kansanlaulut

105 osumaa haulle. Näytetään tulokset 61–80.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Haluaisin lähettää sveitsiläisille tutuilleni sähköpostiviestillä nuotteja suomalaisista kansansävelmistä. Mistä tiedän, voiko sävellyksiä käyttää, kun mistään… 169 26.11.2018 Tekijänoikeuslain mukaan kaikki perinnesävelmät ja -tekstit ovat tekijänoikeudellisesti vapaita. Varsin turvallisin mielin voi olettaa, että kyseessä on vapaa aineisto, jos tekijää ei ole mainittu ollenkaan ja kyseessä on ns. tavanomainen, kaupallinen julkaisu. MItään yhtä paikkaa tekijänoikeudellisesti vapaalle aineistolle ei ole tarjolla, sitä paitsi tilanne muuttuu koko ajan, kun joka vuoden alussa uusia teoksia vapautuu (tekijän kuolemasta on yli 70 vuotta). Isompi helpotus kysyjälle lienee se, että hän voi vapaasti lähettää sveitsiläisille ystävilleen mitä tahansa nuotteja yksityisyyden suojassa. Lain mukaan saa yksityistä käyttöä varten valmistaa muutaman kopion mistä tahansa sävellyksestä iästä ja muodosta riippumatta. On siis yhtä...
Mistä löytyisi nuotti vanhaan lauluun "Lehdossa lintujen laulu nyt soi" (Kesälaulu)? 1995 26.9.2018 Yrjö Veijolan suomeksi sanoittaman tanskalaisen kansansävelmän Kesälaulun nuotti sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuottijulkaisuihin. Kaikki alla mainitut nuottijulkaisut ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista. VirkistysVerson Laulukirja (toim Fiona Tharmaratnam, Musiikki- ja Kulttuurikeskus Verso, 2008) Matin ja Maijan laulukirja (toim. Olli Heikkilä, Kokonuotti, 1990) Suuri kevät- ja kesälaulukirja (toim. Elsa Kojo, WSOY, 1984) Suomen kesä : 11 laulua lapsille ja nuorisolle (toim. ja säv. Väinö Raitio, Osakeyhtiö Valistus, 1956)   https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic http://www.helmet.fi/fi-FI
Mistä saisi nuotit ja sanat lauluun Saisinko saisinko.Perinteinen kansanlaulu. 489 11.8.2018 Kyse on ilmeisesti laulusta, jonka alkusanat ovat "Saisinko, saisinko rinnallasi astua". Melodianuotti sanoineen tähän lauluun löytyy laulukirjasta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (Toim. Ahti Sonninen, 1978, ISBN  951-9363-11-4 ). Teosta on useissa kirjastoissa, myös Lastu-kirjastojen kokoelmissa  
Karjalaisen lauluperinteen tallennusta 1960-luvulla? 559 13.4.2018 Kuulostaa tosiaan siltä että laulut on tallennettu kansanperinteen keruun yhteydessä. Kyselin asiasta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosta, jonka äänitekokoelmiin kuuluu myös runolaulun ja muun kansanmusiikin nauhoitteita. Arkistotutkija Helga Tahvanainen tutki kokoelman luettelointitietoja  ja totesi, ettei Hugo Repo löydy SKS:n äänitteistä. Muita mahdollisia paikkoja Helsingissä ovat ainakin Yle, Kotus ja yliopisto. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nauhoitearkiston haulla en löytänyt Hugo Repoa. Yleisradion nauhoituksia ei Tahvanaisen mukaan ole tallennettu kattavasti, vaan nauhoja on käytetty uudelleen. Sieltäkin kannattaa silti kysyä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/19/arkistomyynti-arkistoaineistoa-ammattikayttoon...
