jatkosota

102 osumaa haulle. Näytetään tulokset 81–100.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Haluaisin lukea sodan aikaisesta desantista Kirsi Nuortevasta. Hän oli kirjailija Hella Wuolijoen ystävä ja suojeluksessa. Molemmat ilmeisesti teloitettiin… 1715 20.2.2007 Kirsi Nuortevan nimellä ei löydy mitään tietoa. Sen sijaan tietoa löytyy Kerttu Nuortevasta, joka toimi desanttina jatkosodan aikana. Hella Wuolijoki oli hänen yhdyshenkilönsä. Nuorteva jäi kiinni ja tuomittiin kuolemaan, mutta tuomiota ei pantu täytäntöön. Wuolijoki tuomittiin kuritushuoneeseen. Kumpaakaan ei teloitettu. Heidän sodan aikaisesta toiminnastaan kerrotaan mm. seuraavissa kirjoissa: Ohto Manninen: Kerttu Nuorteva: Neuvostokaunotar vakoilujohtajana. Edita 2006. Pekka Lounela: Kahden naisen sota: vuosisadan vakoilutarina. WSOY 1987. Seppo Sudenniemi: Salaisen sodan varjot: tiedustelua ja desanttitoimintaa talvi- ja jatkosodassa. Otava 1987. Erkki Tuomioja: Häivähdys punaista: Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala...
Kaipaan lisätietoa jatkosodan aikana pidetystä ensimmäisestä (?) valistusupseerikoulutuksesta Savonlinnassa. Minulla ei esim. ole tietoa päivämääristä eikä… 1251 15.11.2006 Valitettavasti en oikein pysty löytämään mitään kirjallisuutta mainitusta kurssista, asia saattaisi vaatia arkistotutkimuksia, oikea osoite olisi silloin Sota-arkisto http://www.sota-arkisto.fi/. Aiheesta, sota-ajan propaganda-, valistus- ja tiedotustoiminnasta, on julkaistu melko paljon erilaista kirjallisuutta (muistelmia, tutkimusta, päiväkirjoja). Tässä luetteloa: /// Esko Salminen: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944 – 1976///, ///Touko K. Perko: TK-miehet jatkosodassa, Päämajan kotirintaman propaganda. – 1974.///, ///Kustaa Vilkuna: Sanan valvontaa, sensuuri 1939-1944. – 1962///, ///Kalle Lehmus: Kolme kriisiä. – 1971///, ///Ilmari Turja: Herrojen kanssa marjassa. – 1973///, ///Ilmari Turja: Ei kukaa oo mikää, sanoo Rannanjärvi...
Löytyykö kirjallisuutta jossa käsitellään Kuopion pommituksia toisen maailmansodan aikana? 4188 3.10.2006 Kuopiota pommitettiin talvisodassa 6.1.1940, 2.2.1940, 3.2.1940 ja 5.3.1940 ja jatkosodassa 1.7.1941. Nämä tiedot löytyvät Bengt Fagerlundin kirjasta Sotaa ja leikkisotaa – sota-ajan kuopiolaisnuoret muistelevat. Kirjassa on paitsi muisteluja myös paljon tietoa sotien ajan Kuopiosta. Kirja on mm. Maaningan kirjaston kokoelmissa. Jonkin verran tietoa löytyy myös yleisemmistä sotiamme käsittelevistä kirjoista, esim. neljäosaisesta Talvisodan historia ja kuusiosaisesta Jatkosodan historia –kirjasarjoista.
Venäläisten sotilaiden henkilötappiot talvi- ja jatkosodissa? 11308 20.4.2006 Venäläisten tappioista Suomen suunnalla talvi- ja jatkosodassa on olemassa erilaisia tietoja arvioijasta riippuen. Suomalaisten arvioiden mukaan talvisodassa menetti n. 200 000 neuvostosotilasta henkensä ja n. 600 000 haavoittui. Neuvostoliitto itse ilmoitti sodan jälkeen tappioikseen n. 49 000 kaatunutta, mutta esim. vuosina 1949-1951 kerätty Puna-armeijan tappioluettelo sisältää n. 127 000 nimeä. Suurempiakin lukuja on esitetty. Jatkosodassa karkean arvion mukaan Neuvostoliitto menetti Suomen suunnalla taisteluissa sotilaistaan n. 270 000 kaatuneina ja n. 550 000 haavoittuneina. Toisen suomalaislähteen mukaan kaatuneita puna-armeijan sotilaita olisi jatkosodassa n. 305 000. Luvut on poimittu seuraavista lähteistä : Suomi sodassa : talvi...
