kielitiede

35 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–35.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä sana "rova" tarkoittaa? ko.sanaan törmää ainakin paikan-nimissä Rova nimisiä kyliä lienee Suomessa useampia,lisäksi on tietysti Rovaniemi ja myös… 11954 22.4.2008 Nykysuomen sanakirjan mukaan rova tarkoittaa kivikkoa, kivikkoista ja harvametsäistä, Pohjois-Suomessa myös korkeaa maata. Esimerkkeinä Nykysuomen sanakirja mainitsee muun muassa "rova metsän laidassa" ja "kivisen rovan päällä oli riihi". Geologisessa sanastossa rova merkitsee myös ahtojäiden muodostamaa röykkiötä. Lähde: Nykysuomen sanakirjan yhdeksäs painos, osat 3 ja 4 (L-R), Wsoy, 1985
Haluaisin tietää mikä on sanan IHMINEN etymologia, mitä merkityksiä sanalla on ja miten se selitetään. 8333 13.2.2008 Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan ihminen-sanalla on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä; muun muassa karjalan imehnine, vepsän inehmoi, vatjan inehmiin tai viron inimene. Alkuperäisen muodon määrittäminen on hankalaa, eivätkä tutkijat ole päätyneet yksiselitteiseen tulkintaan. Joidenkin tutkimusten mukaan sana 'ihminen' saattaa johtua mordvan sanasta 'inze' (vieras). Toiset arvelut viittaavaat ilma-sanan ja ihme-sanan johdoksiin. Suomen vanhassa kirjakielessä sana on esiintynyt muodossa 'inhiminen'. Nykymuodossa sana on mainittu ensi kerran 1544, mutta yleistynyt 1600-luvulla. Lähde: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY, 2004
Mistä nimi Toini on peräisin? 2934 29.1.2007 Toini on lyhennys ruotsalaisesta kalenterista löytyvistä Antoinette tai Antonia -nimistä. Ne puolestaan ovat Anton-nimen sisarnimiä. Anton tarkoittaa kukoistavaa tai korvaamattoman arvokasta asiaa. Zacharias Topelius, joka harrasti suomalaissointisia nimiä, on synnyttänyt nimen merkityksestä toisenlaisia arvailuja. Ensimmäinen tytär oli saanut nimen Aina, ”toinen” tytär sai nimekseen Toini jo vuonna 1854. Nimi yleistyi 1910-1930-luvuilla ja on edelleen käytössä. https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi, 1992)
Mistä nimi Tuulikki on peräisin? 3842 29.1.2007 Nimi on suomalainen ja peräisin Kalevalasta, jossa Tuulikki on Tapion tytär. Nimeä on esiintynyt jo 1840-luvulla, mutta etunimenä Tuulikki tuli käyttöön 1900-luvun vaihteessa ja sai myöhemmin rinnalleen Tuulian Ja Tuulin. Tuulikki on yleisimpiä naistennimiämme, ja sen suosio oli suurin 1930-1960-luvuilla. Nykyisin sitä annetaan enimmäkseen toiseksi etunimeksi. Jälkimmäisten etunimien listassa se oli vuonna 2003 sijalla 38. Voit etsiä nimien yleisyyttä koskevaa tietoa Väestöreksiterikeskuksen Nimipalvelusta, joka on osoitteessa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi, 1992)
Mistä löytäisin tietoa kielten kollokaatioista? 1645 31.10.2005 Kollokaatiolla tarkoitetaan kielitieteessä sanojen normaalia suurempaa taipumusta esiintyä lähekkäin. Kaupunginkirjastoista löytyy vähänlaisesti aineistoa tällaisesta kielitieteen erityisaiheesta. Yliopistokirjastojen aineistotietokanta Lindan ja artikkelitietokanta Arton kautta lähteitä kuitenkin löytyy. Molempia tietokantoja voi käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yleisten kirjastojen verkoissa. Lindasta löytyvät mm. seuraavat lähteet: - Mitä ovat kollokaatiot? kollokaatiostatuksen määrittäminen ja talouden erikoiskielen erikoisalailmausten kollokatiivisen luonteen tutkiminen / Heidi Korpunen (Pro gradu -työ 2004) - Hyvin vaihteleva määrä - väldigt divergerande antal" : kollokaatioiden ja adjektiivien tulkkaamisesta / Pia...
