etymologia

Tilaa aihepiirin etymologia RSS-syöte
701 osumaa haulle. Näytetään tulokset 521–540.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mistä saa tietää sukunimensä alkuperän ja sen merkityksen? 6924 Suomalaisten sukunimien alkuperiä ja merkityksiä löytyy sukunimikirjoista. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) lienee laajin esitys niistä. Vanhempia teoksia ovat ”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) ja Mikkosen ja Paikkalan ”Suomalaiset sukunimet” (Weilin+Göös, 1993). Ulkomaalaisten nimien alkuperiä löytyy Behind the Name -sivustolta osoitteesta http://surnames.behindthename.com. Välttämättä kaikkien sukunimien alkuperiä ei kirjoista löydy, mutta yleisimmät sukunimet lienee otettu mukaan aika kattavasti. Kirjojen selityksiin kannattaa suhtautua riittävällä varauksella, koska ne saattavat olla välillä vain arveluita. Sukunimillä voi olla myös useita eri alkuperiä, joten kirjojen selityksiä ei voi ihan...
Mistä nimi Irma tulee? Saksalaista alkuperääkö, jos muistan kuulleeni? 2257 ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Irma” on tosiaan saksalaista alkuperää. Se on johdettu sanoista ”ermin” ja ”irmin” (’mahtava, suuri’). Saksalaisia lähdenimiä lienevät ”Irmingard” ja ”Irminhild”.
Mistä nimi Jenny ja Nelly tulee... 2611 ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Jenny” on hellittelymuoto englantilaisista nimistä ”Jane” ja ”Nanet”. Ne perustuvan nimeen ”Johanna”, joka puolestaan on naispuolinen versio miehennimestä ”Johannes”. ”Johanneksen” merkitys on ’Jumala on armollinen”. Osa ”Jenny”-nimistä saattaa olla myös nimen ”Jennifer” lempinimi, jolloin alkuperä olisi keltin sana ”gwen” tai ”gwyn” (’kaunis, valkoinen’). ”Nelli” on peräisin englantilaisista nimistä ”Eleonora” ja ”Helena”. ”Eleonora” saattaa pohjautua arabialaiseen nimeen ”Ellinor” (’Jumala on valoni’), mutta pohjimmiltaan sen taustalla saattaa olla kreikan kielen sana ”eleos” (’armo’). ”Helena” on myös kreikkalaista alkuperää ja merkitsee ’loistavaa’.
Liittyykö Mimosan nimi mytologiaan ja mitä se tarkoittaa nimenä? 5622 Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että nimi ”Mimosa” on peräisin mimoosa-kukasta. Kukan nimi perustuu Lempiäisen mukaan kreikan sanaan ”mímos” (’näyttelijä’), joskin kukan nimi lienee lainattu latinan kautta. Dictionary.com osoitteessa http://dictionary.reference.com/browse/mimosa kertoo, että sana on tullut englannin kieleen latinasta joskus 1600- ja 1700-luvun vaihteessa. Näyttäisi siltä, ettei nimellä ole erityistä yhteyttä mytologiaan, sillä sitä ei löytynyt tutkimistani mytologiasanakirjoista. Lempiäisen mukaan kasvin on katsottu symboloivan herkkätuntoisuutta ja häveliäisyyttä, koska sen lehdet eivät kestä koskettelua.
Mitä tarkoittaa nimi Celia? 2739 Nimen ”Celia” alkuperästä kertoo Behind the Name -sivusto osoitteesta http://www.behindthename.com/name/celia. Sivuston mukaan se on faminiininen muoto muinaisesta roomalaisesta sukunimestä ”Caelius”. ”Caelius” puolestaan on peräisin latinan sanasta ”caelum”, jonka merkitys on ’taivas’. ”Celia” saattaa olla myös lyhennys nimestä ”Cecilia”, joka on peräisin latinan sanasta ”caecus” (’sokea’).
