| Miksi mandariini tarkoittaa sekä hedelmää että virkamiestä keisarillisessa Kiinassa? |
1064 |
|
|
|
Aiheeseen liittyvään kysymykseen on vastattu palvelussamme aikaisemminkin. Voit lukea vanhan vastauksen täältä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-mandariini-hedelma-on-saanut |
| Mikä on "mäki" -sanan etymologia? |
725 |
|
|
|
Mäki-sana lasketaan vanhaan omaperäiseen sanastoomme kuuluvaksi. Sillä on vastineita kaikissa lähisukukielissämme sekä hantissa (karjalan mäki, vepsän ja viron mägi, vatjan mätši, liivin mä'g ja hantin müg, 'pieni kumpu, mätäs'). Sanalle on kyllä ehdotettu germaanista alkuperää, mutta tämä ehdotus on myöhemmin peruttu. Suomen kirjakielessä mäki on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Lähde:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja |
| Mitä Helsinki tarkoittaa? |
3488 |
|
|
|
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) kertoo, että nimi Helsinki on luultavasti peräisin ruotsinkielisestä murremuodosta Helsing tai Helsinge tai yksinkertaisesti lyhentymä paikan ruotsinkielisestä nimestä Helsingfors.
Ruotsinkielisen nimen alkuperästä ei ole varmuutta, vaikka useitakin teorioita siitä on esitetty. Loppuosan fors tulee alkuperäisen perustamispaikan luona sijaitsevasta koskesta. Kysy.fi:n vanhasta vastauksesta osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-helsinki-nimen-alkupera löytyy pari vanhaa teoriaa. |
| Mitä Raasepori tarkoittaa? |
1929 |
|
|
|
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimi Raasepori on varsin vanha nimi ja peräisin ainakin 1370-luvulta, jolta löytyvät ensimmäiset maininnat muodoissa Raseborg, Raseborge ja Rasseborgh. Se on suora laina keskieurooppalaisesta nimistöstä, mahdollisesti Holsteinin linnan nimestä Ratzenburg. Nimi oli siis aikanaan ensin suomalaisen linnan nimenä, siirtyi siitä linnaläänin nimeksi ja myöhemmin sitten Karjaan ja Pohjan yhdistymisestä syntyneen kunnan nimeksi. Sitä se nykyään useimmiten tarkoittaa.
Nimi Ratze(n)burg tulee saksankielisen Wikipedian artikkelin (https://de.wikipedia.org/wiki/Ratzeburg) mukaan 1000-luvun ensimmäisellä vuosisadalla eläneestä ruhtinas Ratiborista.... |
| Mitä tarkoittaa tai mistä tulee sukunimi "Talus"? |
1438 |
|
|
|
Sukunimi Talus tunnetaan Pohjanmaalla sekä talon- että sukunimenä. Ensimmäiset Talus-nimet on kirjattu 1500-luvun puolivälissä Alavieskassa ja 1600-luvulla Vöyrissä ja Kalajoella.
Talus-nimi saattaa olla samaa perua kuin talas merkityksesmässä talvirakennuksen rehusuojaa. Nimen lähtökohtana saattaa olla myös talas-sana merkityksessä ’venetalas, nuottatalas’.
Pohjoissa-Savossa ja Pohjois-Karjalassa esiintyy sukunimi Tallus, jolla saattaa olla yhteys Talus-nimeen. Nimitutkijat eivät kuitenkaan tarkenna mahdollista yhteyttä.
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
|
| Fraasin "vetää hirsiä" tai "vedellä hirsiä" etymologia? |
6002 |
|
|
|
Sakari Virkkusen toimittama Suomalainen fraasisanakirja (Otava, 1981) kertoo, että vetää hirsiä viittaisi kuorsaamiseen, joskin nykyään sillä voidaan tarkoittaa nukkumista ilman kuorsaustakin. Virkkunen kertoo, että akateemikko Matti Kuusi on kertonut hänelle suullisesti, että sanonta tulisi vanhasta pantinlunastustatavasta, jossa otsaa vedetään seinähirttä pitkin. Siitä syntyvä rahina siis samaistuisi kuorsaukseen.
