kaupungit

38 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Osaisitteko nimetä Helsinkiin (tai lähialueille) sijoittuvissa kirjoissa mainittuja paikkoja, joissa voisi käydä? Esimerkiksi ihan vain katuja tai puistoja,… 56 27.9.2021 Tässä muutamia teoksia, joista toivottavasti löytyy kiinnostavia paikkoja joissa vierailla:  Juha Järvelän Mika Waltarin Helsinki "koostuu Waltarin elämään ja teoksiin liittyvien paikkojen kuvauksista, jotka on järjestetty niin, että lukija voi teosta seuraten kulkea Waltarin Helsingissä.Runsaasti kuvitetussa kirjassa on myös eri alueiden kartat, joiden avulla kirjassa kuvaillut paikat on helppo löytää."  https://finna.fi/Record/piki.4429821  Järvelältä on hiljattain ilmestynyt myös teos Tove Janssonin Helsinki, joka puolestaan "houkuttelee kulkemaan Helsingissä Tove Janssonin jalanjäljissä ja nauttimaan Janssonin teoksista uusin silmin."  https://finna.fi/Record/piki.4859228  Kjell Westö on kuvannut tarkasti Helsingin historiaa ja...
Onko mikään kaupunki koristeistutuksien sijaan ruvennut istuttamaan puita, pensaita ja yrttikasveja joista muodostuu syötäviä hedelmiä, marjoja tai mausteita? 41 13.9.2021 Imatran kaupunki on istuttanut jo 300 omenapuuta, joiden  hedelmiä asukkaat saavat käydä poimimassa. Aiheesta uutisoi Yle elokuussa 2021 https://yle.fi/uutiset/3-12072856.
Millä nimikkeillä kirjastoissa työskennellään? 126 3.8.2021 Löysin Virpi Oksasen pro gradu tutkielman kirjastoalan ammattinimikkeistä vuodelta 2020. Hän listaa tavallisimpia: kirjastonhoitaja/erikoiskirjastonhoitaja, kirjastovirkailija/erikoiskirjastovirkailija, informaatikko/pedagoginen informaatikko, kirjastoauton virkailija, kirjastopedagogi, mediaohjaaja, kirjastoneuvoja. Lisäksi on tietenkin hanketyöntekijöitä sekä johto-ja esihenkilöitä, joiden nimekkeet vaihtelevat melkoisesti.  https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/121754/OksanenVirpi.pdf?sequence=2 Isomman kunnan ja kaupunginkirjastolla on yleensä kirjastotoimen johtaja tai kirjastopalveluiden johtaja ja mahdollisesti osastonjohtajia tai asiakaspalvelupäälliköitä. Pienemmillä kirjastoilla on kirjastonjohtajat, mutta kirjaston johto...
Onko Kowloon Walled City oikeasti ollut olemassa? 68 20.7.2021 Walled City oli Hongkongissa, Kowloonin kaupunginosassa sijainnut asuinalue. Sen koko oli noin 2,6 hehtaaria ja sillä asui noin 33 000 ihmistä, joskin joidenkin arvioiden mukaan asukkaita oli enemmänkin. Laskennallinen asukastiheys oli joka tapauksessa yli miljoona ihmistä neliökilometrillä, ja aluetta pidetään tiheimmin asuttuna paikkana historiassa. Esimerkiksi erittäin tiheästi asutulla Dharavin slummialueella Mumbaissa asuu nykyään noin 200 000 ihmistä per neliökilometri. Walled City oli suurelta osin viranomaisten hallinnan ulottumattomissa ollut alue, jolla harjoitettiin monenlaista laitonta toimintaa uhkapelistä ja huumekaupasta luvattomiin lääkäripalveluihin. Se purettiin vuonna 1994, ja sen paikalla sijaitsee nykyään puisto....
Niin Suomessa kuin maailmallakin monet tärkeät kaupungit on perustettu joen varteen. Miksei Vaasa ole joen varrella? 123 22.2.2021 Vaikka Vaasa ei ehkä varsinaisesti olekaan joenvarsikaupunki, se kuitenkin sijaitsee Kyröjoen suuseudulla ja oli saavutettavissa veneväyliä pitkin. Merkittävä seikka on tosin sekin, että Pohjanmaan maasto on miltei kauttaaltaan tasaista alankoa, joka sisämaahan päin mentäessä kohoaa keskimäärin vain yhden metrin kilometriä kohti: tavaroiden kuljettaminen oli verrattain helppoa myös maitse - etenkin talvisin. Etelä-Pohjanmaan molempien pääteiden kaupallinen merkitys oli suuri, koska ne kulkivat maakunnan tiheimpien asutuskeskusten kautta. Mustasaaren kylä, jonne Vaasan kaupunki vuonna 1606 perustettiin, oli maakunnan vanha hallintokeskus. Siellä sijaitsi 1300-luvun lopulla rakennettu Korsholman linna. Sen myötä Korsholman läänistä kaikkine...
