski-tietokannan kautta (www.turku.fi/vaski) käyttämällä asiasanoina sosialistinen realismi ja Neuvostoliitto....
Onkohan Venäjän nykyistä kansallislaulua suomennettu, ja jos on, mistä saisin suomennoksen käsiini? 4145 Venäjän nykyinen kansallislaulu lauletaan vanhan Neuvostoliiton kansallislaulun eli Aleksandr Aleksandrovin säveltämän Neuvostoliiton hymnin sävelellä. Sanat on molempiin kirjoittanut Sergei Mihalkov. Virallista käännöstä ei löytynyt, mutta raakakäännös löytyy Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_federaation_hymni
On kysymys saksalaisessa tekstissä esiintyvästä venäläisestä sotilaslaulusta, jossa kerrotaan Katjuschasta. Pitäisi saada selville laulun sanat suomeksi,… 9268 Kyse lienee Matvei Blanterin vuonna 1937 säveltämästä laulusta Katjuša – siitä Katjušasta, jonka kaikki hyvin tunnemme. Laulun sanat on kirjoittanut Mihail Isakovski. Laulu löytyy lukuisista venäläisistä laulukirjoista, esim. Kogda duša pojot : samyje populjarnyje pesni XX veka (Smolensk : Rusitš, 2004. – ISBN 5-8138-0295-9.) Erään näkemyksen mukaan melodia ei olisi Blanterin oma vaan lainattu Igor Stravinskyn oopperasta Mavra (1922), mutta Blanterin lauluna sävellys silti elää. Kysymykseen liitetty ote laulun saksannoksesta on varsin sanatarkka käännös laulun 3. säkeistön venäjänkielisestä alkutekstistä, joten on perusteltua olettaa, että laulu on kysyjän etsimä: ”Oi ty, pesnja, pesenka devitšja, ty leti za jasnym solntsem vsled i boitsu...
Milloin lentopallossa Suomi voitti Neuvostoliiton 3-0? Peli pelattiin silloin Jyväskylässä? 893 Suomen lentopalloliitosta saadun tiedon mukaan Suomi on voittanut Neuvostoliiton 3-0 Jyväskylässä 16.8.1982 ja myös Oulussa 20.4.1984 sekä Bystricassa, Puolassa 17.5.1984.
Kuulemma on olemassa kirja, joka käsittelee virolaisten arkea kommariaikana. En tiedä kirjan nimeä, enkä kustantajaa. Tiedätkö sinä? 1114 Todennäköisesti kirja on Neuvosto-Viron arkipäivää / toim. Emmo Tammer. - WSOY, 2006. Muita vaihtoehtoja: Aikamatka hotelli Viruun / Sakari Nupponen. - Ajatus, 2007. Urho Kekkonen ja Viro / Pekka Lilja ja Kulle Raig. - Minerva, 2006. Vaarallinen Suomi : Suomi Eestin kommunistisen puolueen ja Neuvosto-Liiton KGB:n silmin. - Minerva, 2004. Huvia ja hyötyä lapsille : leikkikaluteollisuutta Neuvosto-Virossa. - Turun maakuntamuseo, 2007 (Näyttelyesite).
Voisitko neuvoa kirjoja, jotka kertoisivat Neuvostoliiton romahtamisesta? 1666 Aiheesta kertovat esim. seuraavat kirjat: Gorbatsov, Mihail: Elokuun kaappaus : totuus ja opetukset (WSOY 1991) Hosia, Martti: Raportti Moskovasta (Gummerus 1991) Jeltsin, Boris: Presidentin päiväkirja (Otava 1994) Kagarlitski, Boris: Hajonnut monoliitti (Orient Express 1992) Rautkallio, Hannu: Moskovan päiväkirja 1989-1993 (Tammi 2008) Sailas, Anne: Venäjä - jättiläinen tuuliajolla (Edita 1996)
N- liiton - sekä japanin asevoimien miesvahvuus 2 maailmansodassa. 2088 Alla olevien verkkosivustojen mukaan puna-armeijan miesvahvuus oli noin 34 miljoonaa miestä. Japanin armeijan miesvahvuus taas oli 9,700,000 miestä. Sivuilta käy myös ilmi kaatuneiden ja haavoittuneiden lukumäärät sekä paljon muuta kiinnostavaa tietoa liittyen toiseen maailmansotaan. http://www.eisenhower.archives.gov/quick_links/military/WWII_cost.html http://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_Army
Onko kenelläkään tietoa vanhan Neuvostoliiton aikaisen laulun, nimeltään Urheilumarssista, sanoista ja sävelestä? 1427 Nuotissa Ryssland sjunger on laulu Sports-marsch (= Sportsmarsch), jonka on säveltänyt I. Dunajevski. Nuotissa on kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit, venäjänkieliset sanat (kyrillisin kirjaimin) ovat erillisessä liitteessä. Nuotissa mainitaan, että laulu on elokuvasta "Bratar". Nuotti on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla. Sen voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainatilauksen voit tehdä lähimmästä kirjastostasi. Yleisradion tietokannan mukaan laulun venäjänkielinen nimi on Sportivnyi marsh.
Etsin joku kirja tai kirjoja suom. kirjailijalta Rosa Liksom, kuka asui Breznevin aikana Venäjalla ja kuvasi siellä elämän. 1399 Rosa Liksomin kahdessa teoksessa on kuvattu elämää Neuvostoliitossa (taiteilijan vapaudella, tosin). Liksomin kuvittamassa teoksessa Väliasema Gagarin (1987) matkataan halki Siperian kohti Mongoliaa. Kuvareportaasimaisessa teoksessa Go Moskova go (1988) liikutaan mm. Moskovan metrossa ja kaduilla. Kirjailija on työstänyt teoksen lehtikuvaaja Jukka Uotilan kanssa.
