| 1930-luvulla Neuvostoliitossa vallitsi hirveä terrori, myös suomaliasperäisiä kohtaan. Löytyykö kirjaa tai artikkelia, joka käsittelee miten ja missä… |
667 |
|
|
|
Valitettavasti en ole löytänyt mitään sellaista kokonaistutkimusta, jossa erikoisesti selvitettäisiin meikäläistä reaktiota naapurin vainoihin - vainoista sinänsä on julkaistu paljonkin suomen kielellä.
Neuvostoliitto-kuvaa yleensä on tutkittu jonkin verran, esim,
Immonen, Kari
Ryssästä saa puhua... : Neuvostoliitto suomalaisessa julkisuudessa ja kirjat julkisuuden muotona 1918-39. - Otava, 1987
Karemaa, Outi
Suomalaisen venäläisvihan synty
[teoksessa: Katse Venäjään - suomalaisen Venäjä-tutkimuksen antologia. - Aleksanteri-instituutti, 2006]
Karemaa, Outi
Vihollisia, vainoojia, syöpäläisiä : venäläisviha Suomessa 1917-1923. Suomen historiallinen seura, 1998
Wunsch, Sinikka
Punainen uhka : Neuvostoliiton kuva johtavassa suomalaisessa... |
| Joissakin 1960- ja 1970-luvuilla ilmestyneissä kirjoissa lukee copyright-sivulla tieto "Oikeudet pidätetään, myös Neuvostoliitossa". Onko teillä tietoa, mistä… |
611 |
|
|
|
Syynä tällaiseen tekstiin on todennäköisesti se, että Neuvostoliitto ei koskaan liittynyt ns. Bernin yleissopimukseen (1886), jonka perusajatuksena on ollut taata sopimusvaltioiden tekijöille sama suoja kuin minkä kotimaiset tekijätkin kussakin maassa saavat. Neuvostoliitto liittyi vuonna 1973 kansainväliseen Universal Copyright Convention -sopimukseen, joten todennäköisesti tuollaisia merkintöjä ei sen jälkeen enää käytetty. Myös Yhdysvallat tuli Bernin sopimuksen allekirjoittajaksi vasta vuonna 1989.
Merkinnällä ei tosin liene ollut mitään käytännön merkitystä, koska Neuvostoliitossa luonnollisesti toimittiin omien lakien mukaan, eikä piitattu kansainvälisistä sopimuksista, joissa ei oltu mukana.
Heikki Poroila
|
| Löytyykö mitään kirjallisuutta jossa kerrottaisiin Komsomolista ja nuorten harrastustoiminnasta 1970-1980 luvuilta sekä Komsomolin klubeista? Löysin kyllä… |
644 |
|
|
|
Teoksessa Lukeva ja kirjoittava työläinen on artikkeli, Pia Koivunen: Neuvostoliiton Komsomol-nuoret lukutaidottomuutta likvidoimassa.
1980 on julkaistu Iljinski, Igor: Komsomol.
Google Books: Gorsuch Anne E: Youth in revolutionary Russia (abstrakti löytyy netistä) samoin Google Books Neumann Matthias: The Communist Youth League and the Transformation of the Soviet Union, 1917-1932.
Koivusen teos Uuden maailman lähettiläät on netissä https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/93071/gradu00804.pdf?seque… .
Internetistä löytyy opinnäytetyö Ystävyyden monet kasvot https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/26623. Kohdeyhteisönä on mainittu Komsomol.
Melindassa, kirjastojen yhteistyökannassa on useita aiheeseen liittyviä englanninkielisiä... |
| Mitkä kirjat olisivat hyviä Neuvostoliiton ulkopolitiikasta noin vuosina 1935-45 kertovaan tutkielmaani? |
1107 |
|
|
|
Suomenkielisiä esim.
Vehviläinen, Olli-Pekka
Kansallissosialistinen Saksa ja Neuvostoliitto 1933-1934 : Hitlerin valtaantulosta Baltian pöytäkirjaa koskevien neuvottelujen raukeamiseen. - WSOY, 1966
Assarsson, Vilhelm
Stalinin varjossa. - WSOY, 1963
Myllyniemi, Seppo
Baltian kriisi 1938-1941. - Otava, 1977
Hyytiä, Osmo
Viron kohtalontie 1933.. 1939.. 1940. - Yliopistopaino, 1992
Allard, Sven
Stalin ja Hitler : tutkielma Neuvostoliiton ulkopolitiikasta vuosina 1930-1941. - WSOY, 1972
Virkkunen, Veli
Stalinin urut : Amerikan sota-apu Neuvostoliitolle. - Alea-kirja, 1983
Werth, Alexander
Venäjä sodassa 1941-45 1-2. - Kirjayhtymä, 1966
Taylor, A. J. P.