Olipa Kuusen selitys uskottava tai ei, ilmeisesti kuorsauksen on joka tapauksessa nähty muistuttavan virren vetämisestä syntyvää rahinaa, ja sitä voisi siis pitää sanonnan etymologiana. |
| Sanonta "Näsäviisaat kuolevat takapuoli (p*rse) pystyssä"? |
1385 |
|
|
|
Enpä onnistunut jäljittämään sen paremmin tämän sanonnan alkuperää kuin merkitystäkään - olisikohan kyseessä sen verran tuore ilmaus, etteivät tämän aihealueen lähdeteokset ole vielä ennättäneet siihen reagoida. Mitä sanonnan merkitykseen tulee, voisi ehkä ajatella, että sillä on jonkinlainen yhteys suomen kieleen ruotsista lainatun "näsäviisaan" (näsvis) etymologiaan. Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla -kirjan mukaan sana on lainattu ruotsin kieleen saksasta, jossa sen alkuperäinen merkitys oli "tarkkavainuinen", viisas nenästään, ja sitä voitiin käyttää esimerkiksi nenä maassa (ja takapuoli pystyssä) saalista jäljittävästä metsästyskoirasta. Toinen - hieman edellistä kauempaa haettu - mahdollinen tulkinta perustuu... |
| Mikä on hyötyä-sanan alkuperä, liittyykö se hyötämiseen? |
861 |
|
|
|
Sanat liittyvät toisiinsa kuten arvelit. Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että hyötyä ja hyötää ovat molemmat johdoksia samasta vartalosta, joka esiintyy myös sanoissa hyöty ja hyödyllinen.
Suomen sanojen alkuperä antaa sanalle hyötyä merkitykset 'saada hyötyä, vaurastua, menestyä, kasvaa rehevästi' ja sanalle hyötää merkitykset 'kasvaa, rehevöityä, vaurastua'.
Vanhassa kirjakielessä ja murteissa sanaa hyöty on käytetty myös merkityksessä 'verso, rikkaruoho'.
Läheet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K / [Erkki Itkonen, päätoimittaja ... et al.] (1992)
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen (2004)
|
| Kaavin Saarijärvessä on Kuonikkasaari. Mitä "kuonikka" merkitsee? |
395 |
|
|
|
Arvelisin, että "kuonikka" voisi kuulua samaan sanaperheeseen kuin Suomen murteiden sanakirjan mainitsemat kuona-sanan johdannaiset "kuonakko", "kuoneikko" ja "kuonikko", joilla on sellaisia merkityksiä kuin "kuonainen maa", "kuonainen paikka", "järven kohta, jossa on runsaasti tai josta on nostettu järvimalmia, kuonaa".
Useimmat suomalaiset kuona-alkuiset paikannimet ovat vesistönimiä, otaksuttavasti juuri (järvi)kuonan eli järvimalmin vuoksi - sangen sujuvastihan yksi saarikin tähän niemien, lahtien, järvien ja ojien joukkoon mahtuu. Kukaties Kuonikkasaari on ollut paikka, jonne Saarijärvestä nostettua järvimalmia on viety jatkokäsiteltäväksi. Arkeologisissa kaivauksissa rautakuona ja järvimalmi viittaavat paikalla... |
| Kysyn 'tuntea' -sanan etymologiaa. Kiitos jo etukäteen |
900 |
|
|
|
Tuntea sanalle löytyy vastine kaikista lähisukukielistä sekä useista etäsukukielistä. Verbivartalon alkuperäinen asu *tumte-. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Lisätietoja: Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=tuntea&Searc…
Seija Tuovila tutkimustyö : Kun on tunteet, Suomen kielen tunnesanojen semantiikkaa http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514278070.pdf |
| Mitä nimi Meerika tarkoittaa? Mistä se on peräisin/mistä nimistä johdettu? |
796 |
|
|
|
Etunimi ”Meerika” on luultavasti muunnelma nimestä ”Merika” (vrt. esimerkiksi etunimet ”Maria” ja ”Maaria”). Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo, että ”Merika” on virolainen nimi, jonka malli on saatettu ottaa kreikan merellisistä nimistä, esimerkiksi nimestä ”Pelagia” (”pelagos”, ’meri’). Toisaalta se toimii Etelä-Virossa myös paikannimenä.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY, 1999) mukaan nimi voisi olla peräisin suomelle ja virolle yhteisestä sanasta ”meri”, jota käytetään myös etunimenä. Toisaalta Lempiäisen mukaan nimi voi olla myös etunimen ”Meeri” rinnakkaismuoto, jolloin perustana olisi englannin kielen etunimi ”Mary” ja ”Maria”. Ne palautuvat hepreaan ja kreikkaan ja mahdollisesti merkitykseen ’toivottu lapsi... |
| Mistähän joki Seinäjoki on saanut nimensä? Myös kaupungin vaakunassa on muurimaisen seinän kuva. Kaupunki lienee saanut nimensä tuon joen mukaan. |
3420 |
|
|
|
Kuten arveletkin, Seinäjoen kaupunki on saanut nimensä sen läpi virtaavasta Seinäjoesta. Näin todetaan mm. Suomalaisessa paikannimikirjassa. Seinäjoki-nimi on ollut käytössä paikalla sijainneen kylän nimenä jo 1500-luvulla. 1500-luvun lopulla kylästä käytettiin myös nimeä Koskenala, mutta 1600-luvun alkuun mennessä nimi Seinäjoki vakiintui käyttöön.