Mitä Emelie nimi tarkoittaa? 2384 ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että nimi ”Emelie” on yhdistetty nimiin ”Emilia” ja ”Amelie”. ”Emilia” perustuu antiikin Rooman ylimyssukuun ”Aemilius” Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’. ”Amelie” on ranskalainen muoto nimestä ”Amalia”, joka puolestaan pohjautuu saksalaisiin ”amal”-alkuisiin nimiin. Tuon alkuosan merkitykseksi on tulkittu ’työ’ tai ’tehokas, uuttera’.
Mikä on sarjajuva-sanan etymologia? Onko sarjakuvista joskus käytetty jotain toista nimitystä Suomessa? 944 Sarjakuva on juonellinen piirroskuvasarja, johon tavallisesti liittyy teksti (Kielitoimiston sanakirja). Sarja-sanalla on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissä. Sana on mitä ilmeisemmin vanha ja omaperäinen. Kuva-sana on vanha germaaninen laina. (Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005)
Mistä mahtaa tulla kuvaileva sanonta/sanayhdistelmä "rääpän raato"? Kuului pohjalaisen anoppini sanavarastoon: "Makaa siinä kuin rääpän raato." Rinnastuisiko… 4220 Rääppä tai räämä ovat murteellisia, mm. Etelä-Pohjanmaan murteessa, käytettyjä sanoja, joiden merkitys on samantapainen kuin yleiskielisemmän sanan "rämä". Ne tarkoittavat huonoa, kulunutta esinettä, hylkyä, renttua ja voimatonta. Eri murteissa sanat tarkoittavat myös mm. kalan sisälmyksiä tai silmän rähmää. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 4, 1969). Rääpän raato on sitten varmasti jotakin todella surkeaa, surkeampaa kuin reporankana makaaminen, jolloin on lähinnä hyvin väsynyt tai uupunut. Mutta samantapaisesta ilmiöstä on kuitenkin kysymys.
Mikä on sanan TUURI alkuperä? Voiko se olla thor -> tuuri? 4444 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimistä ”Tuuri” perustuu tosiaan skandinaavisen miehennimeen ”Thore”, ”Thure” ja ”Ture”, joiden taustalla taas on ukkosenjumala Thor. Vanhimmat maininnat nimestä löytyvät Suomesta jo 1300-luvulta. Sen sijaan yleiskielen sanalla ”tuuri” (’onni, vuoro’) on eri alkuperä. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sana on peräisin nykyruotsin sanasta ”tur” (’matka, menomatka, vuoro, onnellinen sattuma’). Se puolestaan on lainaa ranskan sanasta ”tour” (’kierros, käännös, kiertäminen, kierto, kiertomatka, retki, vuoro’). ”Tuuri” voi merkitä myös ’heinäseivästä’. Se merkitys on ”...
Pyydän mahdollisimman täsmällistä tietoa sanan MOINATA merkityksistä. Verkosta löysin itse purjehdukseen liittyvän merkityksen moinata -verbille tyyntyä. Myös… 3024 Sanan moinata alkuperä voisi tulla ruotsinkielen sanasta mojna. Vinden mojnar, suomeksi tuuli tyyntyy. Tässä merkityksessä sana löytyy myös purjehdussanastoa sisältävältä sivustolta http://personal.inet.fi/koti/seppo.kauranen/sanasto.htm
Mistä on peräisin ja mitä merkitsee sukunimi Rönkkö? 4404 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Rönkkö” on luultavasti peräisin karjalaisesta etunimestä ”Roti” tai ”Rotka”. Ne puolestaan ovat peräisin venäläisistä nimistä ”Rodion” ja ”Ronka”, jotka perustuvat kreikkalaiseen nimeen ”Herodion”. Sen taustalla on kreikan sana ”heros” (’aatelinen, puolijumala’). Sukunimen ”Rönkkö” vahvinta aluetta ovat olleet Pohjois-Savo (erityisesti Sonkajärvi ja Iisalmi) ja Pohjois-Karjala. Rönkköjä on löytynyt myös Kainuun ja Oulujoen seuduilta. Ilmeisesti se on alun perin lähtöisin Oulun Pyhäjärveltä, josta on peräisin vanhin kirjallinen maininta: Niilo Laurinp. Rönkkö vuodelta 1572.