Mistä löytäisin tietoa viestiaselajin merkityksestä ja saavutuksista ja kehittymisestä talvi- ja jatkosodassa? 1640 28.9.2005 Viestijoukkojen toimintaa talvi- ja jatkosodassa käsittelee laajasti Suomen sotilasviestitoimikunnan historia - vaino- valkeista valokaapeliin (1993. Myös Seppo Uron toimittama Suomen sodat viestimiehen silmin - Veteraanien kertomaa viestitoiminnasta Suomen sodissa 1939-45 (2004) antaa moni- puolisen kuvan viestimiesten tehtävistä. Kannattaa tutustua myös kirjoihin K. J. Mikola Sodan- ja rauhanaikainen viestitoiminta Suomessa (1980) ja Suomen sota 1941-1945:10 ss. 337-386 (1961). Muita talvi- ja jatkosodan aikaista tiedustelupalvelua käsitteleviä kirjoja voi etsiä Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/ esim. hakusanalla tiedustelu ja talvisota.
Haluaisin tietää, mistä kirjoista tai nettilähteistä voisi saada tietoa Saksan armeijan asemista, tukikohdista ja varustuksista Suomen lapissa toisen… 4127 21.3.2005 Hakusanalla Lapin sota löytyy jo omasta PIKI-verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ tietokirjallisuutta lähes 130 teosta. Palvelun vasemmasta laidasta kannattaa valita HAKU ja kirjoittaa siellä valikon kohtaan Asiasana termi Lapin sota. Mikäli ette halua kahlata kaikkia kyseisellä asiasanalla kuvailtuja teoksia, kannattaa lisäksi vielä tehdä rajaus kohtaan Kirjasto --> Tampereen kaupunginkirjasto sekä valita hakukriteeriksi myös Tietokirjallisuus. Hakua voi tietenkin rajata kielellä sekä muilla asiasanoilla. Tekemällä haun hakusanojen yhdistelemällä Lapin Sota ja Saksa, tulosjoukko pienenee 11 teokseen. Isommassa tulosjoukossa voi kuitenkin olla muuta Teitä kiinnostavaa materiaali, joten suosittelen, että...
Erääseen Suomen karttaan on merkattu luovutetut alueet (Petsamo, Salla ja Karjala). Milloin alueet luovutettiin? 2104 15.3.2005 Kyseiset alueet luovutettiin Neuvostoliitolle Moskovassa 19.9.1944 solmitussa välirauhansopimuksessa. Lopullisesti rajat vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 10.2.1947. (Jukka Tarkka - Allan Tiitta: Itsenäinen Suomi : seitsemän vuosikymmentä kansankunnan elämästä. Helsinki: Otava, 1987. S. 168, 181-182.)
Olen lukenut kirjan, joka kuvaa jatkosodan taisteluita Pistojoella. Yksikön päällikkönä oli muistaakseni Pentti Valkonen, joka kaatui myöhemmin Lapin sodassa… 1862 25.3.2004 Pentti Valkonen ja hänen veljensä Mauri olivat komppanianpäällikköjä. Heistä kirjoitetaan kirjassa Vuorio, Anelma, Raatteen pataljoona : I/JR 11:n vaiheita jatkosodan ensimmäisen kuukauden aikana. Hämeenlinna : Karisto, 1973. Pistojoen taisteluita kuvataan myös teoksessa Karhunen, Veikko, Vienan sissit : sissipataljoona 3 jatkosodassa 1941-1943, WSOY 1976.
Isäni pyynnöstä etsin tietoa eversti Blickistä ja hänen komennuksessaan olleiden sotilaiden toiminnasta jatkosodassa kesällä 1941 Tyrjässä ja Lahdenpohjassa… 953 23.10.2003 Robert Brantbergin kirjassa Sotakenraalit (1998) esiintyy myös Aarne Blick (1894-1964). Puolustusvoimien tietokanta Sota-arkisto http://www.sota-arkisto.fi/ on tässä yhteydessä varteenotettava lähde. Puolustusvoimilla on muitakin tietokantoja, mm. Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto http://tietokannat.mil.fi/ Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastossa voit selata, osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1066900233 Asiasanalla jatkosota pääset hyvään alkuun.
Miten saisin tietää missä molemmat isoisäni palvelivat sotien aikana? (Linjalla rykmentti jne.) 2224 18.9.2003 Voisit aloittaa etsimisen tutkimalla Suomen rintamamiehet 1939-45 -teossarjaa. Siinä on divisioonittain aakkosjärjestyksessä elämäkertatietoa rintamamiehistä, myös heidän palvelupaikoistaan sodan aikana.