Vaan! En mistään nettiä kaivamalla saa selvitettyä paljonko Uudessakaupungissa oli asukkaita v. 1952 tai nesnimäärin 50-luvulla? Bonusta omisi,jos vieläpä… 85 12.2.2021 Henkikirjoituksen mukaan Uudessakaupungissa oli vuoden 1952 alussa 4308 asukasta. Vuodesta 1950 vuoteen 1960 kaupungin väkiluku lisääntyi noin 250 asukkaalla: vuonna 1950 uusikaupunkilaisia oli 4290, vuonna 1960 henkikirjoituksen ilmaisema asukasmäärä oli 4536. Vuonna 1945 aloitetun sotakorvaustuotannon myötä alun perin pienestä Uudenkaupungin Telakka Oy:stä tuli nopeasti kaupungin suurin työnantaja, ja Neuvostoliiton sotakorvaussuoritusten jälkeen jatkuvasti tekemät tilaukset työllistivät telakkaa vielä pitkään tämän jälkeenkin. Vuoden 1966 lopussa henkilökuntaa oli 550. (Yhtiö myytiin Rauma-Repolalle vuonna 1973 ja fuusioitiin 1976. Vuonna 1991 telakan osti uusi Uudenkaupungin Telakka Oy, joka meni vararikkoon 1993.) Paljon työpaikkoja...
Onko niin, että nykyisen Raaseporin kaupungin alueella on ollut aiemmin kahdeksan itsenäistä kuntaa? 104 15.9.2020 Raaseporin kaupunki muodostui 1.1.2009 kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit ja Pohjan kunta yhdistyivät. Wikipedia-artikkelin mukaan nykyisen Raaseporin kaupungin alueella on tosiaan ollut kahdeksan kuntaa: Bromarv, Tenhola, Pohja, Karjaan mlk, Karjaa, Snappertuna, Tammisaari ja Tammisaaren mlk. Niitä on aikojen kuluessa jo yhdistelty eri tavoin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Raasepori
Mistä löytäisin tietoa Suomen kaupungeista ja lääneistä 1800- ja 1900-luvuilta? Erityisesti kiinnostaa Uudenmaan lääni 1831-1948 ja se, mitkä kaupungit… 66 11.8.2020 Tietoa Suomen kaupunkien historiasta löytyy ainakin näistä kirjoista: - Suomen kaupunkilaitoksen historia.1-3 + tilasto-osa (1981, 1983, 1984, 1985) - Suomen kaupunkirakentamisen historia. II / toimittaneet Henrik Lilius & Pekka Kärki (2014) Uudenmaan läänin historiaa vuoteen 1919 löytyy tästä kirjasta: - Suomenmaa, 1. osa : Uudenmaan lääni / Toim. J. E. Rosberg et al. maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja (1919) Myös muista lääneistä on omat osansa. Toinen Suomenmaa-niminen sarja on ilmestynyt 1960- ja 1970-luvuilla ja esittelee Suomea kaupungeittain.  Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI Wikipedia-artikkelista Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan voisi olla...
Mikä on suurin kaupunki, joka on jollain suomalaisella kaupungilla ystävyyskaupunkina? 479 9.5.2019 Ystävyyskaupungeista ei ole ilmeisesti olemassa kovin kattavaa listaa, mutta jos asiassa turvaudutaan englanninkielisen Wikipedian suomalaisten kaupunkien ystävyyskaupunkien listaan osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_twin_towns_and_sister_cities_in_F…, hyvä ehdokas suomalaisen kaupungin väkiluvultaan suurimmaksi ystävyyskaupungiksi voisi olla Espoon ystävyyskaupunki Shanghai. Tämä tieto löytyy myös osoitteesta https://www.espoo.fi/fi-FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Kansainvalin…. Shanghai on useilla mittareilla katsottuna yksi maailman suurimmista kaupungeista, eikä muita suurimpien tittelistä kilvoittelevia kaupunkeja näyttäisi olevan mainitussa listassa. Kaupunkien suuruuden määrittely on kuitenkin hiukan haastavaa,...