Onko Anna Ahmatovan runoja tai hänestä kertovaa kirjallisuutta käännetty suomeksi? Tai englanniksi? 1704 Anna Ahmatovalta on suomennettu ainakin kirja Runoja vuodelta 1992. Hänen runojaan on myös kokoelmassa Neuvostolyriikkaa 3, s.83-110. Lisäksi hänestä kertoo Jelena Kuzminan kirja Anna Ahmatova, koditon, vuodelta 1992. Ahmatovan englanniksi käännettyjä runoja on teoksissa Selected poems of Anna Akhmatova ja The Complete Poems of Anna Akhmatova. Osoitteessa http://sangha.net/messengers/Ahmatova.htm on Ahmatovasta ja hänen tuotannostaan kertovat englanninkieliset www-sivut.
Venäläisten sotilaiden henkilötappiot talvi- ja jatkosodissa? 11770 Venäläisten tappioista Suomen suunnalla talvi- ja jatkosodassa on olemassa erilaisia tietoja arvioijasta riippuen. Suomalaisten arvioiden mukaan talvisodassa menetti n. 200 000 neuvostosotilasta henkensä ja n. 600 000 haavoittui. Neuvostoliitto itse ilmoitti sodan jälkeen tappioikseen n. 49 000 kaatunutta, mutta esim. vuosina 1949-1951 kerätty Puna-armeijan tappioluettelo sisältää n. 127 000 nimeä. Suurempiakin lukuja on esitetty. Jatkosodassa karkean arvion mukaan Neuvostoliitto menetti Suomen suunnalla taisteluissa sotilaistaan n. 270 000 kaatuneina ja n. 550 000 haavoittuneina. Toisen suomalaislähteen mukaan kaatuneita puna-armeijan sotilaita olisi jatkosodassa n. 305 000. Luvut on poimittu seuraavista lähteistä : Suomi sodassa : talvi...
Etsin kirjaa, jossa on kaskuja eri teollisuuden alojen edustajien ja tutkijoiden (ilmeisesti tieteellis-teknisessä yhteistyössä) kommelluksista… 2040 Kaipaamasi teos lienee Moskovitsit eli Idänkaupan iloiset tuulet / toim. Matti Pajula [Espoo] : Weilin + Göös, 1979. Kirjaa on vielä saatavilla muutamissa pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/).
Teen tutkielmaa ja haluiasin tietää lähteitä. Aiheena olisi suomalaisten neuvostovastaiset aatteet Urho Kekkosen aikakautena. Teos josta teen tutkielmaa on… 1562 Aihetta kannattaa ehkä lähestyä Neuvostovastaisten ajattelijoiden ja kirjoittajien tekstien kautta. 1960- ja 1970-luvuilla Neuvostoliittoa ja Urho Kekkosen politiikkaa kritisoivat esimerkiksi Tuure Junnila, Kauko Kare, Ahti M. Salonen ja Aarno Laitinen mm. seuraavissa teoksissa: - Tuure Junnila: "Jäädytetty demokratia" - Tuure Junnila: "Toisinajatteleva Kekkosen tasavallassa" - Kauko Kare: "Tähän on tultu, Ahti M. Salonen : raportti presidentinvaihdoksen välttämättömyydestä vakava- ja leikkimielisille äänestäjille" - Ahti M. Salonen: "Kylmällä linjalla : Suomen ja suomettumisen historian ja tosiasioiden erittelyä" - Aarno Laitinen: "Kremlin kellokkaat" - Lauantaiseura: "Tamminiemen pesänjakajat" Kauko Kareen kustannusyhtiö Alea-kirja...
Miksi Suomi joutui sodan jälkeen maksamaan sotakorvauksia Venäjälle, vaikka Suomi oli sodassa menettänyt jo lukuisia miehiään sekä maa-alueita? 8343 Neuvostoliitto piti liittoutuneiden välisissä sodanaikaisissa neuvotteluissa tiukasti kiinni siitä, että Saksan ja sen kanssa sotivien oli suoritettava sotakorvauksia. Moskovan välirauhansopimuksessa 1944 määrättiin Suomen maksettavaksi 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin määräinen sotakorvaus, joka oli suoritettava Neuvostoliitolla tavaratoimituksina kuuden vuoden aikana. Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua rauhanehtoihin, koska olimme sodan hävinnyt osapuoli, ja vaikka sodan loppuvaiheessa taistelimmekin saksalaisia vastaan. Lähteet ja kirjallisuutta aiheesta: - Suomi 85 : [2] Rintamalla, s.330- - Heikkilä, Hannu: Liittoutuneet ja kysymys Suomen sotakorvauksista 1943-1947 - Seppälä, Helge: Asemasodasta katkeraan rauhaan -...
Erääseen Suomen karttaan on merkattu luovutetut alueet (Petsamo, Salla ja Karjala). Milloin alueet luovutettiin? 2153 Kyseiset alueet luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovassa 19.9.1944 solmitussa välirauhansopimuksessa. Lopullisesti rajat vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 10.2.1947. (Jukka Tarkka - Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi : seitsemän vuosikymmentä kansankunnan elämästä. Helsinki: Otava, 1987. S. 168, 181-182.)