Mistä löytyy tietoa sota-ajan (talvi-jatkosota) ruokahuollosta ja erityisesti ruoan tuotannosta maatiloilla? 2438 3.9.2003 Katso esim. sivuja http://www.pellervo.fi/otlehti/historia/43keskusliikkeid.htm http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/waihesivut/B77EFB297F535DE3C2256… Siivola, Hanna: Pula-ajan ruokahuolto kotirintamalla. Suomi 1939-1945. Ammattikoulun päättötyö. http://koti.mbnet.fi/siivola/sisallys.htm Kallioniemi, Jouni: Kotirintama 1939-1945. Polva, Anni: Elettiin kotirintamalla…Lehtiä päiväkirjastani. Utrio, Meri ja Untamo: Pois pula, pois puute Kun kansa selviytyi. Varastokirjasto on digitoinut vanhojen aikakauslehtien sisällysluetteloita. Kotiliesi ja Puutarhalehti vuosilta 1939-1946 sisältänevät aiheeseen liittyviä artikkeleita. http://www.nrl.fi Klikkaa etusivulta: suomalaisten aikakauslehtien sisällysluetteloita. Kirjoita hakusanaksi esim....
Mistä löydän tietoa jatkosodassa taistelleesta 2. divisioonasta? Onko ko. joukko-osastosta olemassa historiikkia / vastaavaa? 4246 17.12.2001 Seuraavat teokset kertovat 2. divisioonan taisteluista: Törmä, Topi; Siiranmäki-Vuosalmi - 2. D:n taistelukertomus. 9.6.-18.7.1944. Laatinut Topi Törmä, esipuheen kirjoittanut A. E. Martola. WSOY, Porvoo, 1954. Jermo, Aake; Teräsmyrskyssä loppuun asti - Äyräpään-Vuosalmen suurtaistelu kesällä 1944. Otava, Helsingissä, 1980. (muistelmateos) Koskimaa, Matti; Murtajan tykistö : 2. divisioonan tykistön taistelut. 1941-1944. Porvoo : WSOY, 1994. (historiikki) 2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44. Toimituskunta: Tapio Peitsara...[et al.]. JR 49:n historiatoimituskunta, Hki, 1981. Myös seuraavista voi olla apua: Jatkosodan historia 5 - Vetäytyminen Itä-Karjalasta, torjuntataistelut, sota Lapissa. WSOY, Porvoo, 1992. Rautala...
Etsin kirjoja, jotka käsittelevät tai edes sivuavat viime sotien aikana saksalaisten toimia Inarinjärvellä. 858 15.2.2001 Tällaisia kirjoja voisivat olla esim. Junilan Kotirintaman aseveljeyttä, Alakulppin Lapin ilmailuhistoria 1, Parikan Ystävästä viholliseksi ja Tikkasen Kohtaloita sodissamme. Lisäksi jatkosodan historiaa käsittelevissä kirjoissa varmasti puhutaan tästä aiheesta (yleisissä kirjastoissa luokka 92.73).
Oliko jatkosodan lopulla kesäkuussa 1944 rintamamiehiä lomalla kotiseudullaan esim. Varsinais-Suomessa vai oliko kaikki lomat ehdottomasti peruutettu. 1348 5.1.2001 Turun kaupunginkirjaston kokoelmista emme löytäneet suoraa vastausta sotilaiden mahdollisesta loma- kiellosta . Tässä tapauksessa kannattaa kysyä Sota-arkistosta, jonka yhteystiedot löydät osoitteesta www.sota-arkisto.fi . Se sijaitsee osoitteessa Työpajankatu 6 A, 00580 Helsinki, asiakaspalvelu p. 09 - 181 26503.
Minkälaista aineistoa löytyy jämsänkoskelaismiehistä sotarintamilla? 2278 5.1.2001 Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa jämsänkoskelaisista sotarintamilla: - Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli, 1997. (Kirjaan liittyy myös samanniminen CD-ROM.) - Koskenpään sotaveteraanit ry : toimintakertomukset vuosilta 1966-95, 1996. - Rislakki, Jukka: Kauhun aika : neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa, 1995. - Juva, Einar W.: Rudolf Walden 1878-1946, 1957. - Isomäki, Kaarlo: Henkipattona : kärsittyä elämää vapaussotamme päiviltä, 1920. (Tämä myös äänikirjana.) - Työväenopiston Tuure Lehén -luentosarja (äänikirja), 1985. - Vuoden 1918 tapahtumista Jämsässä (äänikirja), 1998. Internetistä löytyy Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://tietokannat.mil.fi/ ) josta voi...