Mistä löytäisi Maarian entisen pitäjän rajat? Se kai liitettiin palasina osaksi Turkua, ensin osa, sitten loput, mutta aikoinaan käsitti valtavan alueen… 737 27.3.2019 Maarian pitäjä/kunta liitettiin tosiaankin palasina osaksi Turkua. Ensimmäiset liitokset tehtiin jo 1600-luvulla. Ruissalo luovutettiin Turun kaupungille vuonna 1845. Vuonna 1944 liitettiin laajoja alueita Turkuun (mm. Ranistula ja Hirvensalo). Seuraavina vuosikymmeninä liitettiin Turkuun vähäisiä alueita ja vuonna 1967 koko kunta.   Kirjaston kokoelmista ei ikävä kyllä löydy kartta-aineistoa, joka muodostaisi kattavan ajallisen läpileikkauksen Maarian entisen pitäjän rajoista. Kävin läpi kaikki Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyvät Maarian historiaa käsittelevät teokset sekä kokoelmistamme löytyvän vanhan kartta-aineiston. Kävin läpi myös laajan otannan Turun kaupunkihistoriaa sekä Turun asemakaavoituksen historiaa...
Helsingin metro on maailman pohjoisin metro, mutta mikä on eteläisin, mikä läntisin ja mikä itäisin? 644 20.3.2019 Wikipedian metrolistauksen mukaan eteläisin metro olisi todennäköisesti Argentiinassa Buenos Airesissa, läntisin Yhdysvaltojen Los Angelesissa ja itäisin Japanin Sendaissa. Nämä arviot perustuvat luettelon ja kartan vertaamiseen, eivät ole siis virallista tietoa. https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_metro_systems
Kuka arkkitehti on suunnitellut Wetterin talon Hämeenlinnassa? 125 27.11.2018 Wetterin on suunnitellut arkkitehti Esko Kahri vuonna 1991. Rakennus oli alunperin Wetterhoffin koulurakennus.  Häme-Wiki: https://www.hamewiki.fi/wiki/Wetterhoffin_k%C3%A4si-_ja_taideteollisuus…    
Onko saatavissa lähdettä (kirja, nettisivu..), jossa olisi ruoka- tai leivontareseptejä, joiden nimessä on jokin kaupunki? 117 19.11.2018 Valitettavasti en löytänyt sellaista. Idea olisi kyllä toteuttamisen arvoinen. Toivottavasti joku ryhtyy keräämään reseptikokoelmaa tuolla periaatteella. Keittokirjojen sisällysluetteloista voi metsästää kaupungien mukaan nimettyjä ruokia. Samoin netin ruokaohjesivustot antavat hakea myös ruokalajin nimellä.
Miksi sanotaan, että kaupunkien itäosissa asuu enimmäkseen huonompiosaista väkeä kuin muualla kaupungissa? 446 26.4.2018 Kyseessä on tänäkin päivänä todellinen ilmiö, joka todennäköisesti juontuu teollistumisen ajoilta. Suurin osa länsimaisista kaupungeista sijaitsee keskileveysasteilla, joissa vallitseva tuulen suunta on lännestä itään. Monenlaiset ilmansaasteet olivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa länsimaissa suurempi ongelma kuin nykyään, ja tuulet kuljettivat myös tehtaiden saasteita itään päin. Etenkin suurkaupunkien itäiset kaupunginosat kärsivät näin ilmansaasteista huomattavasti enemmän kuin läntiset. Kaupunkien yläluokka ja keskiluokka halusivat luonnollisesti asettua asumaan vähemmän saasteista kärsivään länteen. Näin itä jäi yleensä huonompiosaisten asuinalueeksi, heillä kun ei ollut niin suurta mahdollisuutta valita asuinpaikkaansa. Vaikka...
Miten eri säätyjen omistamat rakennukset poikkesivat kaupungeissa keskenään toisistaan Suomen keskiajalla? Olivatko esim. talonpoikien talot erilaisia kuin… 1193 19.1.2015 Yleisellä tasolla voin kertoa Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta sen verran, että puu, tarkemmin sanoen hirsi, oli yleisin rakennusmateriaali. Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen. Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Kaupungin kasvun ja vaurastumisen myötä kivi- ja tiilitalot yleistyivät. Turun vanhin tähän mennessä löydetty, oletettavasti yksityinen kivitalo rakennettiin 1390-luvulla. Eri säätyjen omistamien rakennusten rakennusteknisistä eroista en osaa valitettavasti sanoa kovin paljon konkreettista. 1400-luvun alun vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi asua parikerroksisessa...