Toisen maailmansodan synty. - Kirjayhtymä, 1962
Gardner, Brian
Toisen maailmansodan... |
| Puolalaiskirjailijan teos on kadonnut kirjastoista. Muistan, kuinka lainasin 1980-luvun alussa puolalaisen kirjailija Stanisław Jerzy Lecin teoksen kirjastosta… |
1201 |
|
|
|
Kysymyksessä lienee Lecin teos "Vastakarvaan". Jos se on poistettu käyttämästäsi kirjastosta, on syynä kuluminen, onhan se ollut jo 30 vuotta käytössä. Poistettu tai siirretty keskusvarastoon.
HelMet-kirjastolla on Stanislaw Jerzy Lecin kirjoja kahdella kielellä kuusi nimikettä, yhteensä 41 nidettä. Myös muuta totalitarismia yleisesti tai Neuvostoliittoa erityisesti kritisoivaa kirjallisuutta on tarjolla. Oletko lukenut Slawomir Mrozekia?
|
| Tämä kysymys askarruttaa meitä työpaikalla. Vaikka Yhdysvallat ja Neuvostoliitto/Venäjä ovat usein olleet sotatoimissa tukemassa vastakkaisia osapuolia, onko… |
1112 |
|
|
|
Valtioina Venäjä/Neuvostoliitto ja Yhdysvallat eivät todellakaan ole koskaan olleet sodassa toisiaan vastaan. Mutta kuten kysyjä olettaa, ovat - sikäli kun tiedämme - niiden sotilaat joskus taistelleet toisiaan vastaan.
Venäjän sisällissodan aikaan vuosina 1918-1922 Yhdysvallat oli siirtänyt joukkojaan Venäjän Kaukoitään, mutta tiedossa ei ole, taistelivatko ne mitään sodan venäläistä osapuolta vastaan. Todennäköisesti Yhdysvallat vetäytyivät alueelta ennen kuin bolševikit, joita sisällissodan lopputuloksen vuoksi voi kai pitää Venäjän/Neuvostoliiton valtion edustajina, varsinaisesti vakiinnuttivat täällä valtansa.
Korean sodassa 1950-1953 Pohjois-Korean armeija oli Neuvostoliiton aseistama ja kouluttama. Taisteluihin osallistuivat myös... |
| Mistä saisi tietoja Stalinin vainojen uhreista, jotka olivat tulleet siirtolaisina Karjalaan USA:sta ja/tai Kanadasta 1930-luvulla. |
4551 |
|
|
|
Joitakin suomenkielisiä nimekkeitä (niistä löytää lisäviitteitä)
Sevander, Mayme
Vaeltajat. - Siirtolaisinstituutti, 2000.
Kero, Reinio
Neuvosto-Karjalaa rakentamassa : Pohjois-Amerikan suomalaiset tekniikan tuojina 1930-luvun Neuvosto-Karjalassa. - Suomen historiallinen seura, 1983.
Boucht, Christer
Karjala kutsui. - 2. p. - Kirjayhtymä, 1983.
[1. p. ilm. nimellä Onnea etsimässä - Punaisesta Karjalasta Kaukoitään]
Rislakki, Jukka ja Lahti-Argutina, Eila
Meillä ei kotia täällä : suomalaisten loikkarien joukkotuho Uralilla 1938. - Otava, 1997.
Lahti-Argutina, Eila
Olimme joukko vieras vaan : venäjänsuomalaiset vainonuhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. - Siirtolaisinstituutti, 2001.
Ruusunen, Aimo (toim.)
Suomalaisia... |
| Kuka on suomentanut Neuvostohymnin sanat? Siis sen joka alkaa "Oi suuri ja mahtava..." |
1806 |
|
|
|
Neuvostoliiton valtiohymnin suomenkieliset sanat ovat runoilija, kirjailija ja suomentaja Elvi Sinervon käsialaa.
https://finna.fi
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5591/
|
| Aamulehdessä oli hiljattain arvostelu Andrei Hvostovin kirjasta "Sillamäe passioon", jossa hän kertoo nuoruudenkokemuksistaan Virossa, jolloin se oli vielä… |
1624 |
|
|
|
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa kuvataan neuvostoajan elämää eri näkökulmista sekä Neuvostoliitossa että Baltian maissa.