Mitä nimi Iida tarkoittaa? 6008 ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Iida” on suomalainen versio muinaissaksalaisesta nimestä ”Ida”. Ilmeisesti tuo nimi on lyhentymä jostakin nimestä – esimerkiksi Idaberga tai Ibuberga –, joka sisältää alkuosan ”ida” tai ”idu”, jonka merkitys on ’työ, toiminta’. ”Iida” ja ”Ida” ovat eläneet Suomessa rinnakkain 1800-luvulta alkaen. ”Ida” on esiintynyt Saksassa jo varhaiskeskiajalla ja Ruotsissakin jo ainakin 1300-luvulta lähtien.
Mitä tarkoittaa nimi Laura? 6157 ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Laura” on taustaltaan italialainen. Se on lyhentymä nimestä ”Laurentia”, joka puolestaan on miehennimen ”Laurentius” naispuolinen vastine. Nimen taustalla on latinan kielen sana ”laurus”, jonka merkitys on ’laakeripuu, laakeriseppele’. Varhaisina aikoina nimi ”Laura” nousi tunnetuksi italialaisen runoilijan Francesko Petrarcan runojen kautta, sillä ne oli omistettu tämän Laura-nimiselle rakastetulle. Englannissa nimi alkoi tulla käyttöön 1500-luvulla, Ruotsissa 1700-luvulla ja viimein Suomessa 1800-luvun alkupuolella. Almanakkaan ”Laura” pääsi silti vasta 1908. Varsinaisen suosion nimi saavutti Suomessa 1980-luvulla: parinkymmenen vuoden aikana nimen sai yli 17...
Mitä tarkoittaa tytön nimi Sinna? Entä pojan nimi Casper? 2706 Sinna-nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Kyseessä voi olla muunnos nimestä Sina tai nimistä Sini ja Sinikka. Toisaalta Sinna voi pohjautua myös nimeen Sinne, joka on kansanomainen muoto nimestä Signe. Casper pohjautuu persian sanaan kansbar, joka merkitsee "kalleuksien vartijaa". Lähde: Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007
Nimien Minja, Vanja, Suvi, Sofi, Mirella ja Marina merkitykset ja alkuperät? Kiitos! 4613 ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) osaa kertoa nimien merkityksistä ja alkuperistä. Tässä siis tietoa kysymistäsi nimistä: Nimen ”Minja” alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Se saattaa olla muunnelma joko nimistä ”Mina” tai hiukan samalta muistuttavista nimistä ”Ninja”, ”Pinja” ja ”Tinja”. ”Mina” on lyhennelmä nimestä ”Vilhelmina” tai muista ”-mina”-loppuisista nimistä. ”Vilhelmina” on johdettu muoto vanhasta saksalaisesta miehennimestä ”Vilhelm”, jonka merkitys on ’lujatahtoinen kypäränkantaja’. ”Ninja” on muunnelma portugalilaisesta nimestä ”Nina”; sillä ei liene mitään tekemistä japanilaisten salamurhaajaninjojen kanssa. ”Pinja” on peräisin männynsukuisesta pinjapuusta. Se ja ”Tinja” saattavat olla myös vain muunnelmia...
Tiedän että jossain Länsi-Suomessa on Oravainen-niminen paikkakunta. Ruotsinkielinen ystäväni väittää, että nimellä ei ole mitään tekemistä oravan kanssa, vaan… 2088 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Pohjanmaalla sijaitsevan Oravaisen nimen taustalla on kuin onkin orava ja se on lainautunut myös paikkakunnan ruotsinkieliseen nimeen: "Pitäjän nimeen sisältyy kylännimi ja siihen talonnimi, johon puolestaan sisältyy lisä- tai sukunimi Orava ~ Oravainen. Nimenkantaja on voinut tulla satakuntalais-hämäläiseltä alueelta tai Etelä-Karjalasta. Suomalaisnimi on lainautunut myös ruotsin kieleen tällä alueella, jonka asutus on sittemmin ollut lähes yksinomaan ruotsinkielistä." Myös Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirja Sukunimet kytkee Oravaisen paikannimenä sukunimeen Oravainen: "1400- ja 1500-luvulla on nimeä Oravainen tavattu myös Varsinais-Suomesta (Olli...