Mikä olisi sopiva sana näille suomen- tai muunkielisille sanaleikeille, kuten esim. sju sjösjuka sjuksköterskor, der Flugplatzspatz nimmt auf dem Flugblatt… 2802 17.8.2005 Englanniksi saksan kielen Zungenbrecher -ilmaisun vastine on tongue-twister, jonka suomen kielinen määritelmä WSOY:n englanti-suomi suursanakirjassa (Hurme-Pesonen-Syväoja, WSOY 2003) kuuluu seuraavasti: "lause, jossa kieli menee solmuun, kielivoimisteluloru". Nykysuomen sanakirjassa kielivoimistelu määritellään seuraavasti "Äänteellisesti vaikeahkot hoennaiset ovat sopivaa kielivoimistelua oppilaille". Sanaleikki puolestaan on saanut seuraavan määritelmän: "monimerkityksisten t. samoinääntyvien sanojen käyttöön perustuva leikillinen, hauska, vitsikäs ilmaus t. muunlainen sanoilla hupailu, sanansutkaus". Toki sanaleikkikin kävisi kuvaamaan mainittun tyyppisiä lauseita, mutta kielivoimisteluloru saattaisi kenties olla osuvampi.
Mistä filosofian kirjasta saisi yleiskatsauksen uuden ajan filosofien käsityksistä kielestä? 1255 14.10.2004 Mikäli tarkoitat nimenomaan uuden ajan, eli renessanssin ja sen jälkeisen ajan filosofeja, niin sinun kanttaa tutustua filosofian historian yleisteoksiin kuten esim. Russell: ”Länsimaisen filosofian historia” tai ”The Cambridge Dictionary of Philosophy”. Kannattaa tutustua myös seuraaviin teoksiin: Derrida: ”Platonin apteekki ja muita kirjoituksia”, Itkonen: ”Kirjoituksia kielitieteestä, filosofiasta, historiasta ja politiikassa”, Gadamer: ”Hermeneutiikka: ymmärtäminen tieteissä ja filosofiassa”. Ajattelu, kieli, merkitys : analyyttisen filosofian avainkirjoituksia / Panu Raatikainen (toim.). Saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi Voit etsiä yllämainitusta tietokannasta lisää teoksia asiasanoilla ”filosofia”, ”kieli”, ”...
Löytyyköhän suomeksi mitään Theo van Leeuwenin kielentutkimukseen liittyviä kirjoja tai artikkeleita. Käy myös hänen teoriaansa soveltanut tutkimus tms. Jos… 1060 27.4.2004 Etsimäsi tutkijan teoksia ei ole suomennettu - asia on tarkistettu Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta http://fennica.linneanet.fi/webvoy.htm Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain yksi englanninkielinen teos eli Kress, Gunther, Reading images : the grammar of visual design / Gunther Kress and Theo van Leeuwen. London : Routledge, 2001 ja sekin käsittelee lähinnä kuvallista ja visuaalista viestintää sekä kuvien semiotiikkaa. Tampereen yliopiston kirjaston kokoelmista http://tamcat.linneanet.fi/ voit hakea lisää teoksia. Yliopiston kirjaston tietokantaan pääset em. osoitteesta. Tekijähaulla löytyi 4 teosta, joista 3 oli lähinnä kuviin liittyviä teoksia ja yksi ääneen ja puheeseen liittyvä eli Leeuwen, Theo van, Speech,...
Minkälainen tauti on lorvikatarri? 9099 27.2.2003 Lorvikatarri on tauti, jonka uhri vain laiskottelee. Taudin nimen alkuosa tulee verbistä "lorvailla, lorvehtia, lorvia", mikä viittaa laiskana olemiseen, vetelehtimiseen ja maleksimiseen. Lorvikatarria kutsutaan myös lorvitaudiksi. Lorvikatarri on leikkimielinen ilmaus. Vakavasti puhuen katarri-sana viittaa limakalvon tulehdukseen, kuten esimerkiksi yhdyssanoissa keuhkokatarri ja mahakatarri. (Suomen kielen perussanakirja v.1990)
Mistä saan tietoa tilkesanojen määrittelystä ? 1881 16.9.2002 Määritelmiä voi etsiä suomen kielen sanakirjoista. Esim. Editan julkaisema Suomen kielen perussanakirja määrittelee tilkesanat näin: puheessa esiintyvä ajatuksen kannalta merkityksetön lisäkesana (esim. niin ku(in), t(u)ota). Timo Nurmen Uusi suomen kielen sanakirja määrittelee tilkesanat puhekielen sanoiksi, joita ilmankin asia välittyy, liikasana, toiste. Tilkesanoista käytetään myös ainakin nimitystä täytelisäkkeet.