Ylen Uusipäivä tv-sarjan jaksossa 736 (kohdassa 22:24), Otso Karhu (Aimo Räsänen) kuuntelee tekstityksen mukaan oopperamusiikkia. 713 27.2.2018 Uusi päivä -ohjelman osassa 736 soi venäläinen sävelmä, joka on tullut tunnetuksi nimellä Venäläinen surumarssi (Вы жертвою пали, Vy z̆ertvoju pali), tällä kertaa sovitettuna vaskiorkesterille. Kappaletta käytettiin Venäjän vallankumouksen uhrien hautajaisissa. Säveltäjästä ei ole täyttä varmuutta, mutta kappale pohjautunee venäläiseen kansansävelmään. Kappale on kuultavissa useilta äänitteiltä, mm. Solistiseitsikko Imperialin CD:ltä Punaiset ja valkoiset laulut : Songs across the political divide (2014). https://fi.wikipedia.org/wiki/Surumarssi_(vallankumouslaulu) https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/02/19/kumouslaulujen-klassikkoja https://areena.yle.fi/1-3257950
Mistä laulusta on kysymys kun yhdessä kohdassa sanat menevät näin "mitkäs sill on jalassa, jalassa, jalassa"? 1231 12.2.2018 Kyseessä on kansanlaulu, joka tunnetaan nimellä Mamma se lähti torille. Lauluun liittyy myös leikki.  Laulusta on erilaisia versioita. Se muunnelma, jossa kysytään, että "mitkä sillä on jalassa" ja vastataan, että "vanhat tuohivirsut vaan", löytyy ainakin nuottijulkaisusta Soiva kansanlaulukirja koko perheelle : 35 suomalaista kansanlaulua (2017). Teos näyttää kuuluvan lähikirjastonne kokoelmiin, mutta on tällä hetkellä lainassa. Soiva kansanlaulukirja koko perheelle : 35 suomalaista kansanlaulua (2017) http://www.kirjastovirma.fi/haukipudas/rontynen/leikit https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Yritän kuumeisesti löytää laulun sanoja,nuotti, äänitettä laululle Elämä on arvoitusta, kuka sen voi... Löydän tiedon, että Tuitantii yhtye on joskus tehnyt… 832 16.12.2017 Etsimänne kansansävelmä Elämä on arvoitusta sisältyy Tuitantiin samannimiselle äänitteelle, joka on julkaisut C-kasettina. Äänitteen tiedot löytyvät sekä kansallisdiskografia Fennicasta että Ylen äänitetietokannasta Fonosta, mutta valitettavasti äänitettä ei ole lainattavissa missään. Myöskään laulun nuottia tai sanoja ei ole julkaistu missään.
Kuka on sanoittanut ja säveltänyt laulun Oravalla veitikalla hieno häntä on, jänöllä on pitkät korvat ja pöperöpää ja sammakko tuo pitkäsääri loikkaa hypähtää? 1969 30.5.2017 Oravalla veitikalla on kansanlaulu, jonka tekijää ei ole tiedossa. Sävel on myös kansansävelmä. Laululeikki löytyy kirjoista Sopanen, Satu : Leikkitunti (2001) ja Ystäväni, tuttavani : laululeikkejä lapsille ( 2006).
50-luvulta muistan laulun joka kertoi pyhäkouluun menevästä Annasta ja juoposta isästä. Siinä oli mm seuraavia kohtia_ ..kunhan ennen kotiin tulet juopunutta… 1026 6.2.2017 Laulussa Pieni marttyyri isä ei halua, että Anna menee pyhäkouluun, ja uhkailee: "Pyhäkouluun jos sä menet... varmaan käyn sun tappamaan." Äiti lupaa, että Anna saa mennä pyhäkouluun, kunhan tulee kotiin ennen juopunutta isäänsä. Annan tullessa kotiin isä onkin jo kotona, ja "silloin isä vihastuen, syöksee kurjan lapsen luo, lyöpi ilman armahdusta, että virtaa verivuo." Laulun melodianuotinnos ja sanat löytyvät nuotista Karjalaisia kansanlauluja Impilahdelta, jonka on toimittanut Simo Härkönen (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1967). Laulusta saattaa olla muitakin toisintoja. Tässä nuotissa olevan version Simo Härkönen on tallentanut vuonna 1911 syntyneeltä henkilöltä, josta kerrotaan vain nimikirjaimet T. T. Laulu alkaa: "Kuules...
Suomalainen kansanlaulu 1920-luvulta? Muistan vain osan sanoista: "Nytpä taisi heipparallaa ilot loppua kesken, renki Kalle kun poies muutti ja isäntä nai… 671 23.1.2017 Piikatytön laulu alkaa juuri näillä sanoilla. Se löytyy esim. nuotista Suuri kansanlaulukirja : 500 suomalaista kansanlaulua (Warner/Chappell Music Finland, 1996).