Seinäjoen arvellaan saaneen nimensä sen syvää uomaa reunustavista seinistä. Alajuoksullaan joki on matalauomainen, kuten Pohjanmaan joet yleensä, mutta Seinäjoen kylän kohdalla jokea reunustavat molemmin puolin korkeat seinämät.
Keskustelua on käyty siitä, olisiko Seinäjoki saanut nimensä Virroilla sijaitsevasta Seinäjärvestä, joka on yksi joen alkulähteistä. Esko... |
| Mikä on sanan "hevi" alkuperä? Se ei nimittäin hevillä selviä. Eli en tarkoita heavysta tulevaa laina sanaa, vaan sitä sanaa millä voi sanoa että jokin ei… |
2278 |
|
|
|
Vain kielteisissä yhteyksissä merkityksissä "(ei) vähällä, helpolla, (ei) kernaasti, (ei) juuri" käytetyn hevillä-sanan alkuperän selvittäminen on kieltämättä haastavaa. Sanan ensimmäinen kirjakielinen esiintymä on jo vuodelta 1758, Simon Achreniuksen kirjasta Academian aholla. Suomen sanojen alkuperä -teos yhdistää hevin "nopeutta, intoa, vauhtia, kiirettä ja kilpaa" tarkoittavaan murresanaan havi. Onkin mahdollista, että sana on alun perin ollut havilla: "(ei antanut) havilla", helposti. Tausta-ajatuksena tässä lienee se, että jonkin asiaintilan toteutuminen on edellyttänyt nopeaa toimintaa tai kilpailua, niin kuin Henrik Florinuksen vuonna 1702 julkaisemaan sananlaskukokoelmaan sisältyvässä lausahduksessa "... |
| Mistä tulee sana "hallita", mm. sanan hallitus-kantamuoto? |
812 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2013) kerrotaan, että sanan hallita sanavartalo on vanha germaaninen laina. Tätä vanhaa kantamuotoa edustaa nykyisissä germaanisissa kielissä esimerkiksi saksan halten ja ruotsin hålla. Kirjassa mainitaan, että suomen kirjakielessä hallita on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Veijo Meren teoksessa Sanojen synty (1991) hallita-sanan taustalla oleva, vanha germaaninen laina on rekonstruoitu muotoon halthan-. Indoeurooppalainen sanavartalo oli Meren mukaan qel-, panna nopeaan liikkeeseen. Alkumerkitykseltään tämä tarkoitti karjan ajamista. Erkki Itkosen toimittamassa teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1992) ... |
| Mistä tulee suomenkielen sana aurinko? Joko joku on löytänyt asiaan selvyyttä,kun aiemmin tietoa ei ole ollut,vaikka sana on ollut käytössä jo 1500-luvulta… |
5910 |
|
|
|
Sanan "aurinko" etymologia on edelleen selvittämättä. Vuonna 2010 Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoi sanan alkuperästä näin: "Aurinko-sanan ikä ja alkuperä ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Lähisukukielistä ei ole voitu osoittaa etymologisia vastineita lainkaan. Toisaalta on voitu osoittaa, että auringolla on suomensukuisissa kielissä ollut muita vanhoja nimityksiä, esim. päivä ja kåjå, jonka johdoksiksi on selitetty suomen kajastaa ja kajo. Tältä kannalta arvioiden aurinko voisi olla nuori, mahdollisesti lainaperäinen sana. Kaikin puolin uskottavaa ja moitteetonta lainaetymologiaa ei kuitenkaan ole esitetty, vaikka sanaa joskus onkin arveltu balttilaisperäiseksi. Vertailukohdaksi on mainittu liettuan ausra 'aamurusko', josta... |
| Mistä suomenkielen sana perhonen on peräisin. Saksan-, englannin- ja tsekinkielessä se liittyy voihin tai kermaan ja lentämiseen. |
2512 |
|
|
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perhonen-sanan ainoa sukukielinen vastine on inkeroisen yhdyssana perholintu, joka merkitsee päiväperhosta. Sanan vartalon alkuperästä ei ole varmuutta, mutta se on mahdollisesti ääntellisesti motivoitu, perhosen siipien räpyttelystä syntyvää ääntä jäljittelevä sana. Tähän viittaisivat suomen kielen murteissa esiintyvät sanavariantit pörhö ja pörhönen.