Kirjassa Aikamatka Mannerheimintiellä mainitaan sivulla 107 "Helsingin kaupungin 400-vuotisjuhlansa kunniaksi julkaisema paksu kuvakirja". Mikähän teos mahtaa… 671 26.5.2014 Kyseinen Helsingin kaupungin vuonna 1950 julkaisema teos on nimeltään Pääkaupunkimme Helsinki. Teoksen päätoimittaja on Gunnar Mårtenson. Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoissa. https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI http://www.helmet.fi/fi-FI
Minulla on isäni verokirja vuodelta 1945, jossa on osoitteeksi merkitty: Rantakortteli, huvila no 4 H:ki. Muistaisin hämärästi, että lapsuudessani mainittiin… 737 29.1.2014 Helsingin kaupunginarkisto selvitti asiaa. Kaupungin paikkatietopalvelun avulla selvisi, että Rantakortteli on sijainnut Toukolassa, nykyisen Arabian kauppakeskuksen alla. Itäinen viertotie (nykyinen Hämeentie) oli sata vuotta sitten aivan meren äärellä.
Tarvitsisi saada selville, kuka on säveltänyt Wien on aina Wien nimisen kappaleen ja mistä nuottijulkaisusta se löytyisi. Samannimisiä suomenkielisiä… 1874 2.10.2013 Mainitut tekstirivit ovat peräisin valssin 'Wien, du Stadt meiner Träume' suomennoksesta 'Wien, unelmieni kaupunki'. Valssin sävelsi itävaltalainen Rudolf Sieczynski; suomentaja on Kerttu Mustonen. Nuotit sekä suomen- ja saksankieliset sanat löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan osasta 5. Mustosen suomennoksen levytti v. 1942 Anneli eli sopraano Aune Antti. Levyllä laulun nimeksi oli merkitty kertosäkeen alkusanat 'Wien on aina Wien'. Sama sävellys levytettiin suomeksi jo v. 1929 nimellä 'Wien, satukaupunki unten maan'. Tämän version suomentajaa ei tiedetä, joten sanat ovat varmaan erilaiset. On olemassa myös aivan eri sävelmä, joka myös tunnetaan nimellä 'Wien on aina Wien' (Wien bleibt Wien). Se on Johann Schrammelin marssi 1800-...
Minä vuonna Japani on itsenäistynyt ja minkälainen hallintomuoto siellä on? Kysyisin myös, mitkä ovat Japanin viisi suurinta agglomeraatiota? 2201 21.5.2013 Japani on perustuslaillinen monarkia. Japanin varhaisin asutus on jääkaudelta, noin vuodelta 100 000 eaa. Japani oli Yhdysvaltojen miehittämä 2. maailman sodan jälkeen vuosina 1945-1952. Vuonna 1952 Japanille kuitenkin palautettiin sen itsenäisyys. Tarkkaa itsenäistymis-vuotta ei siis ole määritelty, sillä Japani on ollut koko historiansa ajan itsenäinen valtio lukuun ottamatta Yhdysvaltain miehitysaikaa. Japanin suurimpiin metropolialueisiin kuuluvat Suur-Tokio 36.507 milj, Osaka-Kobe 11.325 milj, Suur-Nagoya 3.257 milj,Fukuoka-Kitakyushu 2.809 milj ja Sapporo 2.673 milj. Tiedot ovat vuodelta 2009. Lähteet ja lisätietoa: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17223&contentlan=1&… https://www.cia.gov/library/...
Mitkä ovat näiden kolmen Viipurin kadun nykyiset nimet? Miten numeroinnit ovat muuttuneet? Pyöräsuon kaupunginosa: Lähderinne 1 ja Kannaksenkatu 57 Papula … 2864 29.8.2012 Viipurin katujen numerointi on monella tapaa muuttunut, eivätkä numerot vastaa entisiä. Taloja on purettu, ja kokonaisia alueitakin tuhoutunut sodan aikana, joten numerointi on monin paikoin täysin entisestä muuttunut. Viipuri-keskuksen sivuilta löytyy luettelo, jossa on Viipurin katujen nykyisiä ja entisiä nimiä. Kannaksenkadun nykyinen nimi löytyy sitä kautta. Se on Leningradskoe šosse. Viipuri-keskuksesta löytyi tietoa myös muista nimistä. Naistenkaivontie Papulassa on nykyään Svetogorski pereulok. Keskuksesta kerrottiin myös, että Lähderinne sijaitsi Lepolan ja Ristimäen hautausmaiden lähellä, mutta sieltä ei löytynyt vastaavaa nykyisen kadun nimeä. Lähdekatu on ilmeisesti nykyään prospekt Povedy. Viipurikeskuksen sivuja ei ainakaan...