Lyhyesti: Kuka on suomentanut lauluna tunnetuksi tulleen runon Valkoakaasiat (Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset)? Eri lähteissä mainitaan suomentajaksi joko… 5584 1.11.2015 Viola-tietokannan mukaan tästä venäläisestä kansanlaulusta "Beloi akatsii grozdja dušistyje" on tehty ainakin kaksi eri sanoitusta. Selvästi yleisempi on Martti Wuoren (1858-1934) suomennos "Valkoakaasiat" (Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset). Säveltäjä ja sanoittaja Usko Kemppi on tehnyt salanimellä U. Kalanti myös version "Tuomien kukkiessa" (Taas alla tuomien). Tämä suomennos on ilmeisesti syntynyt vasta 1940-luvulla. En löytänyt yhtään viitettä, joka olisi maininnut suomenkielisen tekstin tekijäksi R. R. Ryynäsen. Tähän hätään en myöskään pystynyt saamaan käsiini tuota kokoelmaa "Köyhälistön laulukirja", eikä sen sisältöä ole missään tietokannassa avattu edes sen vertaa, että näkisi, millä nimellä laulu kokoelmassa on. Oma...
Viipuri, Tammisuo, Kärstilä, Taali, Kavansaari, Karisalmi, Hännilä, Kuorrekoski, Antrea, Kalalampi, Jääski, Kivioja, Enso ja Imatra Neitonen nätti kuin… 2282 8.10.2015 Etsimänne laulu "Viipuri, Tammisuo, Kärstilä" sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuun Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä (toim. Marja-Leena Helin-Strebel, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1988). Teos on lainattavissa Lappeenrannan maakuntakirjastossa ja Imatran kaupunginkirjastossa, joista voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne. http://www.heilikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_lif… http://www.rautjarvi.fi/fi/Palvelut/Vapaa-aika/Kirjasto
Joko ykkös-tv:n Outlander-sarjan teemalaulusta Skye Boat Song löytyy nuotti jostain kirjastosta? 3126 16.8.2015 Laulun nuotti löytyy monestakin nuottivihosta nimellä Skye Boat Song, mutta niissä laulun sanat ovat todennäköisesti erilaiset kuin tv-sarjassa käytetyssä versiossa. Tv-sarjan (https://en.wikipedia.org/wiki/Outlander_(TV_series)#Music) versiossa sanoituksena on käytetty mukailtuna Robert Louis Stevensonin runoa Sing me a song of a lad that is gone (https://www.youtube.com/watch?v=mUBRbJPJtio). Laulun melodia on skotlantilainen kansansävelmä. Alkuperäiset sanat ("Speed bonnie boat, like a bird on the wing") on kirjoittanut Sir Harold Boulton. Esim. nuotissa Songs of the British Isles (Mel Bay, sovittanut Jerry Silverman) on laulun melodia, kosketinsoitinsovitus, sointumerkit ja Sir Harold Boultonin sanoitus. Suomenkielinen versio löytyy...
"Yhdysvaltalaisen kansanlaulun" alkuperäinen nimi on "Clementine" tai "Oh My Darling, Clementine". Monet lähteet väittävät sitä henkilön Percy Montrose… 2152 15.1.2015 Esimerkiksi HelMet-kirjastojen tietokannassa on Percy Montrose hyväksytty säveltäjäksi, mutta näin vanhat asiat ovat usein hankalasti varmistettavissa. Myös Yhdysvaltojen Kongressin kirjastossa on Montrose hyväksytty laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi, mutta sielläkään ei näytä löytyvän tekijän elinvuosia. Suomessa tekijänoikeuden suoja on 70 vuotta tekijän kuolemasta. Teoriassa on mahdollista, että Montrose - jos hän todella on laulun tekijä -, olisi elänyt hyvin pitkän elämän ja kuollut niin myöhään, että suoja olisi edelleen voimassa (tällä hetkellä suojattuja ovat vuonna 1945 tai myöhemmin kuolleet). Kun tämän Montrosen elinvuosia ei ilmeisesti kukaan tiedä, asia jää ratkaisematta. Todennäköisesti laulun suoja on päättynyt jo aikoja...
Kuinka jatkuu laulu: Käki kukkuu kuusikossa? Mistähän löytyisi laulu sävelineen? 4078 4.8.2014 Tästä piirileikkilaulusta tunnetaan lukusia versioita. Teoksessa Kymenlaakson laulukirja (toim. Erkki Ala-Könni, 1981) on kolme melodialtaan ja tahtilajiltaan erilaista versiota. Tekstiversioita näissä on kaksi a) "Käki kukkuu kuusikossa ja pienet linnut laulaa. Minä lennän liehuttelen oman kullan kaulaan." b) "Käki kukkuu kuusikos ja koivikos on pesä. Saattaa tulla tämän kylän tytöille ikäväinen kesä". Seuraavat kolme säkeistöä ovat keskenään aivan erilaiset. Teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Viipurin seudulta (toim. Jorma Väänänen, 1975) laulun melodia on sama kuin versiossa a, mutta 2-4 säkeistöjen sanat ovat taas erilaiset. Vielä yksi hieman edellisistä poikkeava versio on julkaistu teoksessa Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta...
