luettelointi

29 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Paljonko kestää että on uusi tietue tehty sierraan kirjasta? 115 16.3.2018 On mahdotonta sanoa mitään yleispätevää, koska kuluva aika riippuu monesta tekijästä. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa aikaa, joka kestää kirjan julkistamisesta siihen että sen voi varata Sierran/HelMetin kautta, nykyään useimmat uutuudet tulevat vähin tiedoin tietokantaan ja varattavaksi jo ennen kuin uutuus on ilmestynyt. Näitten osalta voidaan sanoa, ettei aikaa kulu ollenkaan. Joskus käy kuitenkin niin, ettei kustantajan lupaama uutuus ilmestykään ilmoitetussa aikataulussa ja tapahtuu sitäkin, että kirja jää kokonaan julkaisematta. Tällöin viive voi olla vaikka kuinka pitkä. Jos taas oletamme, että kysyjää kiinnostaa, kuinka nopeasti HelMet-luetteloijat saavat kirjatietueen valmiiksi, on siihenkin mahdotonta antaa yleistä...
Olen soittanut ja laulanut elämäni aikana useissa orkestereissa ja kuoroissa. Useimmille on yhteistä se että nuottien järjestämiseen ei ole mitään systeemiä… 173 21.11.2017 Kirjastojen luettelointiohjelmat ovat maksullisia, joten eivät ehkä tule kysymykseen sinun kohdallasi. Library Thing -palvelun kautta on mahdollista maksutta luetteloida pienehköjä kokoelmia. Alla linkki sivustoon ja sivustoa käsittelevään blogiin: https://fi.librarything.com/ http://blogs.uta.fi/kirjasto/2014/09/25/librarything-on-palvelu-kotikir… Luetteloinnin voi tehdä myös Excel-tiedostona. Alla tietoa Excel-luetteloinnista Sakasti-sivustolta, joka on palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöille ja toimijoille. Sivustolta löytyy myös linkki Marjaana Saapungin opinnäytetyöhön (Tervolan seurakunnan kirjojen luettelointi): http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content23907C http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/...
Mikä on tämän kirjan nimi? ISBN 978-951-0-42164-2 Onko nimi pelkkä Calendar girl vai Calendar girl Tammikuu Helmikuu Maaliskuu? Verkkokirjasto Anders sanoo… 315 11.7.2017 Kansalliskirjaston Fennica-tietokanta osoitteessa https://fennica.linneanet.fi kertoo, että ”Calendar girl” on kirjan pääotsikko ja ”tammikuu, helmikuu, maaliskuu” puolestaan alaotsikko. Kirjojen merkitsemistavat saattavat hiukan vaihdella kirjastoittain. Kirjastojen merkitsemistavoista löytyy tietoa esimerkiksi Kansalliskirjaston Kirjastoaineistojen kuvailusäännöt -sivustolta osoitteesta https://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=86353913. Säännöissä on kerrottu, mistä kohti ensisijaisesti esimerkiksi kirjojen tiedot otetaan, mutta kirjastot saattavat toki poiketa ohjeista, jos katsovat itse jonkin muun ratkaisun paremmaksi.
Ennen oli Helmet-sivuilla oikea tieto Anna Amnell = Pirkko Pekkarinen. Nyt minusta on tehty kaksi eri henkilöä. Kirjoitin ensimmäiset kolme Aurora-kirjaa… 321 30.5.2017 Luettelointi Helmet-tietokannassa ei ole muuttunut, vaan siellä on kyllä aivan entiseen tapaan viittaustietue Anna Amnellista Pirkko Pekkariseen ja päinvastoin. Uudemman hakujärjestelmän (ns. Helmet-haun) näytöllä viite- eli auktoriteettitietueet tosin näkyvät varsin pieninä linkkeinä lähellä sivun alareunaa ja saattavat siksi helposti jäädä huomaamatta. Katso esim. tämä hakutulos (hakuterminä Pekkarinen Pirkko) ja siitä kohta "Hae termillä": http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spekkarinen%20pirkko__Oright…. Vanhemmassa hakujärjestelmässä (ns. perinteisessä Helmet-haussa) viittaustietueet näkyvät selkeämmin, katso esim. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=a&searcharg=amnell+… Viittaustietueet Helmet-tietokannassa...