Perhonen-sana on mainittu suomen kirjakielessä ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen tulkkisanakirjassa vuonna 1637.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) |
| Löytyykö sukunimelle "Somppi" joku etynomologia? Kuulemani selityksen mukaan "Sompinluoma" olisi pieni oja/joen haara, mutta sekin lienee paikannimi eikä… |
1999 |
|
|
|
Somppi on vanha (ainakin 1600-luvulta saakka) talonnimi Etelä-Pohjanmaalta. Vanhoissa kirkonkirjoissa nimi kirjoitetaan usein joko muotoon Sompi tai Sompe. Nimi juontaa juurensa Kauhavalla olleeseen Sompin talon, joka jaettiin kahtia isossajaossa vuonna 1826 Stor Sompin ja Lill Sompin tiloihin. Mainitsemasi nimet ovat isojaon jälkeen kantatilasta irrottautuneita taloja, eivät siis luonto- tai paikannimiä. Nimi on niin vanha, että sitä tuskin on käännetty ruotsista suomeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -teos (Otava 2000) ei anna mitään etymologista selitystä Somppi-nimelle vaikka se monelle muulle nimelle sellaisen antaakin.
Somppi-Isosompin sukuseurasta voit tiedustella , josko heillä olisi lisätietoa etymologisista... |
| Mistä on peräisin paperiarkkien kappalemääränimike 'riisi'? |
5892 |
|
|
|
Suomen kielen riisi paperimäärän mittana tulee samanmerkityksisestä ruotsinkielisestä sanasta ris, joka puolestaan perustuu vanhaan saksankieliseen sanaan Ries. Sanan perustana on esimerkiksi (paperi)nippua tarkoittava arabiankielinen sana rizma.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Svensk etymologisk ordbok |
| Mikä lie "rimpuilla"-sanan etymologia? En usko, että on olemassa verbiä "rimmuta" tai "rimpua", joista "rimpuilla" voisi olla frekventatiivinen johdos. Onkohan… |
514 |
|
|
|
Vaikka et uskokaan, olet päätellyt sanan etymologian aivan oikein, sillä verbit rimpua ja rimmuta ovat kuin ovatkin olemassa, ja niiden käyttö näyttää olevan nimenomaan hyvinkin paikallista.
Suomen kielen etymologinen sanakirja, osa 3 / Erkki Itkonen ja Aulis J. Joki, Helsinki 1962:
"rimpuilla, rimmuta (: rimpuaa; Etelä-Savo) 'rimpuilla', rimpua (Lemi, Äänekoski), rimpoa (Lemi), rimpoilla (Inkerinmaa), rimmota (: rimpoaa; Rov." [lieneekö Rovaniemi?] idem ovat deskripitiivisiä sanoja, joita - ehkä sattumalta - muistuttaa lpPi. [Lapin kielen Piitimen] râb'bât, L rabbat, N râb'bât 'rehkiä, ponnistella; kiirehtiä; yrittää (vaivalloisesti) hankkkia tai saada aikaan jotakin tai suoriutua jostakin (voi palautua *rimpe-asuun)."
Vastaavasti... |
| Mikä on sanan ottelu etymologia? Entä mittelön? |
551 |
|
|
|
Sanan "otella" etymologinen kantasana on "ottaa", Wiktionaryn mukaan kyseessä on "frekventatiivijohdos". "Mittelö" on vanhahtava, samaa kuin "ottelu" tarkoittava sana, joka lienee johdannainen ilmaisusta "ottaa mittaa" eli kilpailla ja katsoa, kuka on vahvin, nopein tms.
Heikki Poroila |
Kysy kirjastonhoitajalta