Kazmina-Björkbacka, Angelina: Venäläinen onni : Stalinin kauden perhekronikka (Books on Demand, 2010)
Kross, Jaan: Rakkaat kanssavaeltajat (WSOY, 2005), Rakkaat kanssavaeltajat 2 (WSOY, 2010)
Lugovskaja, Nina: Haluan elää : venäläisen koulutytön päiväkirja 1932-1937 (WSOY, 2004)
Mäkelä, Raija-Liisa: Minä, muilutetun tytär : puoli vuosisataa Neuvostoliitossa (Minerva, 2009)
Neuvosto-Viron arkipäivää (WSOY, 2006)
Rinne, Harri: Laulava vallankumous : Viron rocksukupolven ihme (Johnny Kniga, 2007)
Žīgure, Anna: Kuitenkin niin lähellä (Otava, 1997)
Ajankuvaa ja elämäntapoja löytyy myös kaunokirjallisista teoksista. Tässä... |
| Haluaisin tietää paljonko suomalaisia matkailijoita kävi vuosittain Shotsissa Neuvostoliiton aikana? |
1505 |
|
|
|
Yksityiskohtaisia tilastoja suomalaisten Neuvostoliiton-kävijöiden jakautumisesta eri matkakohteiden kesken ei valitettavasti ole käytettävissä. Suosituimmat kohteet - suurimman silloisen matkanjärjestäjän mukaan - ovat olleet Leningrad, Moskova, Tallinna, Jalta ja Sotši.
Neuvostoliiton suosio matkakohteena oli huipussaan vähän ennen sosialismin romahtamista. 1980-luvun lopulla maassa vieraili noin 300 000 suomalaista vuosittain. Tästä määrästä noin viidennes (lähes 60 000) suuntasi Neuvostoliiton "etelänmatkoille" Sotšiin, Jaltaan, Odessaan, Tbilisiin sekä muualle Mustallemerelle ja Kaukasiaan.
Lähteet:
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. SKS, 2004
Matkailusilmä 1/1984 [useita... |
| Löytyykö 30-luvulla Oulusta Venäjälle muuttadeinen ja siellä kuolleinen maineen puhdistuksesta kertova kirja, oletettavasti oululaisen kirjailijan tai… |
2111 |
|
|
|
Fanni Heleniuksen muistelmateoksessa Pitkä etappi kerrotaan oululaisen Pyykön perheen vaiheista Stalinin ajan Neuvostoliitossa 1930-luvulla. Myös Anna Eskuri kertoo kirjassa Vastavirtaan (toim. Kaisu Mikkola) 30-luvun puhdistuksista Neuvostoliitossa. Oulusta lähtöisin ollut Eskuri avioitui venäläisen rautatieinsinöörin kanssa, ja joutui erinäisten vaiheiden kautta kymmeneksi vuodeksi eri vankileireille.
Molemmat teokset löytyvät Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista.
|
| Etsin kirjallisuutta (mieluiten venäjänkielistä) aiheesta "sosialistinen realismi Neuvostoliitossa". En ole toistaiseksi onnistunut löytämään tällaista teosta… |
1161 |
|
|
|
Vaski-tietokannan mukaan Turun kaupunginkirjastosta löytyy 3 venäjänkielistä teosta, jotka käsittelevät kysymääsi aihetta kuvataiteessa. Maalaustaiteesta kertoo PODVIGU 40 let : [albom] / [avtor-sostavitel Emma Pugatseva ; avtor stupitelnoi statji Kirill Moskalenko] Moskva : Sovetski hudoznik, 1985.
Julistetaiteeseen taas keskittyvät osat 2 ja 3 sarjasta SOVETSKI polititseski plakat : iz kollektsii Gosusarstvennoi biblioteki SSSR imeni V. Il. Leninareproduktsii 1950-1970-e gody.
Muut sosialistiseen realismiin keskittyvät kirjat ovatkin sitten muilla kielillä, lähinnä suomeksi ja englanniksi. Pääset niihin helpoiten käsiksi Vaski-tietokannan kautta (www.turku.fi/vaski) käyttämällä asiasanoina sosialistinen realismi ja Neuvostoliitto.... |
| Onkohan Venäjän nykyistä kansallislaulua suomennettu, ja jos on, mistä saisin suomennoksen käsiini? |
4521 |
|
|
|
Venäjän nykyinen kansallislaulu lauletaan vanhan Neuvostoliiton kansallislaulun eli Aleksandr Aleksandrovin säveltämän Neuvostoliiton hymnin sävelellä. Sanat on molempiin kirjoittanut Sergei Mihalkov. Virallista käännöstä ei löytynyt, mutta raakakäännös löytyy Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_federaation_hymni
|
| On kysymys saksalaisessa tekstissä esiintyvästä venäläisestä sotilaslaulusta, jossa kerrotaan Katjuschasta. Pitäisi saada selville laulun sanat suomeksi,… |
9650 |
|
|
|
Kyse lienee Matvei Blanterin vuonna 1937 säveltämästä laulusta Katjuša – siitä Katjušasta, jonka kaikki hyvin tunnemme. Laulun sanat on kirjoittanut Mihail Isakovski. Laulu löytyy lukuisista venäläisistä laulukirjoista, esim. Kogda duša pojot : samyje populjarnyje pesni XX veka (Smolensk : Rusitš, 2004. – ISBN 5-8138-0295-9.) Erään näkemyksen mukaan melodia ei olisi Blanterin oma vaan lainattu Igor Stravinskyn oopperasta Mavra (1922), mutta Blanterin lauluna sävellys silti elää.