Opiskelen ammattikorkeassa kirjastonhoitajaksi ja olen kiinnostunut elokuvien luetteloinnista. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy kuvailusäännöt kirjallisuuden… 838 30.1.2014 Kansalliskirjaston sivuilla olevat kuvailusäännöt osoitteessa http://wiki.helsinki.fi/pages/viewpage.action?pageId=86353913 on tarkoitettu kaikkien aineistolajien luettelointiin. Niitä käytetään siis myös elokuvien luetteloinnissa. Elokuvien luetteloinnissa saatetaan välillä käyttää apuna Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen elokuvien ikärajatietokantaa, sen löytää osoitteesta http://www.meku.fi/index.php?option=com_meku&view=meku&Itemid=372&lang=… Myös IMDb-tietokannasta saattaa joskus olla apua (http://www.imdb.com/).
Olen informaatiotutkimuksen opiskelija ja teen aiheeseen liittyviä tehtäviä. Kysyisinkin, mistä Marc-kentästä kirjastotietokanta, esim. Helmet, poimii hakuun… 441 27.9.2013 HelMet-järjestelmässä aineistotyyppi merkitään kenttään 599, joka on ns. "oma" kenttä. Rajauksissa käytetään kuitenkin ensisijaisesti ns. yliöön merkittävää koodia, joka esimerkiksi CD-levyillä on 3, kirjoilla 1. Kielirajaukset tehdään MARC-kentän 041 perusteella. Selväkielisenä kielet merkitään kenttään 546. HelMet-tietokannassa voi normaalin asiakasnäytön lisäksi tarkastella tietuetta myös MARC-muodossa, jolloin on helppo tutkia, mistä kentästä mikin asiakasnäytön tieto on peräisin. Pääkirjauksen voidaan sanoa muodostuvan aina kahdesta pääelementistä eli pääkirjauksen otsikosta (tekijän tai esittäjän nimi, MARC-kentät 100 ja 110) ja päänimekkeestä, joka merkitään kenttään 245 (jos kyseessä on standardoitava teoksen nimi, käytetään myös...
Mitä tarkoitetaan YKL:n "viittausluokalla"? 800 25.7.2012 Luokkaviittaus termiä käytetään, kun teos voidaan sisältönsä puolesta sijoittaa useampaan eri luokkaan ja sille annetaan varsinaisen luokan lisäksi useampia luokkaviittauksia, jotka ilmaisevat teoksessa käsitellyt toissijaiset aiheet.
Kysyn salanimistä. Joissain kirjoissa on laitettu tekijä perään salanimi. Ilkka Remeksen eli Petri Pykälän kirjoissa niin ei kuitenkaan ole, vaikka salanimi… 1050 6.10.2011 Tässä ei välttämättä ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin epäyhtenäisestä käytännöstä eri kirjastojen ja luetteloijien välillä. Usein kirjastot tosin hyödyntävät kansallisbibliografia Fennican luettelointitietoja sellaisinaan, joten salanimi-lisämääreen käyttö kirjastotietokantojen tekijätiedoissa on hyvin suuressa määrin yhdenmukainen Fennican kanssa: joissain tapauksissa sitä on käytetty, toisissa taas ei. Ilkka Remeksen todellisen henkilöyden salaamisesta ei ole kyse. Kansallisbibliografian auktoriteettirekisterissä Petri Pykälän ja Ilkka Remeksen nimet on linkitetty toisiinsa, joten tekemällä Fennicassa tekijähaun "Remes, Ilkka" saa teoslistauksen ohella huomautuksen Ilkka Remeksen oikeasta nimestä. Sitä paitsi, kun Remeksen...
Mari Jungstedtin "Kevään kalpeudessa" on kirjakerhon kuukauden kirja, mutta miksiköhän sitä ei löydy Helmet-haulla? 1095 28.2.2011 Mari Jungstedtin vasta ilmestynyttä suomennosta "Kevään kalpeudessa" on kyllä tilattu HelMet-kirjastoihin, mutta niteet eivät ole vielä saapuneet kirjastojen hankinta- ja luettelointiosastoille. Teoksen tiedot näkyvät HelMetissä heti, kun teos on luetteloitu. https://www.helmet.fi/
Kirjastojärjestelmässä on aineistolajit DVD, CD, CD-ROM. Kyseessähän on tekninen laite. Vähän sama kuin lehtien aineistolajina olisi painopaperi. Levyhän voi… 1329 9.2.2011 Kirjaston luetteloinnissa aineistolajilla tarkoitetaan sitä, missä muodossa ko. aineisto on ilmestynyt tai talletettu. Paperille painetusta materiaalistakin eritellään aineistolajien avulla kirjat, lehdet, nuotit, kartat jne. Aineistolaji-määritteen avulla on mahdollista rajata hakua niin, että tulokseksi tulevat vain esimerkiksi tiettyä aihetta käsittelevat kirjat, mutta ei lehtiä, tai tietty musiikkikappale nuotteina, mutta ei äänitteinä. Aineiston luetteloinnin yksi tarkoitus on ennakoida sitä, millaisia tiedonhakumahdollisuuksia tarvitaan. Elokuvien kohdalla tallennusmuoto on oleellinen tieto vaikkapa varausta tehdessä, jotta asiakas, jolla on käytössään dvd-soitin mutta ei videonauhuria - tai toisin päin - voi kohdistaa varauksen...
