kielioppi

80 osumaa haulle. Näytetään tulokset 61–80.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsimme suomenkielioppia unkarinkielellä. Löytyykö sellaista ja mistä sitä saisi? 824 16.8.2012 Seuraavat teokset löytyvät yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta. Finn nyelvtan : kézirat / Ödön Lavotha, julk. 1959 Finn nyelvtan / István Papp ; bírálók Péter Hajdú és György Lakó, julk. 1958 Molemmat kirjat löytyvät Keskustakampus Kaisa-talon kirjastosta, joka on käytettävissä 3.9.2012 alkaen. Lukusalikäyttöön kirjat on saatavissa Kansalliskirjastossa. Nämä tiedot löytyvät saatavuustiedoista. Lindan linkki antaa vielä lisää teoksia, tosin vanhempia: http://linda.linneanet.fi/F/SA9E1EMTN8JYA55YV2KXQH152FDE51RA8B527A6QF3D…
Etsin 10 vuotta sitten kadottamaani erittäin hyvää ruotsin kieliopin / rakenteiden kertauskirjaa. (Lainasin omani luokkakaverille enkä koskaan saanut takaisin… 1183 27.1.2012 Voisiko etsimäsi kirja olla toinen näistä: - Kom ihåg! : ruotsin keskeisten rakenteiden kertauskirja / Juha Helvelahti (1. p. 2001) - Kanal: Grammatik / Tarja Aho ... [et al.] (1. p. 1999) Molemmat kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://helmet.fi/ Näet kirjojen kansikuvat alla olevien linkkien kautta: http://www.booky.fi/book.php?book_id=9789510241431 http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/kanal/fi_FI/g…
Iltalehdessä oli juttu suomenkielen opiskelusta ulkomailla. Siinä kirjoitettiin: "Esimerkiksi kielioppi on aika lailla eri, kuin se mitä suomalaiset oppivat… 2330 24.8.2011 Verbien taivutustyyppejä voi tutkia Isosta suomen keliopista, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=71 Suomen kielen verbit voidaan eri verbityyppeihin sen mukaan, miten verbiä taivutetaan. Vartaloiden ja päätteiden perusteella verbeistä on erotettavissa neljä taivutustyyppien pääryhmää, joissa on alaryhmiä. Keskustelin asiasta usean suomea äidinkielenä puhuvan eri aikoina koulua käyneen kanssa, eikä kukaan muista että kouluopetuksessa olisi puhuttu mitään verbityypeistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimeen vastannut työntekijä kertoi, että ainakin hänen opiskellessaan suomen kieltä yliopistossa siellä käytettiin verbityyppiluokittelua. Haastattelin vielä suomea toisena ja vieraana kielenä opettavaa opettajaa....
Onko tämä lause kieliopillisesti kirjoitettu oikein? "Luulisi olevan järkevämpiäkin asioita, joita vastustaa, kuin kielioppia tai siististi pukeutumista",… 1046 15.6.2011 Minun nähdäkseni virke on kieliopillisesti oikein, joskin toki perään voisi laittaa pisteen. On sitten eri asia, miten hyvin se sopii johonkin asiayhteyteen tyylillisesti, mutta siihen on mahdotonta ottaa kantaa tuntematta asiayhteyttä.
Sijamuodot tuottavat vaivaa. Missä sijamuodoissa sana tuloihin on taivutettu? Entä vieraakseen? 1404 24.3.2011 "Tuloihin" on monikon illatiivi sanasta "tulo". "Vieraakseen" on yksikön translatiivi "vieras"-sanan possessivisuffiksillisesta muodosta "vieraansa". Kolmannen persoonan taivutusmuodoissa possessiivisuffiksi on tavallisesti lyhyeen vokaaliin loppuvan sijapäätteen jäljessä vokaalinpidentymä + n. Lähteet: http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=81 Leino: Suomen kielioppi
Miksi Mariä Wiegenlied kirjoitetaan Mariä? Onko se jokin vanha genetiivimuoto? 1553 1.3.2011 Kyseessä on vanha saksan kielen genetiivi, suomeksi Marian kehtolaulu.