Löytyisikö jatkoa näihin sanoihin: Sunnuntaina huhtikuun kello kymmenen illalla, kapteeni seisoi, kerrotaan, laivan komentosillalla .... 916 5.3.2014 Kysymyksessä siteeratut sanat kuuluvat Titanicin uppoamisesta kertovan kansanlaulun Nyt murheen viesti kertoo kolmanteen säkeistöön. "Sunnuntaina huhtikuun kello kymmenen illalla, vaikka johtajat seisoi - kerrotaan - laivan komentosillalla. Niin liian myöhään huomattiin jäävuori edessä, joka uiskenteli vapaasti Atlantin vedessä." FM Leena Koivu tallensi laulun rouva Alina Vaittiselta Turussa vuonna 1967. Kokonaisuudessaan teksti löytyy Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön vuonna 1974 julkaisemasta kansanlaulukokoelmasta Kansanlauluja Viipurin seudulta.
Löytyisikö vanhaa laulua, jossa säkeistö: " Ei vartiossa seiso enää sekään ukko yks, hän paikaltansa lopultakin tuli siirretyks, Jäi Tellervot ja Kaarinat jo… 1453 17.2.2014 Laulun sanat löytyvät nimellä "Menneet laulut" laulukirjasta Laulu-Matti, josta on julkaistu useita painoksia. Laulun numero tässä laulukirjassa on 276 (tarkistin vuosien 1945, 1947 ja 1955 painokset). Laulu alkaa: "Kai Rosvo-Roopen annetaan jo olla leskineen." Toinen säkeistö alkaa: "Ei vartiossa seiso enää sekään ukko yks'." "Jäi Tellervot ja Kaarinat" -säe kuuluu ensimmäiseen säkeistöön. Sanoittajan nimeä ei mainita. Sanojen perässä lukee, että laulua esitetään Rosvo-Roopen sävelellä. Rosvo-Roopen nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 2.
Kaipailen isoäitini laulamaan lauluun sanoja. Alla on kaikki sanat jotka äitini muistaa tuosta. Kirkolta asiaa jo kyselin ja virrestä ei ole kysymys, vaan… 2689 7.2.2014 Tuitantii-yhtye on esittänyt Elämä on arvoitusta -nimisen kansansävelmän. Levyllä on muitakin kansanlauluja. (Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola: https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI Levy on vanha, ja se on julkaistu vain c-kasetilla, eikä sitä enää löydy kirjastoista, joten valitettavasti emme pysty tarkistamaan, onko se etsimäsi laulu. Muita tämän nimisiä lauluja ei löytynyt.
"Kuu maahan katsovi ihmeissään ja kulkee taivahan tiellä. Käy silloin mieleni murheeseen ja kosken kantelon kieltä. En sentään mie koske kultakuuta, yli maan… 1153 25.11.2013 Ihan tällä alulla ei tunnu löytyvän mitään, mutta kyseessä saattaisi olla ruotsalaisen perinnesävelmän När månen vandrar på fästet blå suomennos. Topeliuksen Kuu kirkas -näytelmässä on tähän sävelmään tehty laulu, joka alkaa sanoilla "Kuu maahan katsovi kierohon" eli alku on melko samanlainen. Tämän kansanlaulun nuotti löytyy kokoelmasta "103 kitaralaulua", missä se on Erkki Ainamon käännöksenä nimellä Kun kuuhut kulkevi taivollaan (Kun kuuhut yksin käy taivollaan). Tästä kokoelmasta löytyy yksinkertainen melodianuotinnos. Suomenkielistä esitystä sävelmästä ei näytä olevan, mutta CD-levyllä Stora snapsvise-cd'n (EMI 1995) sen sävel löytyy uusilla sanoilla nimellä När jag tar snapsen. Heikki Poroila HelMet-musiikkivarasto
Haluaisin unkarilaisen kansanlaulun Esti dal sanat Sinikka Larjovaaran suomentamana. Metsän laitaan ilta ehtii. Reijo Norion suomentaman olen löytänyt mutta… 1478 23.9.2013 Sinikka Larjovaaran suomennos Esti dal -laulusta löytyy esim. nuotista Nuori kuoro 2 : 20 kuorosävellystä kuudelta vuosisadalta sopraano- ja alttoäänille / toim. Paavo Kiiski ja Erkki Pohjola (Fazer, 1974). Laulun nimi on suomeksi Iltalaulu. Nuotissa on laulusta kaksi eri suomennosta: Sole Kallioniemen ja Sinikka Larjovaaran.