Mitkä ovat luetteloinnin ja sisällönkuvailun erot? Nämähän tarkoittavat osittain samoja asioita, mutta ne ratkaisevat erot? 1161 4.10.2010 Luetteloinnilla tarkoitetaan dokumenttien perusrekisteröintiä, jossa aineisto kuvaillaan määrättyjen ulkoisten peruspiirteiden mukaan (esim. tekijä, teoksen nimi, julkaisutiedot, sivumäärä, muut ulkoasutiedot). Luettelointia tehdään tietyn formaatin mukaisesti esim. kirjaston aineistotietokantaan. Sisällönkuvailusta puhutaan silloin, kun dokumentin sisältö analysoidaan ja kuvataan. Siihen kuuluvat luokitus ja indeksointi, joka on sisällönkuvailua asiasanojen avulla. Sisällönkuvailun tehtävänä on tukea tiedonhakua sisällöllisin perustein. Luettelointi on näistä ensisijainen, koska ilman sitä ei voida tehdä sisällönkuvailua. Lähde: Suominen, Saarti & tuomi: Bibliografinen valvonta : johdatus luetteloinnin ja sisällönkuvailun menetelmiin...
Ovatko Henrik Tikkasen kirjat: Kulosaarentie 8, Kulosaari... Majavatie 11, Herttoniemi... Mariankatu 26, Kruununhaka... romaaneja? vai omaelämäkerta? 723 27.7.2010 Ne ovat romaaninmuotoon kirjoitettuja omaelämäkertoja. Esim. meillä Helsingin kaupunginkirjastossa ne on luokiteltu romaaniluokkaan eli 1.4:een.On tietysti ns. "makukysymys" kuinka haluaa ne luetteloida.
Miten japaninkielisiä kirjoja luetteloidaan latinalaisin aakkosin? Onko japanin kielen latinisoinnista olemassa jotain sääntöä tai standardia, mitä käytetään… 675 12.4.2010 Kirjastoissa käytetään yleisimmin Hepburn-romanisaatiojärjestelmää. Järjestelmiä on useita, mutta Hepburniin on päädytty sen yleisyyden vuoksi. Kirjaston luetteloissa on jouduttu käyttämään muunnettua Hepburniä, jossa pitkät vokaalit on merkitty pituusmerkin (makron) sijasta kahdella perättäisellä vokaalilla (vierasperäisten katakanalla kirjoitettujen sanojen yhteydessä) tai yhdellä vokaalilla (japanilaisperäisten hiraganalla tai kanjilla kirjoitettujen sanojen yhteydessä). Yleisimmät kirjastoluettelot eivät nimittäin tunnista makron-merkkiä. Lisätietoa Hepburn-järjestelmästä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hepburn-j%C3%A4rjestelm%C3%A4
Mistä julkaisusta saisin tietoa siitä kuinka - millä periaatteella - kirjoja tulisi asiasanoittaa. Minulla on kyllä käytössäni VESA verkkosanasto mutta se ei… 1051 6.10.2009 Varsin perusteellisesti mm. asiasanoitusta ja sen perusteita selvitellään juuri ilmestyneessä kirjassa Bibliografinen valvonta: johdatus luetteloinnin ja sisällönkuvailun menetelmiin / Vesa Suominen, Jarmo Saarti, Pirjo Tuomi (2009). Käytännön työhön se voi olla turhankin perusteellinen, mutta siihen kannattanee tutustua.
Kuinka ilmoitetaan kirjan koko? Korkeus kertaa leveys vai leveys kertaa korkeus? 3403 9.12.2008 Kirjastojen luetteloinnissa ilmoitetaan useimmiten pelkkä korkeus, mutta jos julkaisun mitat tai muoto ovat epätavalliset (esim. kun leveys on suurempi kuin korkeus), voidaan ilmaista molemmat siten, että korkeuden jälkeen merkitään muut mitat (esim. 21 x 30 cm). Lähde: Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. BTJ Kirjastopalvelu, 2006.