Mikä kreikan kielen aikamuoto ilmaisee jatkuvaa tekemistä? Suomessa preesens siis on yksinkertaisesti kulkea. Kreikassa sanotaan "kulkea t. jatkaa kulkemista,… 3893 12.6.2009 Kreikassa on seitsemän aikamuotoa eli tempusta, jotka voidaan jakaa neljään tempusvartaloon: preesensvartalo (johon kuuluvat preesens ja imperfekti), aoristivartalo (aoristi), perfektivartalo (perfekti, perfektin futuuri ja pluskvamperfekti) sekä futuurivartalo (futuuri). Tosin futuuria lukuun ottamatta nämä aikamuodot eivät ensisijaisesti kuvaa verbin tapahtuma-aikaa, vaan sen aspektia. Vakiintunut termi ”aikamuoto” ei siten ole oikeastaan kovin osuva. Preesensvartalon aspekti on duratiivinen eli se korostaa tapahtuman kestoa, aoristivartalon aspekti on yleisesti ottaen punktuaalinen eli se korostaa tapahtuman hetkellisyyttä,perfektivartalon aspekti on resultatiivinen eli se korostaa toiminnan lopputulosta. Futuurivartalolla on aina...
Surunvalitteluadressin muistolause saksaksi tai ranskaksi 8185 28.10.2008 Surunvalittelukirjeisiin malleja löytyy mm. sekä saksan että ranskan kielen oppikirjoista. Saksaksi osanottoa puolison poismenosta voi viestiä mm. seuraavanlaisilla ilmaisuilla: Der Verlust Ihres (Ihrer) lieben Mannes/Frau hat auch mich tief betroffen. Von ganzem Herzen wünsche ich Ihnen Kraft für die kommende Zeit. Lieber/Liebe X, mit Erschütterung habe ich die Nachricht vom Tod Deines/Deiner lieben Mannes/Frau gelesen. Darf ich Dir mein herzliches Beileid ausdrücken. Mit aufrichtiger Anteilnahme. Dein/Deine X Oheista fraasia voi myös muokata omaan tarpeeseen soveltuvaksi: Zum Tode Ihres Firmenbegründers sprechen wir Ihnen unser tiefes Mitgefühl aus. Ranskaksi surunvalittelukirjeen voi muotoilla: Cher Monsieur, chère Madame /cher ami /...
Mikä on laajin saksan kielen kielioppi (suomenkielisille suunnattu), joka löytyy kirjastosta? Onko olemassa matkailualalle suunnattua saksan kielen oppikirjaa? 1878 11.6.2008 -Duden-sarjaan kuuluvassa Duden Wörterbuch Deutsch als Fremdsprache-kieliopissa on yli 700 sivua. Se on tarkoitettu saksaa vieraana kielenä opiskeleville, mutta on saksankielinen. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi) löytyy lisäksi mm. seuraavat suomenkieliset saksan kieliopit: - Rekiaro, Ilkka: Saksan peruskielioppi, Gummerus 192 s. -Piitulainen, Marja-Leena: Saksan kielioppi, Otava, 288 s. Varsinaista matkailualan saksan kielen kurssia ei löydy Helmet-tietokannasta. Mutta seuraava matkailijoille tarkoitettu kieliopas löytyy: - Koivisto, Silja-Leena: Sujuvaa matkaa saksaksi, Otava. Samaten matkailusanakirja: - Kostera, Paul: Saksalais-suomalais-saksalainen matkailusanakirja ja mini-...