Mikä mahtaa olla laukku-sanan etymologia? 1858 ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että ”laukku” olisi mahdollisesti samaa alkuperää kuin murteissa käytetyllä merkityksellä ’aukko, reikä’. Sen on arveltu olevan germaaninen laina, joka on nykysaksan joissakin murteissa muodossa ”Lauch” (’vuorensola’). Vastineita ovat myös ’sulkea, avata’ merkitsevät anglosaksin ”lūcan”, gootin ”galūkan”, muinaisyläsaksan ”lūhhan” ja muinaisnorjan ”lúka”. Kahden eri merkityksen välinen suhde on kuitenkin epävarma, joten täysin varmaa etymologiaa ”laukulle” ei ole löydetty.
Hyvä kirjastonhoitaja! Onnellista uutta vuotta 2011! Voisitko katsoa etymologises(i)ta sanakirja(oi)sta, mikä sanan kiva alkuperä on? 2736 ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että sana ”kiva” on peräisin murteista, ja sen merkitys on ollut ’ankara, raju, kova, luja, sitkeä, nopea, ripeä, jyrkkä, suurikokoinen, runsas’. Siitä merkitys on sitten muuttunut etenkin puhekielessä merkitsemään ’mukava, hauska’. Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologisen sanakirjan” (WSOY, 2004) mukaan ”kiva” kuuluu etymologisesti yhteen sanojen ”kipakka”, ”kivakka” ja ”kiivas” kanssa. Niiden taustalla on Häkkisen mukaan vanha balttilainen laina, jota vastaa nykyliettuan sana ”gývas” (’eloisa’). Mukavaa vuotta 2011 myös sinulle!
Osaatko kertoa Jussa nimen historiasta? 3135 Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että etunimi ”Jussa” on yksi nimen ”Johannes” kutsumamuodoista; muita muotoja ovat ”Jusa”, ”Juska” ja ”Jusse”, ja myös ”Jussi” on muunnelma ”Johanneksesta”. Aivan varmuudella on toki mahdotonta tietää, onko nimen antamista motivoinut tarkalleen ottaen ”Johannes” vai ”Jussi”. Toisaalta saamelaisten parissa nimeä ”Jussa” on käytetty muunnelmana etunimestä ”Joosef”. ”Jussa” on Suomessa melko harvinainen nimi, sillä sen on saanut väestörekisterikeskuksen osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän nimipalvelun mukaan alle 100 suomalaista lasta, ensimmäiset 1900-luvun alkupuolella. Suurin suosio näyttää olleen 1900-luvun viimeisellä vuosikymmenellä ja...
Mistä voisin saada tietää sukunimeni Aapro taustan? Onko alunperin suomalainen jne... 2276 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Aapro” on puhuttelumuoto etunimestä ”Aabraham”. ”Aabraham” taas on teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) mukaan suomalainen muunnelma nimestä ”Abraham”, jonka merkitykseksi on tulkittu ’kansojen paljouden isä’. Sen juuret juontuvat luonnollisesti ”Raamattuun” ja sen Abrahamiin. Sukunimi ”Aapro” ei ole kovin yleinen, sillä väestörekisterikeskuksen nimipalvelu osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että nimeä on kantanut vain 495 suomalaista, joista nykyisenä nimenä se on 273 henkilöllä. Sukunimi on esiintynyt alun perin Kaakkois-Suomessa Lappeella, Miehikkälässä, Savitaipaleella ja Ylämaalla...