Näin jokin aika sitten jossain täällä kirjastojen sivustoilla linkin jossa mainostettiin mahdollisuudesta laittaa nettiin "oma kirjahylly" ts. listata omat… 868 28.10.2008 Ainakin LibraryThing kuulostaa kysymältäsi, tältä sivulta löytyy tekstiä suomeksi http://fi.librarything.com/?highload=1
Voisiko MARC-näytön suomentaa?? (onko tämän ohjelman tehnyt joku sekopää?) 968 21.1.2008 Jos tarkoitatte termin "MARC-näyttö" suomentamista painikkeessa: MARC on lyhenne sanoista Machine-Readable Cataloging Record. Se siis kääntyisi suomeksi suunnilleen "koneellisesti luettava luettelointitietue". Painikkeen tekstiksi tämä olisi tarpeettoman pitkä eikä se myöskään ole vakiintunut ilmaus kuten MARC, joten suomenkielisen tekstin käyttö painikkeessa tuskin tulee kyseeseen. Lisää tietoa MARC-formaatista löytyy esim. Kongressin kirjaston sivuilta: http://www.loc.gov/marc/umb/um01to06.html ja Kansalliskirjaston sivuilta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit.html Jos tarkoitatte, että itse MARC-näytön sisältö pitäisi suomentaa: MARC-näytössä näkyvien kenttien numeroita ei ole mahdollista muuntaa suomenkielisiksi...
Mikä on Helmet-aineistotietokannassa paras haku, kun etsin CD-levy muodossa olevia englanninkielisiä kirjoja ja kuunnelmia. 646 15.2.2007 Sanahaussa kannattaa käyttää suomenkielistä asiasanaa "äänikirjat", nimenomaan monikossa. Samalla kun rajaat aineiston CD-levyiksi ja kielen englanniksi kuten aikaisemminkin, niin saat täyden saaliin sekä kirjoista että kuunnelmista. Jos haluat pelkkiä kuunnelmia, niin asiasana on "kuunnelmat". Jos et halua lainkaan kuunnelmia joukkoon, kuuluu hakulause "äänikirjat and not kuunnelmat". HelMetissä käytetään suomenkielisiä asiasanoja kaiken aineiston kohdalla, poikkeuksena ainoastaan ruotsinkielinen aineisto, joka on asiasanoitettu ruotsiksi.
Kysyisin missä kirjassa olisi selkeitä kuvia ennen käytetyistä (1700-luku, 1800-luku, Suomi, Ruotsi) kirjainmalleista ja tieto siitä mitä nykyisin käytettäviä… 1673 12.9.2006 Anna Perälän kaksiosainen teos "Suomen typografinen atlas 1642-1827" vuodelta 2000 (Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja) auttaa varmasti ainakin 1700-luvun ja 1800-luvun alun tekstien suhteen. Vanhojen kirjojen luetteloinnissa ylipäätään on avuksi "Suomalaisten luettelointisääntöjen" osa "Vanhojen monografiajulkaisujen kuvailu" (Helsinki, Kirjastopalvelu 1993).
Tarvitsisin tietoa luetteloinnin kehittymisestä, sen historiasta. Mitä teoksia tai internet-lähteitä voisi olla ja mitä hakusanoja kannattaisi käyttää? 1045 16.12.2005 Oili Kokkosen Luetteloinnin perusteiden (Kirjastopalvelu, 1979) lisäksi luetteloinnin historiasta kerrotaan seuraavissa teoksissa: Sievänen-Allen, Ritva: Johdatus kirjastotieteeseen ja informatiikkaan (Otava, 1978) Tiedon tie (BTJ Kirjastopalvelu, 1999) Ilkka Mäkisen artikkeli Elettiinpä ennenkin: informaatiohistoriaa Kirjastojen tietotekninen tulevaisuusskenaario 1997-2006 (BTJ Kirjastopalvelu, 1997) Eeva Murtomaan artikkeli käsittelee luettelointia 1990-luvulta eteenpäin. Löytyy internetistä osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/skenaario/ Helle Kannilan Kirjastonhoidon oppaassa kerrotaan seikkaperäisesti kuinka luettelointia tehtiin, kun kirjastoissa oli käytössä pahviset luettelointikortit. Internetistä ei näytä juuri löytyvän...