Miten pitäisi kieliopillisesti oikein sanoa; pitää paikkaansa vai pitää paikkansa? 22878 8.1.2008 Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'pitää paikkansa'. Pitää -sanan lukuisista merkityksistä tämä kuuluu kohtaan säilyttää hallussaan, huostassaan, itsellään, omanaan; myös jnk ominaisuuden säilymisestä t. säilyttämisestä, esim. pitää kutinsa, paikkansa, pintansa, puolensa.
Mistä saisin seikkaperäisiä tietoja verbimuodosta "potentiaali"? 878 13.12.2007 Internetistä löytyy tietoa potentiaalin käytöstä mm. seuraavista osoitteista. Perustietoa: http://sokl.joensuu.fi/aineistot/aidinkieli/kielioppi/modus.html#Potent… Potentiaalin käytöstä: http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/hannele2.h… Potentiaalin historiasta ja nykykäytöstä: http://www.helsinki.fi/hum/sugl/proj/ff2000.html Potentiaalin käytön tavoista ja ongelmista: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.1.html Aihetta on käsitellyt myös Hannele Forsberg väitöskirjassaan Suomen murteiden potentiaali: muoto ja merkitys (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1998).
Eestin kielioppi (suomeksi). Ei löydy enää kirjakaupoista eikä kirjastosta? 987 10.10.2007 Helmetistä löytyy kyllä Viron kielioppi suomeksi, julkaistu vuonna 1983, ja sitä on saatavilla monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Hae teoksen nimi-hakutekijällä, ja nimi on siis Viron kielioppi.
Hyvää suomen äidinkielenkirjaa tarvitaan 1858 21.9.2007 Suomen kielen oppikirjoja suomea äidinkielenä puhuvalle voi hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi esim. seuraavalla tavalla : hakutavaksi valitaan sanahaku, hakusanoiksi kirjoitetaan äidinkieli oppikirjat. Hakusanat suomen kieli oppikirjat antaa tulokseksi paljon maahanmuuttajille ja suomea vieraana kielenä opiskeleville suunnattuja teoksia. Samalla hakusivulla voi rajata hakua aineistolajin, kielen, julkaisuvuoden ja kirjaston mukaan. Oppikirjoja on varsin runsas määrä. Lukiolaisille tai aikuisopiskelijoille tarkoitetut oppikirjat ovat yleensä selkeitä ja perusasiat sisältäviä teoksia. Tässä muutamia suositeltavia teoksia: Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja, toimittanut Anne-Maria Mikkola;...
Mitä ihmettä tarkoittaa verbin valenssi? 2331 27.8.2007 Valenssi on se sanan ominaisuus, että se esiintyy tietynlaisten täydennysten kanssa. Selvimmin valenssillisia ovat verbit; esim. ihastua saa kaksi täydennystä, joista toinen ilmaisee ihastujan ja toinen ihastuksen kohteen (Tyttö ihastui räppiin), ja verbi asettaa saa kolme täydennystä: ne ilmaisevat asettajan, asetettavan entiteetin ja paikan, johon tämä päätyy (Äiti asetti maljakon pöydälle). Täydennysten määrän mukaan puhutaan yksi-, kaksi- tai kolmipaikkaisista verbeistä ja verbien paikkaisuudesta. Valenssin mukaiset täydennykset ovat verbin yhteydessä pakollisia, joskaan niitä ei ole aina pantu ilmi lauseessa vaan ne ymmärretään merkityksen kannalta mukana oleviksi: verbit kuvaavat tapahtumia tai tiloja, joihin väistämättä kuuluu...
Kuinka taipuu suomen kielen verbi "kirkua" yksikön ja monikon 1 ja 2 persoonissa? 2076 31.5.2006 Suomen kielen perussanakirjan, (osa I. 1990, julkaisija Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) mukaan kirkua taipuu seuraavasti: minä kirun, sinä kirut, hän kirkuu, me kirumme, te kirutte, he kirkuvat.