Miten määritellään lyhyesti ja ytimekkäästi käsite "perhe"? 2253 6.9.2002 Suomen kielen perussanakirjan mukaan perhe on yhdessä asuvien ihmisten ryhmä, jonka tavallisesti muodostavat kaksi keskenään avio- tai asuinliitossa olevaa henkilöä ja heidän lapsensa tai yksinhuoltaja lapsineen tai lapseton pariskunta.
Mistä johtuu, että sana "laki" taivutetaan seuraavasti: laki - lain tai laki - laen (ehdotus laille tai mäen laelle)? Eihän erilaisen merkityksen pitäisi… 4474 15.5.2002 Eräs selitys asialle voisi olla se, että sanat ovat kovin eri-ikäisiä. "Laki" (käyttöyhteyksissä "sisäkatto", "kitalaki", "päälaki", "suulaki", "tunturin laki") on Lauri Hakulisen mukaan suomen kielen vanhimpia, omaperäisiä kulttuurisanoja (teoksessa Suomen kielen rakenne ja kehitys, Otava 1979, s. 331 - 332), eli se on jossain muodossaan kuulunut suomen kielen ja sen esimuotojen sanastoon jo kenties vuosisatojen ellei -tuhansien ajan. "Laki" (lainopillisessa merkityksessä) on taas suomen kielen sanana huomattavasti nuorempi ruotsalais- tai skandinaavisperäinen lainasana (Hakulisen teos, s. 369 - 370). Saattaa siis olla, että kun lainopillinen sana "laki" on lainautunut suomen kieleen ruotsista, on sitä alettu taivuttaa "mäen laesta"...
Suunnittelen saksan kielioppikurssia lukiolaisille. Tarvitsisin hyviä nettiosoitteita? 1011 31.10.2001 Löytyyhän näitä! Tässä alustava valikoima: http://members.aol.com/UdoKlinger/Inhalt.html http://www.learn-german-online.net/learning-german-resouces/grammatik.h… http://nosferatu.cas.usf.edu/german/grammatik/ http://www.wm.edu/CAS/modlang/gasmit/grammar/grammnu.htm http://www.travlang.com/languages/german/ihgg/ http://ftp.ids-mannheim.de/quellen/texte.html#GRA http://buch.goethe.de/cgi-bin/acwww25/gram.pl?db=gram Lisää materiaalia löydät mm.virtuaalikirjastoista, joista tässä esimerkki Karlsruhen yliopiston ylläpitämästä luettelosta: http://www.uni-karlsruhe.de/Outerspace/VirtualLibrary/43.de.html
Miten ihminen oppii vierasta kieltä? 887 21.8.2001 Kannataa ottaa yhteyttä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskukseen. Sieltä saa varmasti tietoa alan viimeisimmästä tutkimuksesta. Nettiosoite on: http://www.solki.jyu.fi/suomi/realdex.htm Myös Helsingin yliopiston Yleisen kielitieteen laitokseen kannattaa ottaa yhtyettä: Nettiosoite on: http://www.ling.helsinki.fi/
Har man undersökt kvinnors intresse av att lära sig främmande språk 1302 27.3.1999 Kvinnovetenskap i Uleåborg har www-sidor här : http://wwwedu.oulu.fi/nt/ Där finns det många goda länkar till andra sidor också och personalens kontakt- information. Andra sidor vilka tycks vara intressanta är Umeå Universitetens sidor: http://www.genus.gu.se/kursumea.html Där finns det också några böcker och artiklar, mm.de här: -Nuolijärvi, Pirkko, "Kvinnors språk" I: Språk, språkbruk och kön Rapport från ASLA:s nordiska symposium, Uppsala 7-9 nov 1991, red. Britt-Louise Gunnarson & Caroline Liberg (Uppsala, 1991) -Hultman, Tor G, "Språk och kön i skolan", Kvinnovetenskaplig tidskrift 1/90, (stencil) -Pedersen, Inge Lise, "Kvindeligt og/eller offentligt sprog?" I Språk, språkbruk och kön Rapport från ASLA:s...