Etsin tietoa Simolan pommituksesta 19. tai/ja 20.6.1944. Mitä siellä todella tapahtui? 2057 3.11.2000 Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyvää materiaalia Simolan pommituksista v. 1944: Lappeenrannan kaupungin historia 1917-1966 2 Lehtiartikkeleita: Kohi, Antti: Simolan pommituksesta 50 vuotta //Etelä-Saimaa 18.6.1994 n:o 162 s. 2., Laakso, Sirkka: Simolan suurpommitus ei unohdu sen kokijoiden mielestä.// Karjala. - 1990 n:o 16 s. 10., Montonen, Kauko:Simola pommitusten kourissa. // Karjala 16.6.1994 n:o 24, s. 12., Montonen,Kauko: Suurpommitusten muistotilaisuus Simolassa. // Karjala 30.6.1994 n:o 26 s.1., Rainio, Mikko: Simolan pommitus. //Räisäläinen 1994, n:o 3 s. 14., Raunio, Mikko: Guernica Simolassa 19.6.1944. //Räisäläinen 1994 n:o 3, s. 14., Simolan tulimyrsky ei unohdu koskaan // Uutis-Karjala 17.6.1994 n:o 70, s.5....
Haluaisin tutustua sankarivainajien nimiluetteloon ym. tietoihin. Valitettavasti sähköpostiosoite hävisi! Saisinko sen. Kiitos. 12283 19.9.2000 Tietokanta Suomen sodissa 1939 - 1945 menehtyneistä löytyy Internet-osoitteesta: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php . Sota-arkiston tiedoista tehty tietokanta Suomen sodissa 1939-1945 kaatuneista, kadonneista tai sotavammoihin kuolleista. Tietokannassa on yli 94 000 henkilöä, joita voi etsiä sukunimen, etunimen, syntymä- tai kuolinajan mukaan tai kunnittain. Tietokanta Karjalaan jääneistä sankarivainajista on Internet-osoitteessa: http://www.ksv.mpoli.fi/haku.html . Karjalaisten sankarivainajien tiedostossa on tiedot niistä viime sodissa kaatuneista, jotka kuollessaan olivat kirjoilla rajan taakse jääneissa kunnissa ja rajantakaisessa Karjalassa syntyneet sodassa kaatuneet, jotka on haudattu luovutetun alueen hautausmaihin.
Mistä saan tietää missä komppaniassa isoisäni taisteli talvi- ja jatkosodassa? Perinnetieto ei tätä kerro. 6136 11.4.2000 10-osaiseen teokseen Suomen rintamamiehet 1939-45 on koottu talvi-ja jatkosodassa taistelleet sotilaat divisioonittain. Kirjaan voi tutustua Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa, Linnankatu 2.
Jatkosodan alkupäivinä taisteltiin 7.7.1941 Louhivaarassa. Missä se sijaitsee? Mahdollinen nykyinen venäjänkielinen nimi? 2218 7.2.2000 Louhivaara sijaitsee entisen Ilomantsin alueella n. 60 km Laatokan pohjois- puolella olevasta Jänisjärvestä pohjoiskoilliseen. Louhivaara on entistä Ilomantsia, Leminahon kylän osa. Leminaho jäi rajan tälle puolelle, mutta Louhivaara rajan taakse. Venäläiset ovat purkaneet ja hävittäneet koko entisen Louhivaaran kylän, joten venäjänkielistä nimeäkään ei sillä siis ole. Jos tarvitset lisätietoja kylästä, annan tässä muutaman henkilön yhteystiedot. He voivat tietää asiasta lisää: -Viljo Vestman (puh. 050-3212234)(tekee retkiä veteraanien ym. kanssa ko. alueille) -kirjailija Pekka Mutanen,(puh. 013-843156) inkeriläinen paluumuuuttaja, joka taitaa myös venäjän kielen ja voi tarvittaessa toimia tulkkina.
Löytyykö Helsingin historiasta kirjoja aiheet: -perustaminen -ennen pommituksia -pommitukset -pommitusten jälkeen 1991 24.1.2000 Ohessa nimeketiedot parista kirjasta, jotka käsittelevät Helsingin historiaa ja II maailmansodan aikaisia ilmapommituksia. Saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta (www.libplussa.fi). Voit myös itse tehdä haun Plussaan käyttämällä hakulausekkeena esimerkiksi "helsinki ja historia". HELSINKI JA HISTORIA Klinge, Matti Helsinki, Itämeren tytär--lyhyt historia / Matti Klinge, Laura Kolbe Otava, Helsingissä, 1999, 158 s., kuv., kartt., 19 cm, nid. 951-1-16008-7 Mäkelä, Jukka L. Helsinki liekeissä / Jukka L. Mäkelä WSOY, Porvoo, 1994, 2. p., 234, [1] s., kuv., 21 cm, sid. 951-0-19360-7