Haluaisin tietää onko Suomen kieliopista saatavilla kasetti- tai cd-versiota, tai kirja+cd/kasetti-kokonaisuutta? 1167 18.9.2004 Pelkästä suomen kieliopista ei näytä löytyvän cd- tai kasettiversiota eikä myöskään kielipakettia. Kielten opetusäänitteethän yleensä kyllä sisältävät myös kieliopin teoriaa ja harjoituksia. Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi voit hakea ko. äänitteitä valitsemalla sanahaun ja kirjoittamalla hakuikkunaan s:suomen kieli ja valitsemalla aineistovalikosta vaihtoehtoisesti cd-levyt tai c-kasetit. Saat listan kaikista äänitteen sisältävistä suomen kielen kursseista. Cd-rom muodossa löytyy muutama suomen kieliopin opetusohjelma, esim: Tupla : sanansija : sanatohtori. 1998. Kielioppi : oppikirja : suomi. 2004. Sijainti- ja saatavuustiedot saat em. Helmet-tietokannasta.
Onko Viitahaka nimen genetiivimuoto = Viitahaan? 1118 3.9.2004 Kirjan Nykysuomen käyttötieto (Otava, 1997) mukaan haka -sanan taivutusmuodot ovat haan, hakaa. Esim. Timo Sorjasen kirjassa Suomen kieli: käyttäjän käsikirja (Gummerus, 1998) kerrotaan, että k:n astevaihteluna esiintyvät v (puku - puvun), j (järki -järjen) tai kato (pako - paon).
1960 -luvulla ja 1980 -luvulla koulunsa käyneet ovat oppineet, että englannin kielessä if-lauseen ollessa kyseessä yksikön ensimmäisen persoonan yhteydessä… 1222 17.9.2003 Tarkalleen ottaen menneilläkään vuosikymmenillä ei opetettu käyttämään monikkomuotoista verbiä (tai jos opetettiin, opetus oli virheellistä). Ilmauksessa "If I were" verbi ei ole monikkomuodossa, vaan kyseessä on konjunktiivi (engl. subjunctive). Sylvia Chalkerin teos Current English Grammar kertoo seuraavaa: There are few subjunctive forms in modern English, which usually finds other ways of indicating that the events being talked about are uncertain or hypothetical. There are two types of subjunctive: A) Base of the verb. For all verbs and persons, with both present and past reference, eg: be, go. No other forms of verb (eg goes, went) are used. (Eg. If that be the case I shall leave. Whether she be willing or not...) B) Were-subjunctive...
Miten suositetaan kirjoitettavaksi härän ulkofilee ja porsaan filee? Siis kirjoitanko häränulkofilee vai härän ulkofilee, porsaanfilee vai porsaan filee? 1764 1.4.2003 Oikeat muodot ovat häränulkofilee ja porsaanfilee. Lisää ohjeita yhdyssanoista löytyy sivulta: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/yhdyssanat.html Muita oikeinkirjoitusohjeita löytyy sivulta: http://www.kotus.fi/kielitoimisto/
Suunnittelen saksan kielioppikurssia lukiolaisille. Tarvitsisin hyviä nettiosoitteita? 1011 31.10.2001 Löytyyhän näitä! Tässä alustava valikoima: http://members.aol.com/UdoKlinger/Inhalt.html http://www.learn-german-online.net/learning-german-resouces/grammatik.h… http://nosferatu.cas.usf.edu/german/grammatik/ http://www.wm.edu/CAS/modlang/gasmit/grammar/grammnu.htm http://www.travlang.com/languages/german/ihgg/ http://ftp.ids-mannheim.de/quellen/texte.html#GRA http://buch.goethe.de/cgi-bin/acwww25/gram.pl?db=gram Lisää materiaalia löydät mm.virtuaalikirjastoista, joista tässä esimerkki Karlsruhen yliopiston ylläpitämästä luettelosta: http://www.uni-karlsruhe.de/Outerspace/VirtualLibrary/43.de.html