Kysymykseen liitetty ote laulun saksannoksesta on varsin sanatarkka käännös laulun 3. säkeistön venäjänkielisestä alkutekstistä, joten on perusteltua olettaa, että laulu on kysyjän etsimä: ”Oi ty, pesnja, pesenka devitšja, ty leti za jasnym solntsem vsled i boitsu... |
| Milloin lentopallossa Suomi voitti Neuvostoliiton 3-0? Peli pelattiin silloin Jyväskylässä? |
972 |
|
|
|
Suomen lentopalloliitosta saadun tiedon mukaan Suomi on voittanut Neuvostoliiton 3-0 Jyväskylässä 16.8.1982 ja myös Oulussa 20.4.1984 sekä Bystricassa, Puolassa 17.5.1984.
|
| Kuulemma on olemassa kirja, joka käsittelee virolaisten arkea kommariaikana. En tiedä kirjan nimeä, enkä kustantajaa. Tiedätkö sinä? |
1157 |
|
|
|
Todennäköisesti kirja on
Neuvosto-Viron arkipäivää / toim. Emmo Tammer. - WSOY, 2006.
Muita vaihtoehtoja:
Aikamatka hotelli Viruun / Sakari Nupponen. - Ajatus, 2007.
Urho Kekkonen ja Viro / Pekka Lilja ja Kulle Raig. - Minerva, 2006.
Vaarallinen Suomi : Suomi Eestin kommunistisen puolueen ja Neuvosto-Liiton KGB:n silmin. - Minerva, 2004.
Huvia ja hyötyä lapsille : leikkikaluteollisuutta Neuvosto-Virossa. - Turun maakuntamuseo, 2007 (Näyttelyesite).
|
| Voisitko neuvoa kirjoja, jotka kertoisivat Neuvostoliiton romahtamisesta? |
1814 |
|
|
|
Aiheesta kertovat esim. seuraavat kirjat:
Gorbatsov, Mihail: Elokuun kaappaus : totuus ja opetukset (WSOY 1991)
Hosia, Martti: Raportti Moskovasta (Gummerus 1991)
Jeltsin, Boris: Presidentin päiväkirja (Otava 1994)
Kagarlitski, Boris: Hajonnut monoliitti (Orient Express 1992)
Rautkallio, Hannu: Moskovan päiväkirja 1989-1993 (Tammi 2008)
Sailas, Anne: Venäjä - jättiläinen tuuliajolla (Edita 1996)
|
| N- liiton - sekä japanin asevoimien miesvahvuus 2 maailmansodassa. |
2219 |
|
|
|
Alla olevien verkkosivustojen mukaan puna-armeijan miesvahvuus oli noin 34 miljoonaa miestä. Japanin armeijan miesvahvuus taas oli 9,700,000 miestä. Sivuilta käy myös ilmi kaatuneiden ja haavoittuneiden lukumäärät sekä paljon muuta kiinnostavaa tietoa liittyen toiseen maailmansotaan.
http://www.eisenhower.archives.gov/quick_links/military/WWII_cost.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_Army
|
| Onko kenelläkään tietoa vanhan Neuvostoliiton aikaisen laulun, nimeltään Urheilumarssista, sanoista ja sävelestä? |
1465 |
|
|
|
Nuotissa Ryssland sjunger on laulu Sports-marsch (= Sportsmarsch), jonka on säveltänyt I. Dunajevski. Nuotissa on kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit, venäjänkieliset sanat (kyrillisin kirjaimin) ovat erillisessä liitteessä. Nuotissa mainitaan, että laulu on elokuvasta "Bratar". Nuotti on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla. Sen voi tilata kaukolainaksi. Kaukolainatilauksen voit tehdä lähimmästä kirjastostasi.
Yleisradion tietokannan mukaan laulun venäjänkielinen nimi on Sportivnyi marsh.
|
| Etsin joku kirja tai kirjoja suom. kirjailijalta Rosa Liksom, kuka asui Breznevin aikana Venäjalla ja kuvasi siellä elämän. |
1456 |
|
|
|
Rosa Liksomin kahdessa teoksessa on kuvattu elämää Neuvostoliitossa (taiteilijan vapaudella, tosin). Liksomin kuvittamassa teoksessa Väliasema Gagarin (1987) matkataan halki Siperian kohti Mongoliaa. Kuvareportaasimaisessa teoksessa Go Moskova go (1988) liikutaan mm. Moskovan metrossa ja kaduilla. Kirjailija on työstänyt teoksen lehtikuvaaja Jukka Uotilan kanssa.
|